Muistoissa: Mörkövaaran Vilna - virtuaalihevonen
k. 02.07.2015

NimiMörkövaaran Vilna LempinimiVilma
Rek.nroVH12-018-0929 Synt.päivä ja ikä18.08.2012, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri157 cm, rt
KoulutustasoVaativa B, 100cm, Helppo PainotusYleispainotus
KasvattajaMörkövaara OmistajaTvisha (VRL-01671)


© LR

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.04.2015
36(19+17) + 29(21+8) + 17 + 10 + 7 = 99p, YLA1/AP2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.01.2015
6,5 + 40 + 25 + 20 + 15 + 0 = 106,5p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.12.2014
5,5 + 42 + 25 + 20 + 15 = 107,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.06.2015
5 + 40 + 22 + 20 + 15 + 1 = 103p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.05.2015
9 (3+2+2+2) + 23 + 25 + 25 + 20 = 102p, SLA-I

Luonne

Vilma on siitä erilainen hevonen kuin tallimme muut suomenhevostammat, että se on melko arka ja joissain tilanteissa jopa hyvin epävarma. Tämän hevosen kanssa saa olla varuillaan ja katsoa ikään kuin selusta aina tarkoin jos ei halua seuraavalla sekunnilla löytää isoa tammaa niskastaan. Ikääntyessään Vilma on hieman saanut luottamusta hoitajiinsa ja pystyy olemaan jossain tilanteissa jo rentona, mutta siltikin se säikkyy kaikkea mahdollista mihin muut hevoset ovat varmasti jo nuorena tottuneet. Maasta käsiteltynä Vilma osaa olla melkoisen haastava ja siksi onkin yllättävää, että selkään noustessa siitä paljastuu astetta yritteliäämpi hevonen, sellainen, joka pystyy tekemään upeita suorituksia kilparadoillakin. Toisaalta tamman arkaluonne tekee siitä suloisen ja omaperäisen, ja siksi Vilma onkin ehdottomasti yksi silmäteristäni tallissa.

Hoidettaessa Vilmalle täytyy ikään kuin antaa omaa aikaa, antaa aikaa tutustua ja huomata hoitaja ja antaa aikaa tottua harjaukseen ja niin edelleen. Mikäli tamman laittaa hoitotoimenpiteiden ajaksi kiinni, hermostuu se mitä luultavimmin entisestään ja alkaa hyppelehtimään sivulta toiselle ja nykimään päätänsä. Hoitaja itse pääsee siis helpoimmalla kun antaa Vilman aluksi haistella ja tutkia harjat ja varusteet ilman äkkinäisiä liikkeitä. Karsinassa tulee siis ihmisten olla erittäin tyynesti, tämä tamma vaistoaa pelkäävät hoitajat erittäin hyvin ja siitä alkaakin kunnon rumba kun molemmat pelkäävät toisiaan. Rauhassa hoitotoimenpiteet onnistuvat siis hyvin, harjaus tai kavioiden puhdistus ei ole Vilmasta mitään kamalampia asioita. Satuloidessa Vilma saattaa hieman pullistella tai yrittää ikään kuin hypätä satulan alta pois, mutta silloin hoitajan on pysyttävä vain topakkana. Kuolaimet tamma kuitenkin ottaa suuhunsa nätisti, niiden kanssa ei ongelmia ole. Vilma vaatii siis rauhallisen ja kokeneen hoitajan vierelleen, sellaisen, joka ymmärtää astetta herkemmän ja epävarmemman hevosen ajatuksenkulkua.

Ratsastettaessa tamman kanssa on heti alussa löydettävä yhteinen sävel, ratsastajan tulee luoda hyvä ja vankka kontakti jo alkuverkan aikana saadakseen Vilman toimimaan oikein. Yleensä Vilma on tunnin alussa sellainen, että se säikkyy jokaista vihreää miestä kentänreunalla eikä malttaisi keskittyä ratsastajan antamiin ohjeisiin sitten millään. Kovalla työllä ja pitkällä pinnalla tulosta voi tamman kanssa saada aikaiseksi vaikka se aluksi tuntuisikin mahdottomuudelta. Ratsastajan tulee kuitenkin vain koko ajan pysyä rauhallisena selässä, antaa kevyitä apuja ja käyttää erittäin tasaista kättä - ratsastaja saa siis paljon tarkkailla omaa tekemistään. Vilma on siitä erikoinen, että se varmasti reagoi jokaiseen ratsastajan tekemään virheeseen epävarmuudessaan ja siten pienestäkin mokasta voi syntyä suuri numero. Kun Vilman saa liikkumaan halutusti hallitulla istunnalla ja kevyillä pohkeilla eteen, on se erittäin näyttävä ja kuuliainen ratsu. Parhaimmillaan tamma uppoutuu tehtäviin niin, että se unohtaa ympäröivän hälinän ja keskittyy vain ohjeiden kuuntelemiseen ja tutun ratsastajansa miellyttämiseen.

Kouluratsastus on ehdottomasti Vilman vahvin laji, sen kun saa kunnolla kantamaan itsensä ja reagoimaan ohjeisiin niin meno on varmasti näyttävää. Parhaimmillaan tamma taittaa luokat vaativa b tasolle asti eli minkäänmoiset perusasiat eivät tuota ongelmaa tälle hevoselle, kunhan vain ratsastaja tietää mitä tekee. Kootut askellajit ovat varmastikin Vilman yksi bravuureista, kun ratsastaja saa kunnolla koottua tamman niin tämäkin rääpälehevonen näyttää jo aivan kouluratsulta. Tamma täytyy vain saada kuuntelemaan apuja ja luottamaan ratsastajaansa, niin luulisi hyvää jälkeä kovalla työllä tulevan. Vilman uppoutuessa ohjeisiin se malttaa hioa pientäkin virhettä pitkän aikaa siihen kyllästymättä. Kouluratsastuksessa on kuitenkin se ongelma, että kuinka saada Vilma liikkumaan reippaasti eteen ilman jatkuvaa tuuppausta ja eteenpäin hoputtamista.

Esteillä tamma vaatii selkäänsä ehdottomasti varman kuskin, sellaisen, joka ei arkaile suurempiakaan esteitä ja patistaa Vilmaa reippaasti eteen. Tamma nimittäin voi esteillä tuoda aluksi esille epävarmaa luonnettaan, se juurikin arkailee ponnistuspaikkaa ja siten lähestymiset eivät ole aina mitään itsestään selvän suoria. Vilma ei ole siis mikään maailman paras esteratsu, mutta huolellisilla lämmittelyillä ja oikeanlaisella opastuksella se toimii moitteitta. Parhaimmillaan Vilma ylittää vaivattomasti metrin rataesteet, tosin sekin on aina välillä vähän niin ja näin mennäänkö yli vai ei. Jos Vilma kuitenkin luottaa ratsastajaansa ja kulkee tämän ohjeista eteen, ei kielloista ole yleensä mitään huolta. Sen sijaan jos ratsastaja empii selässä esteelle lähestyttäessä, melko varmasti Vilma kieltää esteen ja sitten hermoilee sitä.

Kuten arvata saattaa, on Vilman kanssa kilpailuissa aina hieman hankalaa sen hermoillessa ja hyppiessä hoitajansa niskaan. Se säpsähtelee jokaista ohitse kulkevaa ratsukkoa ja pyrkii pääsemään tilanteesta pois. Siksi Vilman kanssa on syytä lähteä kilpapaikoille ajoissa jotta se kerkeää rauhassa tottua ja tutustua ympäristöönsä. Matkat kilpapaikoille sujuvat yleensä ihan kohtuullisen hyvin, Vilma suostuu traileriin nätisti menemään, vaikkakin se alkaa kyllä saman tien aristelemaan jos trailerissa ei ole toista hevosta ennen sitä. Itse kilpailuissa onkin sitten päästävä melko reippaasti lämmittelypaikalle Vilman kanssa, ratsastajan täytyy saada sen huomio kiinnittymään ohjeisiin ja työntekoon, eikä siihen ulkopuolella häärivään meteliin. Jos ratsastaja on saanut hyvän kontaktin Vilmaan lämmittelyssä, sujuu itse suorituskin yleensä kohtuullisen hyvin. Mikäli ongelmia on kuitenkin ollut jo verkassa, on melko varmaa ettei Vilma ole silloin parhaimmillaan suorituksen aikana. Tammalla kilpaillaan pääsääntöisesti koulu-, este- ja kenttäratsastuskilpailuissa, joissa menestymistä voi seurata Vilman kilpakalenterista.

Sukulaiset

i Lakean Karhunkaataja
sh-o, vrt, 163cm
YLA2, KRJ-I, ERJ-III, KERJ-I, SLA-I
ii Turon Tykki
sh-o, trt, 147cm
SV-II
iii Urhoturo evm
sh-o, rt, 148cm
iie Raitaliisa evm
sh-t, vrt, 151cm
ie Kanervan Riimittelijä
sh-t, vk, 159cm
YLA2, KRJ-II
iei Elämänilo evm
sh, vk, 156cm
iee Lentävä Suvituuli evm
sph-t, rt, 142cm
e Helmen Lumityttö
sh-t, rt, 155cm
YLA2, KRJ-II, ERJ-II, SLA-I
ei Priolli
sh-o, prt, 157cm
eii Tosi-Purje evm
sh-o, rt, 156cm
eie Pohjantähti
sh-t, rt, 150cm
ee Lumikeiju
sh-t, prn, 165cm
KRL-II, KTK-II
eei Lumikenttien Hurjapää evm
sh-o, rn, 164cm
eee Pakkas-Pauliina evm
sh-t, rn, 163cm

i. Lakean Karhunkaataja on Haweringin omistuksessa Mörkövaarassa asustava ori, joka nytemmin viettelee rauhallisia eläkepäiviään. Vaaleanrautias "Karhu" muutti nuorena poikana suoraan kasvattajaltaan, Virtuaalitalli Lakeasta, Mörkövaaraan, jossa se oli aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Ori on yleispainotteinen hevonen, joka taittaa kouluratsastuksessa luokat vaativa b tasolle sekä rataesteitä se ylittää 110 senttiin asti. Molemmista lajeista Karhu on kerännyt sijoituksia upeasti yli 50 kappaletta, ja lisäksi siltä löytyy kymmeniä sijoituksia kenttäratsatuksen parista. Avain orin menestykseen kilparadoilla on ollut sen yhteistyönhaluinen ja innokas luonne, Karhu ei ole ollenkaan orimaisen sählä vaan oikein nöyrä ja rauhallinen hevonen. Vilna on isänsä kuudes ja todennäköisesti myös viimeinen jälkeläinen. Karhun kaikki jälkeläiset ovat menestyneet hyvin painotuslajeissaan, eli jokainen on perinyt isältään potentiaalia kilparadoille. Ori on palkittu yleis- ja kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluissa kakkospalkinnoilla, esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa kolmannella palkinnolla sekä suomenhevosten laatuarvostelussa ensimmäisellä palkinnolla.

ii. Turon Tykki on hieno Lakealainen suomenpienhevosori. Luonteeltaan Turo on herrasmies ja mukava, mutta omaa se silti orimaisia tapoja jonka takia ei välttämättä sovellu kaikkien käsiteltäväksi. Orilla on mallikas kilpaura takana, lähinnä esteratsastuksen parissa, johon sillä kapasiteettia riittää 110 senttiin asti rataesteillä. Esteiltä ori kahmi päälle 36 sijoitusta, kouluratsastuksesta hieman vähemmän, jossa taitoja riittää helppo a tasolle saakka. Turon Tykki omaa näyttävän rakenteen, mutta näyttelytaustaa sillä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole. Väritykseltään ori on tummanrautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy 147,5 senttiä. Turpolla on tällä hetkellä kahdeksan jälkeläistä, joista jokainen on kasvanut erittäin upeiksi yksilöiksi päästen kilparadoille näyttämään taitojaan. Turon Tykki viettää nykyisin ansaittuja eläkepäiviään omistajansa hoivissa.

iii. Urhoturo oli melko pienikokoinen suomenhevoseksi, lähes pienhevosluokkaa. Punarautias Urhoksi tai Urkiksi kutsuttu ori oli kovin sympaattinen tapaus. Se oli aina laumassaan alimmassa kastissa ja muut hevoset nokittivat ja syrjivät sitä tuon tuostakin. Nuori ori suhtautui tällaiseen käytökseen hämmentyen ja kohtaloonsa alistuen. Luonteeltaan Urho oli rauhallinen, kiltti ja uskollinen. Se oli kaikin puolin miellyttävä hevonen, hyvin lempeä ja monet pitivätkin tästä orista. Urho koulutettiin alun perin ravuriksi, mutta sen ura ei ottanut tuulta siipiensä alle. Ori rikkoi usein laukalle ja lopulta turhautunut omistaja möi orin eräälle yksityisomistajalle. Tämä koulutti orin uudelleen. Koulutus ei sujunut nopeasti - Urkkia ei ollut helppoa saada unohtamaan ravurin menneisyyttään. Lopulta uusi omistaja sai kaivettua orin ratsun ominaisuudet esiin - ja se yllättikin kaikki täysin astelemalle estekentille! Ori sai ruusukkeitakin, ja se astui yhden tamman. Urhoa ei ole ruunattu, koska sillä on hyvä ja rauhallinen luonne.

iie. Raitaliisa on ollut koko ikänsä ratsu ja onkin hyvä yleishevonen. Valinta ravurin ja ratsun uran välillä oli helppo, sillä tamman vanhemmat olivat myös ratsuja, vaikka muu suku olikin ravureita täynnä. "Lissu" oli mutkaton ja utelias, välillä liiankin yksinkertainen ja jopa tyhmänrohkea. Kommelluksia ja hassuja sattumuksia lukuun ottamatta Lissu oli hyväluonteinen ja kiltti tamma. Se myytiin kotitilaltaan ratsastuskouluun, mutta ei osallistunut paljoa tunneille. Silti se oli tallin väen keskuudessa suosittu ja sen hoitajapaikasta suurin piirtein käytiin tappeluita. Ratsastuskoulun omistaja ja hänen lapsensa kisailivat tammalla esteitä ja kenttäratsastusta. Erityisesti kenttäratsastuksessa tamma loisti ja sitä sillä kilpailtiin enemmän kuin esteitä. Lissu sai kolme varsaa, kaikki eri isistä.

ie. Kanervan Riimittelijä on suurikokoinen ihastuttava suomenhevostamma kasvattajanaan Sindi. Riitulla on takanaan monen monta kotia, mutta nykyisin se asustaa Lakeassa jossa se on kilpa- ja jalostuskäytössä. Tamman kuvaillaan olevan luonteeltaan kiltti mutta vauhdikas, ja sekös on tullut myös Vilnan isän, Karhunkaatajankin kanssa huomattua. Tuo hyväluontoinen hevonen omaa ulkonäköä jos kuka, sillä se on väritykseltään voikko ja säkäkorkeutta löytyy 159 senttiin asti. Koulupainotteisella Riitulla löytyy taitoja helppo a tasolle asti, mutta on se myös kilpaillut esteillä jossa kapasiteettia on 80 senttiin rataesteillä. Sijoituksia Riitulta löytyy useita kymmeniä, joka kertoo tamman olevan oikein mukava kilparatsu. Jälkeläisiä Riitulla on tällä hetkellä puolenkymmentä, joista kaikki ovat päässeet näyttämään emänsä tavoin taitojaan kilparadoilla.

iei. Elämänilo nimenä ei aivan kuvaa tämän voikon orin luonnetta. Epiksi kutsuttu ori asustelee Etelä-Suomessa lämminverisiä täynnä olevassa ravitallissa. 156cm Eppi itse ei kuitenkaan ole ravuri, vaikka kärryjäkin ihan mielellään maastolenkeillä perässään veteleekin. Ravitallin omistajan vaimo on ostanut Epin itselleen kilparatsuksi. Perusluonteeltaan juro ja ilmeeltään korvat aina takaraivossa uhoavasti luimussa. Omaa kuitenkin hyvät kouluratsun ominaisuudet ja itsekkin tästä touhusta pitää. Kouluradalla persoonasta kuoriutuu aivan uusi hevonen. Epi ei nuoruudessaan aivan parhaita lähtökohtia elämälleen saannut, joten vaatii nyt vanhempana säännöllisiä rutiineja ja tuttuja ihmisiä ympärilleen. Ori omaa terveen ja vankan rakenteen, mutta notkeuttakin löytyy. Kouluratsastuksessa kilpaillut lähinnä Helppo B ja Helppo A:ta, mutta muutama sijoitus löytyy Vaativa B:n puoleltakin. Kouluratsastuksen laatuarvostelussa palkittu toisella palkinnolla. Jälkeläisiä kaksi kappaletta.

iee. Lentävä Suvituuli pienhevostyypin edustaja, jolta säkäkorkeutta löytyy 142cm. Tämä pieni tamma on väritykseltään rautias kera tähtipään ja puolisukkien. Tuuliksi kutsuttu tamma asustelee ratsastuskoulussa ja tekee vielä vanhanakin pienimuotoisesti tuntiratsun töitä. Perusluonteeltaan Tuuli on hyvin ystävällinen ja hyvätapainen, juurikin ratsastuskoulun aloittelijoille sopiva hevonen. Ratsuna tamma on yhäedelleen reipas ja energinen, mutta osaavan ratsastajan kanssa pehmeä ratsastaa ja sulavan näköinen. Koulutustaso Tuulilla yltää Helppo A:han, jossa se on nuorena myös kilpaillut kansallisella ja aluetasolla menestyksellä. Ennen ratsastuskoulukäyttöä tammalla teetätettiin kaksi jälkeläistä, joista molemmista tuli hienoja, menestyneitä yksilöitä.

e. Helmen Lumityttö eleli nuorena kiertolaishevosen elämää vaihtaen omistajaa muutamaan kertaan, kunnes viisi vuotiaana se muutti Haweringin omistukseen Mörkövaaraan. Hawering koulutti Lumesta hienon ja mukavan ratsun, joka osaa kuitenkin vaatia ratsastajaltaan paljon. Muuten tamma on luonteeltaan erittäin mukava ja rauhallinen, sen kanssa hoitajan ei tarvitse tapella mistään. Yleispainotteiselta Lumelta kapasiteettia riittää koulussa vaativa b luokkaan asti ja rataesteitä se ylittää noin metriin asti. Tamma on menestynyt upeasti omistajansa kanssa kilparadoilla, niin koulu- kuin myös esteratsastuksesta löytyy useita kymmeniä sijoituksia. Lumi omaa kohtuullisen hyvän rakenteen kera rautiaan värityksen, piirtopään sekä puolisukkien. Säkäkorkeutta siltä löytyy noin 155cm. Jälkeläisiä Lumella ei toistaiseksi ole muita kuin Vilna, mutta eiköhän tamman kasvaessa ja vanhetessa jälkeläisiäkin pyöräytetä lisää. Lumella on tavoitteet laatuarvosteluihin asti, joihin tamma ei kuitenkaan ole vielä yltänyt.

ei. Priolli on upea ja hyvin kilparadoilla menestynyt suomenhevosori, jonka on kasvattanut Piia Päre. Nytemmin "Olli" asuu Daiviven hoivissa Helmen Suomenhevosissa, jossa se on aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Ori on yleispainotteinen ratsuhevonen joka on pärjännyt hyvin niin koulu- kuin myös esteratsastuskilpailuissa. Molemmista lajeista Olli on kahminut itselleen suuret määrät sijoituksia, parhaimmillaan voittoja löytyy vaativa a ja 100cm luokista. Tämä kohtuullisen hyvärakenteinen ori on väritykseltään kaunis punarautias ja säkäkorkeutta se omaa vajaat 157 senttiä. Luonteeltaan Olli on energinen ja sitä myöten vauhdikas, mutta silti se osaa käyttäytyä ihmisten seurassa maltillisesti ja kiltisti. Helmen Lumityttö on sarjassaan ensimmäinen Ollin jälkeläinen ja toistaiseksi myös ainoa, mutta eiköhän ori pian saa lisää uutta jälkikasvua.

eii. Tosi-Purje on hyväkäytöksinen ja rauhallinen suomenhevosori, sellainen vanha herrasmies, joka nykyisin viettelee kasvattajansa omistuksessa hyvin ansaittuja eläkepäiviään. Tämä rautias, 156 senttinen oripoika oli aikoinaan hyvin etevä ja menestynyt kilparatsu, jota nähtiin omistajansa kanssa paljon este- ja kouluradoilla. Rataesteillä kapasiteettia orilla riitti metriin asti ja koulussa sillä kilpailtiin helppoja luokkia. Ratsastuskilpailujen ohella Tosi-Purjeeseen saattoi törmätä myös näyttelykehissä, sillä se omasi erittäin sopusuhtaisen ja ryhdikkään rakenteen. Kilpauransa jälkeen Tosi-Purjetta on käytetty aktiivisesti suomenhevosjalostuksessa, löytyypä siltä peräti toistakymmentä toistaan hienompaa ja menestyneempää jälkeläistä.

eie. Pohjantähti on melkoisen näpäkkä tamma, joka osaa olla aika haastava käsiteltävä jatkuvan pelleilynsä vuoksi. Luonne ei kuitenkaan hevosta millään tapaa pilaa, se on muutoin erittäin hieno suomenhevostamma joka omaa potentiaalia lajiin kuin lajiin. Esteillä Pohjantähti hieman kuumuu, mutta napakalla kuskilla se suorittaa puhtaasti vielä 90cm ratoja. Kouluratsastuksessa tamma on ehdottomasti parhimmillaan, sillä siinä se taittaa luokat vaativa b tasolle saakka. Niin koulu- kuin myös estekilpailuja kiertänyt Pohjantähti on niittänyt aikoinaan paljolti menestystä molempien lajien parissa sijoitusten merkeissä. Nytemmin tämä rautias, 150 senttinen tammamamma viettelee eläkepäiviään rauhallisella maatilalla, joka on painottunut vanhojen kilparatsujen hoitamiseen. Kilpauransa jälkeen Pohjantähdella pyöräytettiin kaksi varsaa, jotka molemmat perivät ennen kaikkea rauhatonta luonnetta emältään.

ee. Lumikeiju, tutummin vain Keiju, on väritykseltään punarautias ilman merkkejä ja säkäkorkeutta siltä löytyy peräti 165 senttiä. Hyvärakenteinen tamma on menestynyt myös näyttelyissä, sillä on plakkarissa muutamat irtosertit ja mikäs muukaan kertoisi paremmin sen hienoudesta kuin kantakirjaus toisella palkinnolla. Keijun on kasvattanut Katri Korppi ja sen jälkeen tamma on siirtynyt Vibajan kautta Daiviven omistukseen. Yleispainotteinen Keiju on kilpaillut rataesteillä jopa 110cm luokissa ja kouluratsastuksessa vaativa b tasolla, molemmissa lajeissa tietysti sijoituksia keräten. Luonteeltaan tämä tamma on oikea tammamamma, sellainen rauhallinen hevonen, jota ei kovin helpolla mikään hetkauta. Tähän mennessä Keiju on saanut viisi jälkeläistä, joista suurinosa on päässyt näyttämään taitojaan menestyksekkäästi kilparadoilla.

eei. Lumikenttien Hurjapää oli etenkin nuorempana nimensä mukaisesti melkoisen hurja ja energinen suomenhevonen, ja siksi se menestyi myös hyvin kenttäradoilla. Ori oli erinomainen kilparatsu juurikin luonteensa vuoksi, se ei varmasti pelännyt mitään ja oli muutoinkin hyvin rohkea ja varma hevonen. Hurjapää kilpaili aina 110cm ja vaativa b luokkia, ja kenttäratsastuksen parista se onkin kahminut itselleen melkoisen läjän sijoituksia. Tämä 164 senttinen oripoika on väritykseltään ruunikko piirtopään kera. Jälkeläisiä Hurjapää on tähän mennessä saanut kuusi kappaletta, ja melkoisen erikoista on, että ne kaikki ovat niin ulkonäöltään kuin myös kilpavieteiltään isänsä kaltaisia. Nytemmin Hurjapää viettelee eläkepäiviään omistajansa hoivissa.

eee. Pakkas-Pauliina, tutummin pelkkä Pauliina, on ihastuttava suomenhevostamma kasvattajanaan Raimo Pakkanen. Tämä ruunikko, 163 senttinen hevonen on pärjännyt loistavasti kilparadoilla usean, tai oikeastaan yli kymmenen, vuoden ajan. Pikku hiljaa Pauliina siirtyy pois kilparatsun tehtävästä, mutta vielä tänäkin päivänä sillä kilpaillaan kouluratsastuksen parissa vaativa b tasolla saakka. Monen, monen vuoden kilpakokemus näkyy tammalla myös sijoitusten ja voittojen määrästä, ja niitä sitten todellakin löytyy ja monta. Koulukilpailujen ohella tytöllä on kilpailtu myös este- sekä valjakkoajokilpailuissa. Luonteeltaan Pauliina on oikein kiltti ja mukava hevonen, sen kanssa harvoin tulee erimielisyyksiä mistään sen ollessa niin nöyrä ja yhteistyöhaluinen ihmisten kanssa. Muutamat tauot tammalla on vuosien saatossa kilpailuissa ollut, sillä se on jättänyt jälkeensä myös kolme hienoa jälkeläistä.

Jälkeläiset

s. 23.04.2014, t. Mörkövaaran Virna (i. Mörkövaaran Aapeli) omistaja: Pierre
s. 21.06.2014, t. Mörkövaaran Vivian (i. Kadotettu Sissisotilas) omistaja: Sachiyo
s. 30.09.2014, t. Mörkövaaran Lavilja (i. Fiktion Lakusti) omistaja: Mörkövaara
s. 20.12.2014, t. Mörkövaaran Ester (i. Mörkövaaran Eversti) omistaja: Marle

Valmennukset ja päiväkirja

04.02.2015 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään pääsimme Vilman kanssa pitkästä aikaa osallistumaan valmennukseen ja vähän olin epäileväinen, että kuinka meillä oikein sujuukaan. Alkuverkassa tamma liikkui himpun verran tahmeasti eteen ja sitä saikin patistaa nopealla pohkeella jatkuvasti parempaan liikkeeseen. Tovi siinä oikeasti vierähtikin, ennen kuin sain edes Vilman ympyröillä taipumaan. Vapaan alkuverkan jälkeen siirryimme tekemään keskihalkaisijalta ravissa pohkeenväistöjä. Ensimmäisellä kerralla Vilma selkeästi testasi minua ja tyytyi löntystämään vain eteenpäin, ilman ainoatakaan puhdasta väistöaskelta. Sain siis ihan ronskilla otteella pyytää hevoselta väistöjä, ja hiljattain ne alkoikin onnistumaan huomattavasti paremmin. Kun molemmat suunnat oli hiottu pakettiin, jatkoimme uraa pitkin avo- ja sulkutaivutusten parissa. Sulut on ollut Vilmalle aina helppoja, joten niissä ei liiemmin ongelmaa ilmennyt. Sen sijaan avoissa nähtiin aluksi vaikka minkämoista möngerrystä, ennen kuin saimme puhdasta liikettä aikaiseksi. Viimeisen tehtävän suoritimme keskiympyrällä laukassa, tehden paljon laukka-käynti-siirtymisiä ja mitä myöten laukanvaihtoja. Laukannostot onnistuivat joka kerta hyvin, samoin kuin siirtymiset, mutta ikävästi laukka ei ollut ihan niin pyörivää kuin olisi toivottu. Loppuverkan suoritimme kevyessä ravissa, lopussa pitkät ohjat antaen.

15.11.2014
Nyt olen alkanut tosissani jo miettimään Vilman viemistä laatuarvosteluihin - meillähän olisi nimittäin jo kohtuulliset saumat menestyä krj/erj laatiksissa. Ainoa miinuspuoli on jälkeläiset, sillä niistä vain yksi on oikeasti menestynyt, loput vähän sinnepäin. Viime päivityksestä onkin sen verran aikaa, että voinkin mainostaa, että saimme viimein sen Vilman jälkeläisen peräti Mörkövaaraan asti. Syyskuussa Vilma varsoi jälleen suloisen tammavarsan, joka jäi nyt sitten meille kasvamaan ja kilpailemaan. Emänsä tavoin "Lulusta" odotetaan kovia ja toivottavati tammavarsa suokin meille hyviä näyttöjä tulevaisuuteen. Polttelee niin hirveästi, teki mieli jo joulukuun laatiksiin Vilmaa ilmoittaa, mutta ääh, tarvitaan vaan niitä sijoja tytöille... Josko sitten heti ensivuonna tärppäisi kun Lulu on kerennyt kilparadat valloittamaan!

26.06.2014
Hymy on herkässä - kerjstä nimittäin 41 sijoitusta läjässä!!! En malta odottaa, että pääsemme kyseisen lajin laatuarvosteluun, jes, jes, jes! Tosin, ennen kuin voimme laatiksiin lähteä, niin mehän tarvitsemme enemmän jälkeläisnäyttöjä, sillä eihän yksi varsa riitä alkuunkaan. Siksi voinkin todeta, että Vilma varsoi tällä viikolla toisen jälkeläisensä, myös nyt tammavarsan, joka nimettiin Mörkövaaran Vivianiksi. Vivianin isä on Pierren omistama ihastuttava suomenhevosori Kadotettu Sissisotilas, joka varmasti periyttää hyviä ominaisuuksia jälkeläisilleen. Vivian on myös ollut niin onnekas, että vieroituksen jälkeen se pääsee heti muuttamaan uuteen kotiinsa Sachiyon hoiviin. Nyt ei tosiaankaan meillä ole Vilman kanssa enää muuta virkaa kuin tehtailla niitä jälkeläisiä, josko vaikka tämän vuoden puolella saataisiin Vilmasta varsa ihan meidän talliinkin asti.

24.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana merikissa
Vilma oli alkutunnista hieman tahmea, ratsastaja saikin tehdä töitä että tamma liikkui. Alkuverryttelyn ratsukko sai tehdä itsenäisesti ja puutuin vain mahdollisiin virheisiin. Ratsastajan asentoa sain korjata valmennuksen aikana muutaman kerran, tämän nojaessa hieman liikaa eteenpäin. Teimme valmennuksen aikana laukanvaihtoja, avo- ja sulkutaivutuksia, peruutus-harjoituksia, pohkeenväistöjä sekä lisäyksiä ja siirtymisiä. Kaikki helpommat tehtävät ratsukolta onnistui leikittä ja tamma tuntui jopa hieman kyllästyneeltä. Kun haastetta tuli enemmän Vilmakin alkoi keskittymään enemmän tehtäviin. Laukanvaihdot aiheuttivat hieman harmaita hiuksia ratsastajalle kun Vilma ei meinannut millään onnistua vaan oli kokoajan seota askelissaan. Pyysin ratsastajaa antamaan reilulla kädellä apuja, jotta tamma tajuaisi mistä on kyse. Tämä auttoikin ja vaihdot onnistuivat tämän jälkeen oikein näppärästi, kylläkin hieman liian näkyvillä avuilla, mutta se on nyt oli pienempi paha. Loppukäyntejä en jäänyt katselemaan kun olin palautteeni ratsukolle antanut.

10.05.2014 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Pitkään aikaan en ollut Vilman kanssa oikein tehnyt mitään ihmeellistä ja siksi päätinkin suunnata tamman kanssa tänään estevalmennukseen. Ihan hetkeen en olekaan tällä hevosella hypännyt, mutta avoimin mielin lähdin testaamaan ja katsomaan, että kuinka Vilmalla on taidot hallinnassa. Alkuverkassa keskityimme reippaan ja tahdikkaan laukan löytämiseen, samalla ylittäen 50-60cm pieniä verkkaesteitä. Vilmalla tuntui tänään vauhtia riittävän, joten ennen esteitä sain sitä napakasti pidättää, muuten kun se syöksyi vain sukkana ylitse. Tamman liikkuessa ryhdikkäästi ja asteen verran rauhallisemmin eteen, suuntasimme kentälle rakennetulle esteradalle treenailemaan lähestymisiä. Kentällä esteitä oli kuusi kappaletta, korkeuksilla 80-100cm. Lähdimme ylittämään esteitä ja suorastaan yllätyin siitä, että miten hyvä Vilma olikaan - en rehellisesti sanottuna edes muistanut sitä. Tamma hyppäsi oikein kuuliaisesti jokaisen eteen tulevan esteen, samalla kuunnellen maltilla selästä antamiani ohjeita. Yhden kerran valmennuksen aikana meille tuli pieni töppäys esteiden välillä, jonka seurauksena Vilma joutui kieltäytymään. Sarjaesteillä sain laskea laukka-askeleet oikein huolella, sillä pienestäkin virheestä tuli askeleita turhan paljon, jolloin Vilma joutui ponnistamaan liian lähdeltä estettä. Ei sillä, että hienosti tamma ne tilanteet pelasi, eikä hyvin montaa pudotustakaan syntynyt. Loppuverkassa ravailimme maapuomien ylitse, samalla ratsastaen hevosta eteen-alas.

27.04.2014
Vihdoin ja viimein Mörkövaara on taas jaloillaan ja kaikki on lähtenyt viime vuosien tapaan liikkeelle. Hevoset ovat päässeet kilparytmeihin kiinni ja jalostushommat kohdilleen - niin kuin myös Vilmalla. Liki puolitoista vuotta haaveilin saavani Vilmasta sen jälkeläisen ja vihdoinkin pari päivää sitten tamma varsoi sen kauan odotetun jälkeläisen. Kyseinen varsa oli onneksemme tammavarsa, joka on oikeasti kuin ilmetty emänsä - aivan saman värinen ja aivan samanlainen luonne. Tammavarsan isänä toimii Mörkövaaran Aapeli, joka on kerrassaan upea punainen yleispainotteinen ori, joka on niittänyt menestystä Vilman tapaan. Vilnan mukaisesti varsa nimettiin Mörkövaaran Virnaksi ja onneksemme sillä on jo aktiivinen ja rakastava koti luvassa - se nimittäin muuttaa vieroituksen jälkeen Pierren hoiviin Kadotettuihin Suomenhevosiin. Voisiko parempaa kotia varsa saadakaan?! Tälläiset hyvät kuulumiset tälle päivälle, seuraavaksi suuntaamme Vilman kanssa takaisin kenttäkilpailujen pariin...

17.08.2013
Mörkövaara on ollut viimeiset puolivuotta hiljaiselolla, eikä ihan vielä ole näkynyt muutosta parempaan päin. Raha-asiat ovat vaivanneet tvishaa jo jonkin aikaa, eikä fyysisesti eikä henkisesti ole jaksanut panostaa karvakorviin yhtään. Kaikki tallin hevoset jäivät keväästä pihalle laitumille laiduntamaan, eikä niitä vielä hetkeen sieltä tulla sisälle ottamaan - onpa halpaa! Hevoset, kuten myös Vilma, ovat hitusen pyöristyneet vajaan liikutuksen vuoksi, vaikkakin Mörkövaaran tallitytöt ovat niitä ahkerasti koittaneetkin juoksutella. Vilmankaan kanssa asiat eivät menneet ihan putkeen, sillä haaveissahan oli, että tamma varsoisi ensimmäisen jälkeläisen tämän kesän aikana. Resurssit eivät ole kuitenkaan riittävät, joten nekin haaveet on nyt siirretty vuoden päähän. Josko tästä hiljalleen lähdettäisiin talven mittaan topakoitumaan ja ottamaan härkää sarvista kiinni, jolloin myös Vilma pääsisi takaisin kenttäkilpailujen pariin ja ylipäänsä maailman kartalle.

26.01.2013 Estevalmennus, valmentajana Paula
Vilma oli verrytelty valmiiksi, joten jatkoimme suoraan tehtäviin - tänään olisi vuorossa ympyrällä hyppäämistä, jonka arvelin olevan Vilmalle hyväksi. Tamma vertyisi ympyrällä, eikä ehtisi jännittää nopeasti eteen tulevia tehtäviä. Laitoin aluksi keskihalkaisijalle yhden maapuomin ja Haw sai laukkailla ympyrällä puomin ylitse. Keskityimme taivutukseen ja siihen, että ratsukko ylitti puomin aivan sen keskikohdasta. Vilma oli hieman jännittynyt ja yritti kiemurrella, mutta rentoutui lopulta, kun teimme samaa tehtävää tarpeeksi kauan.
Päästin ratsukon hetkeksi uralle pois ympyrältä ravailemaan ja kävelemään ja rakensin puomista sillä aika pienen pystyesteen. Jatkoimme ympyrällä esteen ylittämistä ja nyt haasteeksi osoittautui ponnistuspaikan löytäminen. Vilma itse ei auttanut asiassa yhtään ja oli ratsastajan tehtävä tuoda hevonen oikein esteelle. Onneksi Haw onnistuikin tässä kohtalaisesti ja saimme muutaman onnistuneen hypyn.
Koska ympyrällä hyppääminen rasittaa hevosta ja lyhentää sen laukkaa, lopetimme valmennuksen laukkaamalla reippaasti eteen uraa pitkin ja tekemällä pari hyppyä suorilla linjoilla.

21.01.2013 Estevalmennus, valmentajana pipariina
Aloitimme Vilnan kanssa perusteista, sillä tamma oli hyvin hermostuneen oloinen. Olin tehnyt jo radan valmiiksi, mutta laskin puomit, jotta ratsukko pääsisi tutkimaan jokaisen niistä vähän lähempää ennen harjoittelun aloittamista. Kun pään nyppiminen ja taaksepäin askeltaminen saatiin kuriin, aloittelimme lämmittelystä, eli harjoitusravissa muutaman esteen ylittämisestä.
Nostin osan radan puomeista 50 senttiin ja kerroin, kuinka haluan nyt ratsastajalta positiivisia kokemuksia hevoselle: valitettavasti se tulee olemaan aina hermostunut kilpailuissa, ellei se saa erityisen hyviä kokemuksia esteradalta. Lähdimme etsimään onnistumisia, joten kerroin tarkasti, kuinka haluan lähestymisien tehtävän. Ratsukko sai ensimmäisen kerran lähteä ravissa radalle ja puolipidätteitä täytyisi tehdä koko ajan, että saisimme tamman huomion ympäröivästä maailmasta pois.
Vilna suoriutui erittäin hyvin ja mieltä lämmitti, kun sain kiittää ratsukkoa suorituksesta. Nostin jokaiselle onnistuneelle kerralle yhden lisäesteen pystyyn, niin että lopuksi Vilnalla oli ravissa suoritettavanaan 50 sentin rata. Tamma suoriutui tehtävästään erittäin hyvin ja alkoi keskittyä enemmän ratsastukseen kuin hermoiluun ja säikkymiseen. Nostimme radan joitain esteitä 70 senttiin ja lähdimme kokeilemaan rataa laukassa. Viimeisellä esteellä Vilna kielsi ja vietimme pitkään, ennen kuin saimme tamman hyppäämään ennakkoluulotta esteen yli.
Useamman hyvin suoritetun radan jälkeen nostin kaikki esteet 80 senttiin. Vilna katseli epäluuloisena ratsukon ravaillessa puomien nostoa, mutta ratsastaja piti tamman hyvin otteessaan. Ensimmäisellä kerralla puomit kolisivat, mutta useamman kerran jälkeen rata alkoi sujua. Nostimme vielä valmennuksen lopuksi puomit 90 senttiin ja Vilna suoritti radan virheettömästi, joskin yritti kieltää samalla esteellä kuin aiemmin. Kiitin ratsastajaa erittäin hyvästä kannustuksesta hevoselle ja lopettelimme tuntia ravissa jäähdyttelyyn.

13.01.2013
No nyt saa varmaan tuulettaa, hah? Vilna Vilmanen keräsi tällä viikolla 50. sijoituksensa esteiden parista - on se vaan mahtava tamma. Suurinosa starteistamme on metrin luokista, mutta mahtuu mukaan muutama sija 90cm ja 80cm korkeuksiltakin, hyvähyvä. Nyt Vilma jää vain astetta työttömämmäksi, sillä kenttäkilpailuissakin olemme päässeet menestymään jo 30 sijoituksen verran, eikä niiden loppujen sijojen kanssa niin kiire olekaan. Tamma saa siis jäädä ajoittaiselle talvilomalle, johon ei kuulu minkäänmoista ratsastusliikuntaa, vaan vain tammatovereiden kanssa laitumella seurustelua. Mitä nyt jos Vilma edes jonkun kanssa tulee toimeen, niin känkkäränkkä kun se tahtoo omasta reviiristään olla nuoresta iästään huolimatta. Mutta, näihin tunnelmiin, katsotaan kesän mittaan mitä olemme Vilman kanssa keksineet duunailla, vai olemmeko keksineet ollenkaan.

11.12.2012
Ja siiieltä, joulun kunniaksi startattiin hiljattain Vilman kanssa viimeisessä kouluratsastuskilpailuissa - plakkarissa nimittäin täydet 40 krj sijoitusta, jes! Sikälihän tämä tahti on ollut aivan uskomaton, että olemme vajaaseen kolmeen kuukauteen kyseiset sijat keränneet, eikä Vilmalla ole ikää kuin vajaat neljä vuotta, oobs! Mutta minkäs sitä kyvyilleen voi. Nyt jatkamme edelleen vain esteiden ja kentän parissa kilpailemista, mutta toivottavasti niidenkään parissa ei tarvitse hyvin kauaa junnata. Marraskuu oli meidän osalta kenttävoittoinen kuukausi, sillä Vilma keräsi kyseisen kuukauden aikana hienosti seitsemän kerj sijaa lisää. Nyt olen antanut tammalle enemmän myös aikaa huilia kun ei tarvitse koulua niin ahkerasti enää vääntää. Toivottavasti tulevaisuus tuo meille hyvää tullessaan ja piakoin päästäisiin suunnittelemaan jo ensimmäistä jälkeläistäkin tälle söpöläiselle.

02.11.2012
Nyt on viimeiset kaksi kuukautta ahkerasti kierretty niin este-, koulu- kuin myös kenttäkisoja, enkä voisi yhtään ylpeämpi tästä kasvatistani ollakaan! Vilma on perinyt mitä ilmeisemmin hyvän kilpakykykynsä vanhemmiltansa, jotka myös ovat kilpailleet täysiä sijoituksia lajista kuin lajista. No, mitkä ovatkaan nämä maagiset luvut tähän asti: kouluratsastuksesta meillä on läjässä upeasti 32 sijoitusta, esteiltä 18 kappaletta ja kentän parista seitsemän kappaletta. Juurikin tänä aamuna kävimme hakemassa viimeisimmän sijoituksen Lumivuon kenttäkilpailuissa, jossa ylsimme Vilman kanssa helpossa luokassa sijalla 6/50, ei yhtään hassummin. Ja kuten arvata saattaa, ei meillä ole lähiaikoina tiedossa juurikaan mitään muuta kuin kisoja, kisoja ja vähän lisää kisoja. Täydet sijat tarvitaan, sillä meidänhän on aaaaivan pakko päästä vielä laatiksiin. Joskus hamassa tulevaisuudessa.

12.09.2012
Vilman kanssa starttasimme viime viikolla ensimmäisissä ratsastuskilpailuissa ja ei voi muuta sanoa kuin että tässä on kyvykäs kilparatsu! Ensimmäiset sijoitukset tulivat yllättäenkin kenttäratsastuksessa, jossa sillä kilpailtiin helpoissa luokissa. Tamman kouluratsastuspuoli on onnistunut erittäin hyvin, koulustakin sille on jo useita sijoituksia tullut, ja kenttäkilpailujen esteosuudessa se on hyvin rohkea hyppääjäkin ollut. Mitä ilmeisemmin Vilma on siis vanhempiensa veroinen kilparatsu, pieni ruusukehai, jonka kanssa on kyllä kovat odotukset tulevaisuuteen. Tavoitteena meillä on tamman kanssa jatkaa aktiivista kilpailemista tämän vuoden loppuun ja vuodenvaihteessa sitten katsella josko ensimmäiset jälkeläiset mahtuisivat kuvioon. Mutta varmaksi voi sen sanoa, että tämä hevonen tulee kyllä pärjäämään niin kilpailuissa kuin myös vanhempana laatuarvosteluissa!

18.08.2012
Tänään syntyi Mörkövaaraan ihastuttava tammavarsa, jonka tiesin heti ensisilmäyksellä jättäväni Mörkövaaraan kasvamaan. Kyseessä oleva varsa on yhdistelmästä Lakean Karhunkaataja x Helmen Lumityttö, eli se omaa kaksipolvea ja vanhempiensa tavoin tulee olemaan yleispainotteinen ratsuhevonen. Varsan nimeä en aivan heti keksinyt, mitään ei liiemmin mieleen juolahtanut, kunnes tallityöntekijämme ehdotti Mörkövaaran Vilnaa. Sellaiseksi "Vilma" sitten nimettiinkin ja voi että osaakin pieni varsa olla hurmaava! Vilma tulee todellakin jäämään Mörkövaaraan, se koulutetaan vaativiin luokkiin koulussa ja rataesteillä toivon mukaan sillä tullaan pääsemään metriä. Tamman kanssa on suunnitteilla lähteä mahdollisimman pian kilpailemaan koulun, esteiden ja kenttäratsastuksen parissa, jotta saadaan emälle hyvät näytöt tulevaisuutta varten. Luonteeltaan Vilma on toistaiseksi ollut hieman arka ja se tyytyy vain pyörimään emänsä jaloissa - toivottavasti se kuitenkin vanhetessaan reipastuu.

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 41, ERJ 52, KERJ 42, VSR CUP 5 kpl

06.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/50
09.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/60
09.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
10.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/50
12.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/60
12.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/50
15.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
17.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
18.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
19.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
21.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/60
27.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
28.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/60
28.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/100
30.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/60
30.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/50
30.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/50
30.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
02.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/60
03.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
05.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
05.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/70
06.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
12.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/60
12.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/60
13.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
18.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
19.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
19.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
26.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
28.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
30.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
05.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/50
06.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
11.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
15.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
16.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
25.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
26.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
27.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
09.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30

02.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/40
04.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/40
12.09.12, KERJ (kutsu), Harrasteluokka, 04/30
23.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
17.10.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
18.10.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/40
01.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 06/50
02.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 07/50
07.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
24.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/46
25.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/30
25.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/30
30.11.12. KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/30
08.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
11.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
12.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/30
13.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/40
13.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/50
15.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/37
16.12,12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/30
18.12,12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/30
21.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/23
23.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
24.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
27.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
01.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/40
03.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/43
04.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/29
05.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/40
06.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/43
20.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/25
28.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/30
09.02.13, KERJ (kutsu), Helppo, 07/50
26.05.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
02.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
08.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
08.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 07/50
11.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/50
11.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/27
14.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/27
19.06.14, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 06/39
30.11.14, KERJ CUP (kutsu), Helppo, 05/93
12.09.12, ERJ (kutsu), 80cm, 03/76
12.09.12, ERJ (kutsu), 90cm, 05/90
13.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
13.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
13.09.12, ERJ (kutsu), 80cm, 06/76
15.09.12, ERJ (kutsu), 80cm, 06/76
15.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
18.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
20.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
21.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
29.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
05.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
11.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 02/60
13.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/60
14.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
15.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
16.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
24.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/60
05.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
12.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/50
14.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
17.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
18.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
23.11.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
29.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
03.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
04.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/33
05.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
07.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
08.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
08.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
08.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
09.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
10.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
14.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
15.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
17.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
20.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
21.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/50
21.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
25.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 09/100
28.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
30.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
01.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
03.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
03.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
04.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
05.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
07.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
31.07.14, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 08/228
31.10.14, ERJ CUP (kutsu), 90cm, 31/353

30.11.12, VSR CUP (kutsu), 100cm, 02/70
30.11.12, VSR CUP (kutsu), Vaativa B, 03/69
31.05.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 03/43
31.07.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 04/16
30.11.14, VSR CUP (kutsu), 100cm, 03/64