Muistoissa: Railan Vilinteri - virtuaalihevonen
k. 10.01.2015

NimiRailan Vilinteri LempinimiVili
Rek.nroVH12-018-1135 Synt.päivä ja ikä18.04.2011, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori Säkäkorkeus ja väri158 cm, rt
KoulutustasoHelppo A, 100cm PainotusYleispainotus
KasvattajaRaila Hirvonen evm OmistajaTvisha (VRL-01671)


© Kuvaaja ei tahdo nimeään mainittavan

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.12.2014
31(16+15) + 25(13+12) + 17 + 12 + 4 = 89p, YLA2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.04.2013
15(4+6+5) + 41 + 16 + 10 + 8 = 90p, KRJ-II

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 31.12.2014
5,5 + 40 + 18 + 20 + 15 = 98,5p, ERJ-II

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.12.2014
11 + 22 + 25 + 24 + 17 = 99p, SLA-I

Luonne

Railan Vilinteri on raamikas ja vahva suomenhevosori, jolla on aika tyypillinen suomalaisen luonne. Ori on perusluonteeltaan hyvin sympaattinen ja leppoisa, mutta kuitenkin myös itsepäisyyttä ja omaa tahtoa herrasta löytyy. Tietyiltä osin Vili on suorastaan ruunamainen, mutta kyllä se osaa kuin osaakin jopa hiukan höristä ohi kulkeville hemaiseville tammoille... Ehdoton hyvä puoli orissa on sen selväpäisyys ja stressinsietokyky, se ei turhia hermoile tai hötkyile vaan osaa käyttäytyä erilaisissa tilanteissa rauhallisesti. Ruoan perään Vili kyllä on ja se näkyy niin ulkomuodossa kuin käytöksessäkin.

Hoidettaessa Vili käyttäytyy useimmiten ihan asiallisesti, joskin osaa kyllä myös joissakin asioissa olla hiukan vastahankainen. Taluttaessa sen kanssa saa olla tarkkana, sillä herkuille persona hevosena se ei vain aina yksinkertaisesti voi vastustaa maasta pilkistävän tuoreen ruohon herkullista tuoksua ja mikäli taluttaja ei ole hereillä, voi ori yrittää ryysätä syömään. Kantapäitään saa myöskin hiukan katsoa, sillä Vili ei aina jaksa vaivautua katsomaan minne astuu - vaikka sitten taluttajan jaloille. Etenkin laitumelle vietäessä ori yrittää joskus ryysätä hoitajasta välittämättä eteenpäin... Muuten Vili on pitkälti oikein leppoisa käsiteltävä. No, kavioiden putsaus voi olla rasittavaa, herra kun ei aina oikein jaksaisi millään pidellä jalkojaan itse ylhäällä tai edes seistä kunnolla, jolloin hoitajaan on mukava nojata koko painollaan tukea ottaen... Näitä pikkuvikoja lukuunottamatta ori on oikein sympaattinen persoona, joka tykkää kovasti huomiosta ja hellyydenosoituksista.

Ratsastettaessa Vili on varsinkin aina alkuun aika "raskas" ja se vaatiikin kunnon eteenpäin ratsastamista ja taivuttelua vertyäkseen ja ollakseen kevyempi. Yleisesti ottaen ori on yhteistyökykyinen ja rehti ratsu, mutta osaa se toisaalta painaa ratsastajan kädelle, mikäli sen selkään meinaa jäädä "matkustamaan", eikä muista aktiivisesti ratsastaa sitä. Tämän hevosen kanssa saa siis tehdä aika paljon töitä kunnollisen eteenpäinpyrkivyyden ja keveyden eteen - vaikka ei ori ylipäätään ole mikään kovin "kevyt ratsu". Vilin kanssa saa huoletta käyttää vähän voimakkaampia otteita. Ahkera ratsastaja kuitenkin palkitaan ja hevosesta löytyy yllättävän hyvää liikettä, kun sen vain ensin saa liikkumaan kunnolla. Kouluratsuna Vili on yllättävän kyvykäs, kun selässä vain on taitava ratsastaja. Vaikka orista ei aina ensinäkemältä uskoisi, se kyllä hallitsee kauniit ravilisäykset sekä avo- ja sulkutaivutukset. Esteradoilla haasteena on vauhdin ylläpitäminen, ori kun ei ole mikään varsinainen aikaratsastushevonen, tosin isohkoista ja matkaavoittavista liikkeistä on hyötyä. Ehdoton vahvuus on kuitenkin orin suoritusvarmuus ja rohkeus hypätessä, se ei pelkää erikoisempiakaan testeitä ja on muutenkin melko varma hyppääjä. Vili ei juurikaan kiellä ja tiputuksiakin tulee lähinnä silloin, jos ratsastaja ei ole itse tarpeeksi hereillä. Maastoilu on orin kanssa joskus hermojaraastavaa; se kun mielellään nappailisi joka puskasta makupaloja ja siinä sivussa joskus unohtaa katsoa eteensä ja saattaa vähän kompuroidakin. Reippaammassa vauhdissa tosin onkin sitten mukavaa nauttia orin tasaisesta menosta.

Kilpailuissa Vili on hyvin mutkaton ja helppo, se ei jännitä uusiakaan paikkoja tai tilanteita - varsinkaan jos turvan edessä on hiukan heinää... Lastauksessa ori voi kylläkin yrittää heittäytyä itsepäiseksi (ihan vain huvikseen, ei se kuljetusautoa nimittäin pelkää), mutta kun vähän houkuttelee heinäkasan avulla, niin yleensä ori hyvin nopeasti tyytyy astelemaan kiltisti traileriin. Tiettyä valppautta kotioloihin verrattuna on kuitenkin orissa havaittavissa kisapaikoilla, erityisesti kun päästään verryttelemään. Mutta tämä on pikemminkin eduksi, sillä ori on usein hiukan vireämpi ja eteenpäinpyrkivämpi kisatilanteessa kuin kotikentällä, ja siksi se tarvitseekin kilpailuissa selkäänsä osaavamman ja topakamman ratsastajan.

Sukulaiset

i Railan Villitys evm
sh-o, trn, 158cm
ii Villi-Hermanni evm
sh-o, rn, 156cm
iii Pamahdus evm
sh-o, trn, 159cm
iie Helmetär evm
sh-t, rt, 156cm
ie Tumma-Elo evm
sh-t, m, 155cm
iei Kutku-Romeo evm
sh-o, trt, 157cm
iee Elon Ruusu evm
sh-t, m, 153cm
e Hurrin Aamu evm
sh-t, rt, 152cm
ei Hurrikaani evm
sh-o, rt, 156cm
eii Aatos evm
sh-o, rt, 157cm
eie Ellan Valo evm
sh-t, prt, 150cm
ee Nar-Sissi evm
sh-t, rt, 150cm
eei Hirmu evm
sh-o, rt, 153cm
eee Aatteen Petra evm
sh-t, trt, 151cm

i. Railan Villitys on Vilin tavoin Raila Hirvosen kasvattama suomenhevosori, joka nytemmin viettelee jo ansaittuja eläkepäiviään. Nuorena "Vallusta" kaavailtiin esteratsua sen ollessa niin kapasiteetikas hyppääjä, parhaimmillaan se suoriutui 120cm radasta puhtaasti. Ahkera kilpaileminen sai kuitenkin jo pian orin jalat oireilemaan ja siksi hyppääjän unelmat saivat jäädä. Tämän jälkeen Vallulla alettiin kilpailemaan muiden lajien parissa, pääasiassa kouluratsastusta ja valjakkoajoja helpoissa luokissa. Kyseisistä lajeista Vallu kahmikin kymmenen vuoden aikana melkoisen saaliin sijoituksia. Railan Villitys oli väritykseltään tummanruunikko kera 158 senttimetrin säkäkorkeuden. Pojan rakenteessa ei kauheasti ollut kehumista vaikka Vallu muutoin söpö olikin, takakorkeus ja lyhyt kaula tekivät siitä astetta oudomman näköisen. Luonteeltaan Vallu oli hyvin tarmokas ja ihmisille erittäin mukava ja siksi se soveltuikin hyvin kilpakäyttöön. Jälkeläisiä Vallu on saanut kuusi kappaletta, joille se on periyttänyt mukavaa luonnettaan ja potentiaalia lajiin kuin lajiin.

ii. Villi-Hermanni oli nimensäkin mukaisesti hieman hankalampi ja rauhattomampi suomenhevosori, se kyllä loi jokaiseen hetkeen jännitystä hoitajalleen. Yleispainotteinen Hermanni oli nuorempana aktiivisessa kilpakäytössä, sillä kilpailtiin niin koulu-, este- kuin myös kenttäkilpailuissa. Menestystä Hermanni niitti eniten kouluratsastuksessa, jossa sillä kilpailtiin peräti vaativa b luokissa asti. Ratsastuskilpailujen ohella Hermannia nähtiin myös jonkin verran näyttelykehissä, joissa se myös menestyi sopusuhtaisen ja upean rakenteensa vuoksi hyvin. Väritykseltään Hermanni oli komea ruunikko ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 156 senttiä. Mahtavan kouluradoilla menestyksen myötä Hermanni oli aikoinaan erittäin tunnettu ja haluttu jalostusori, ja siitä kertoo sen useat kymmenet jälkeläiset. Hermannin jälkeläiset ovat pärjänneet isänsä tavoin kilparadoilla hienosti ja osa on myös menestynyt näyttelykehissäkin. Villi-Hermanni oli koko elämänsä kasvattajansa siskon omistuksessa, kunnes 24 vuotiaana ori pääsi laukkailemaan vihreimmille laitumille vanhuuden oireiden vuoksi.

ie. Tumma-Elo oli Susanna Väänäsen kasvattama suomenhevostamma, joka oli koko pitkän elämänsä harrasteratsun virassa eri lapsiperheillä. "Tummis" oli luonteeltaan mitä ihanteellisin, se oli hyvin rauhallinen ja ihmisrakas hevonen, ja näin soveltui myös aloittelijoiden käsiin. Sen yritteliäs luonne mahdollisti monen lapsen oppimisen ratsastuksen saloihin. Kouluratsastuksessa se taittoi helppo b luokan ja rataesteillä kipusi puhtaasti 90 senttiin asti. Paikallisissa ratsastuskoulujen pikkukilpailuista Tummista nähtiin lasten kanssa jonkin verran, mutta suurempaa menestystä tamma ei radoilla niittänyt. Kuten hyvärakenteisen Tummiksen nimestäkin voi jo päätellä, oli se väritykseltään upea musta ja säkäkorkeutta se omasi noin 155 senttiä. Myöhemmällä iällä Tummista käytettiin kolme kertaa siitokseen saaden kolme hienoa orijälkeläistä. Jälkeläisilleen Tummis periytti upeita liikkeitään, joita kilparadoilla on myöhemmin saatu ihailla. 26 vuotiaana Tummiksen ikä alkoi jo painaa ja siksi tamma päästettiin kesällä kivuista omalla kotilaitumellaan.

e. Hurrin Aamu on oikein mukavaluontoinen vanha suomenhevostamma, jolla on takanaan melkoisen paljon seikkailuja. Aamu vaihteli etenkin nuoremalla iällä tiuhaan tahtiin kotia, kukaan kun ei tuntunut saavan siihen kontaktia eikä se tuntunut olevaan kenenkään oma hevonen. Vasta 11-vuotiaana tamma löysi itselleen päättäväisen omistajan, joka lähti kouluttamaan tammasta kilparatsua. Aamu omasi hyvin potentiaalia koulu- ja esteratsastukseen, joiden parissa se myöhemmin kilpailikin helppo a ja 100cm tasoilla. Toisissa estekilpailuissaan Aamun jalka kuitenkin alkoi jo reistailemaan ja tästä alkoikin melkoinen leikkauksien pyörre. Tamman useampaa jalkaa leikattiin moneen otteeseen ja siksi sitä jouduttiin paljon myös kuntouttamaan. 16 vuoden ikäisenä Aamu pääsi jälleen kilpailemaan ja sen jälkeen saikin melkoisen paljon mainetta ja kunniaa voittaessaan useita tärkeitä kilpailuja. Tällä rautiaalla tähtipäällä säkäkorkeutta on 152 senttiä, että mikään kovin suuri suomenhevonen Aamu ei ole. Kilpauransa jälkeen Aamu sai kaksi ihastuttavaa jälkeläistä, ori- ja tammavarsan. Aamun jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin kilparadoilla samoilla tasoilla kuin emänsä. Nytemmin tamma viettelee ansaittuja eläkepäiviään edelleen saman omistajan hoivissa.

ei. Hurrikaani oli hyvin tulinen ja rauhaton ori, joka vaati melkoisen topakkaa ja varmaotteista käsittelyä pysyäkseen hoitajansa hallinnassa. Koska Hurrikaanilla on ravisuku, kaavailtiin myös siitä alunperin menestyvää juoksijaa. Laukkaherkkyytensä vuoksi orista ei kuitenkaan siihen hommaan ollut ja siksi siitä lähdettiin kouluttamaan ratsua. Ratsuna Hurrikaani oli tarmokas mutta erittäin vaativa, eikä sitä missään nimessä ollut helppo kouluttaa. Hiljalleen Hurrikaani alkoi kuitenkin päästä jyvälle ratsunhommasta ja niin se saatiin koulutettua helppo a tasolle saakka. Kyseisen luokan parissa sillä starttailtiin kilpailuissa melkoisen tiheään tahtiin ja kohtuullisen hyviä prosenttejä Hurrikaani keräsikin. Mitään suurempaa menestystä se ei kuitenkaan kilparadoilla koskaan kerännyt. Rautias Hurrikaani oli väritykseltään rautias kera läsipään ja säkäkorkeutta sillä oli noin 156 senttiä. Jalostukseen Hurrikaania käytettiin vanhemmalla iällä muutamaan otteeseen ja hienoja jälkeläisiä Hurrikaani jättikin jälkeensä. 21 vuoden iässä Hurrikaani loukkasi jalkansa niin pahasti, että sen parhaaksi nähtiin laittaa poika laukkailemaan hevosten taivaaseen.

ee. Nar-Sissi, eli tutummin pelkkä Sissi, oli kaunis rautias suomenhevostamma, joka omasi säkäkorkeutta noin 150 senttiä. Sissi eli koko elämänsä kasvattajansa hoivissa, joka kilpailutti sitä vähän jokaisen lajin parissa sekä käytti jalostukseen. Mukavaluontoinen Sissi oli ratsastettaessa erittäin nöyrä ja yhteistyökykyinen, ja se näkyi hyvin myös kilparadoilla ja sitä myöten menestyksessä. Kouluratsastuksessa Sissi taittoi luokat helppo a tasolle saakka ja rataesteillä sillä kilpailtiin 80cm luokkia korkeimmillaan. Myös näyttelyissä Sissi pyörähti muutamaan otteeseen, menestystä hienon rakenteen ansiosta tulikin muutaman bis-sijoituksen verran. Mikään kisatykki Sissi ei kuitenkaan ollut, sillä kilpailtiin lajissa kuin lajissa rauhalliseen tahtiin sen mukaan mitä tamman terveys siihen mahdollisuuden antoi. Jälkeläisiä Sissi sai elämänsä aikana viisi kappaletta, kolme tammaa ja kaksi oria. Jokainen Sissin jälkeläisistä pääsi ainakin muutamaan otteeseen starttaamaan kilparadoilla ja tekemään tuloksia este- ja koulukilpailuissa. Tamma lopetettiin 23 vuotiaana pitkään vaivanneeseen jalkavikaan.

Jälkeläiset

s. 25.10.2012, o. Mörkövaaran Karlo (e. Hehku-Renja) omistaja: AE
s. 01.05.2014, t. Mörkövaaran Tiikerililja (e. Hovililja) omistaja: Cannabia
s. 04.06.2014, t. Mörkövaaran Lauriina (e. Tummavieno) omistaja: Tvisha
s. 20.08.2014, t. Mörkövaaran Vennikko (e. Ulpusenni) omistaja: Pierre
s. 06.10.2014, o. Mörkövaaran Viittaepeli (e. Helmililja) omistaja: Freetu
s. 08.11.2014, t. Villahaan Ainokaisa (e. Aukustiina) omistaja: Uppe

Valmennukset ja päiväkirja

22.06.2014
Siis apua, mitä on kulunut aikaa viime päiväkirjamerkinnöstä?! Niin kuin ikuisuus! No, ihmeempiähän Vilille ei ole kuulunut tässä välissä, keväällä ollaan pyörähdetty valmennuksessa ja muutoin keskitytty lähinnä vain puskailuun ja syömiseen. Ankara kilpaurakka lähtee kohta kerjn parissa käyntiin, sillä saralla toivoisin kovasti lisää sijoituksia. MUTTA, mennäänpä taas asiaan - nimittäin, Vilille on tullut parin kuukauden sisään pari jälkeläistä lisää! Viime kuun alussa varsoi Hovilija ihastuttavan tammavarsan, Mörkövaaran Tiikerililjan, joka muutti heti vieroituksen jälkeen Cannabian hoiviin Pirunkorpeen. Tässä kuussa puolestaan Vilin ja Tummavienon rakkaussessio tuotti tulosta, kun syntyi tammavarsa Mörkövaaran Lauriina. Lauriina jäi vanhempiensa tapaan Mörkövaaraan. Tässäpä siis aihetta riemuun, nimittäin nyt Vili saa niitä ansaittuja ja kauan odotettuja jälkeläisnäyttöjä! Jospa nyt olisi realistista jo niistäkin haaveilla.

23.05.2014 Estevalmennus, valmentajana merikissa
Ratsukon alkuverrytellessä rakensin kentälle esteet valmiiksi. Sivusilmällä katselin ratsukon menoa, Vili vaikutti hieman tahmealta ja laiskalta. Ratsastaja joutui tekemään oriin selässä paljon töitä jotta sai sen kulkemaan edes kohtalaisesti eteenpäin. Suuri plussa ratsastajalle kuitenkin erinomaisesta, tehokkaasta alkuverryttelystä. Kun kentälle oli rakennettu viisi estettä ja alkuverryttely oli hoidettu, aloitimme varsinaisen valmennuksen. Hyppäämisen aloitimme alemmalta tasolta kuin mitä ori hyppää. Lähestymiset olivat hieman hätäisiä ja puomit kolisi alas liiankin paljon. Lisäksi ori kieltäytyi muutaman kerran. Kehotin ratsastajaa pyytämään oria enemmän eteen ja ennen estettä hieman pidättämään ettei lähestyminen menisi liian lähelle estettä. Muutamien onnistuneiden hyppyjen jälkeen nostin esteiden korkeuden oriin omalle tasolle. Vili oli jo selvästi reipastunut ja hyppääminenkin sujui puhtaasti. Hyppäsimme aluksi esteitä yksittäisinä, mutta lopputunnista vielä ratana.

20.04.2013
Tämmönen pakollinen pikapäivitys - Vili palkittiin tämän kuun kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla! Siihen palkintoon tähdättiin ja täten erittäin tyytyväisiä olemme. Suurimmat miinuspisteet Vili sai sen puutteellisesta rakenteesta, mutta sillepä me emme mahda yhtään mitään. Myös suku otti pois muutamia pisteitä, mutta, 90p ja sillä KRJ-II palkinto! Nyt on laatisura korkattu ja tästä on hyvä jatkaa etiäpäin.

02.02.2013
Enemmän ja vähemmän on nyt kilpailut kilpailtu, nimittäin erjstäkin saimme 50 kappaletta sijoituksia kasaan. Loistava kisaheppa Vili on nyt viimeisen puolenvuoden ajan ollut, enkä voi käsittää, että enää emme samanlaiseen tahtiin yhdessä kilpaile, pöh! Muutamat sijoitukset meiltä löytyy kenttäratsastuksen parista ja sen lajin parissa olisi tarkoitus jatkaa, kunhan vain vanhemmat hevoset antaisivat Vilille sillä saralla tilaa. Nyt ori saa siis huilia jonkin aikaa ja viettää ansaittuja eläkepäiviään - ikäähän Vilillä ei toisaalta ole vielä mitään. Vasta yksi jälkeläinen on orilla alla, joten toivotaan, että tämän vuoden puolella saisimme lisää jälkikasvuakin. Myö tahdotaan jo kovasti nimittäin laatuarvosteluihin! Yhdellä vähän kisanneella jälkeläisellä sinne on vielä paha suunnata...

28.01.2013 Estevalmennus, valmentajana Chao
Rakentelin maneesiin lyhyttä, mutta teknisesti vaativaa rataa sillä välin, kun ratsukkoni lämmitteli itsenäisesti. Lämmittelyesteiksi olin koonnut pienen jumppasarjan sekä suoralle, että kaarevalle uralle. Jumppasarjoilla keskityin tarkkailemaan ratsastajan istuntaa ja apujen käyttöä, varsinkin esteen päällä. Pääsinpä muutaman kerran jopa huomauttamaan liiata etunojasta ja katseen oikeasta paikasta. Päärata koostui oksereista ja parista eri pituisesta sarjasta, Annoin ratsukon ensin suorittaa radan itsenäisesti, jonka jälkeen lähdimme este kerrallaan paneutumaan ongelmakohtiin. "Sä et voi vain lähteä sinne hyppyyn ennen sitä hevosta ja toivoa että hyvä tulisi, kun sä häiritset silloin ihan liikaa sitä hevosta. Mene sen hevosen liikkeen mukana, mutta älä myöhästy. Sä lähdet varsinkin sarjan b-osalle työntämään sitä siihen hyppyyn. Istu alas sarjan välissä ja anna sille tilaa tehdä se päätös ja keskity sä vain ratsastamaan se suoraksi ja hyvälle ponnistuspaikalle." Ratsastaja otti yllättävän nopeasti neuvoistani opikseen ja rata sujui seuraavilla kerroilla jo paljon paremmin. Puhtaan radan jälkeen päätimme lopettaa valmennuksen hyvään suoritukseen.

25.01.2013 Kouluvalmennus, valmentajana Maiju V.
Sait heti aloittaa Vilin kanssa temponmuutoksilla ja ympyröillä. Tarkoituksena oli saada Vili kevyeksi kädelle ja hyvin eteen, sekä tietysti saada hevonen taipumaan molemmista kyljistään. Sait tehdä paljon nostavia puolipidätteitä, jotta Vili hieman alkoi kantaa itseään. Alkuverryttelyn jälkeen siirryimme sitten päivän varsinaisiin tehtäviin, takaosakäännökseen käynnissä. Alkuun harjoitusta tehtiin pienellä nelikulmiolla, ja jokainen kulma ratsastettiin takaosakäännöksellä. Alkukankeuksien jälkeen käännökset alkoivat sujua ihan kivasti, mutta vielä kaipaisin hieman tasaisempaa suoritusta ja niin, ettei hevonen pysähdy ennen ensimmäistä sivulle vievää askelta. Huolehdi myös omat jalkasi oikeille paikoille, nyt ne tahtoivat hieman nousta reisien jännittämisen vuoksi. Kulmakäännöksien jälkeen siirryitte työskentelemään keskihalkaisijalle, jossa hyvin pystyit katsomaan peilistä vähän miltä meno näytti. Aina väliin saitte ravata kierroksen, ettei meno ihan käyntityöskentelyksi menisi. Kun takaosakäännökset sujuivat keskihalkaisijallakin sujuvammin kuin aluksi, tehtiin vielä muutamia laukannostoja harjoituksen lisänä: keskihalkaisijalta pitkälle sivulle, siitä laukannosto käynnissä ja laukassa melkein kokonainen kierros, siirtyminen käyntiin ja uudestaan keskihalkaisijalle takaosakäännöstä tekemään. Hyvin sujui ja Vilikin laukassa vähän keveni!

23.01.2013 Kouluvalmennus, valmentajana pipariina
Tulin kentälle, kun ratsukko jo lämmitteli ravissa. Keskustelimme nopeasti ratsastajan kanssa valmennuksen aiheet lävitse, ja onko hänellä lisättävää näihin aiheisiin. Päädyimme aloittelemaan Vilin ainaisesta ongelmasta, eli eteenpäinpyrkimyksen tavoittelusta ja sen jälkeen jatkamaan työskentelyä laukassa.
Aloittelimme puolipidätteistä ja hevosen herättelystä ravissa. Vilin häntä huiski hyvin ärtyneesti, kun annoin ratsastajalle raipan eteenpäinpyrkimyksen parantamiseksi, ja vastentahtoisesti se alkoi liikkua paremmin. Pyysin ratsukon tekemään pääty-ympyrät molempiin päätyihin ja pikku hiljaa saimme Viliä koottua ilman eteenpäinpyrkimyksen kärsimistä, joskaan sen liikkumista ei voinut sanoa liitämiseksi. Teimme muutamia suunnanvaihtoja ja pikku hiljaa ori sai takajalkoja enemmän runkonsa alle.
Kun Vilin moottori oli saatu hyrräämään, hidastimme käyntiin menettämättä kuitenkaan kaunista muotoa. Aloitimme harjoitukset lisätyssä käynnissä ja sen jälkeen lisätyssä ravissa: ratsukko lisäsi askellusta H-B-uralla ja E-M-uralla. Jouduin useamman kerran pyytämään raipalla napautusta, mutta loppujen lopuksi saimme eteenpäinpyrkimyksen säilytettyä melkein kokonaan.
Ravailun jälkeen annoimme hetkisen Vilille aikaa levähtää puolipitkin ohjin ja selostin seuraavan harjoituksen, jossa tarkoitus oli harjoitella nimenomaan laukanvaihtoa ja vastalaukkaa. Vilille tulisi ongelmaksi laukanvaihto käynnin kautta eteenpäinpyrkimyksen ollessa huonoa, joten pyysin ratsastajaa valmistautumaan kunnolla jokaiseen vaihtoon.
Käskin ratsukon pääty-ympyrälle, josta laukka olisi helppo nostaa. Ensimmäisillä kerroilla laukka onnistui hyvin, kun nostimme oikeaa laukkaa ympyrällä ja kehuinkin sulavia nostoja. Kun kuitenkin aloimme ottaa vastalaukkaa käynnistä, Vili nosti oikean laukan. Pyysin, että ratsastaja antaisi avut vielä selkeämmin. Avuksi voisi kokeilla myös raipalla napauttamista nostovaiheessa. Vastalaukkakin alkoi löytyä, vaikkakin ensimmäiset nostot olivatkin epäpuhtaita.
Useamman puhtaan noston jälkeen aloimme treenata vaihtoja. Vaihto suoraan laukasta onnistui hienosti, mutta kun aloimme tehdä sitä käynnin kautta, Vili tarjosi aina oikeaa laukkaa tai nosto jäi pitkäksi. Lopuksi pääsimme siihen pisteeseen, useamman yrityksen kautta, että saimme vastalaukan nostettua, mutta nosto oli epäpuhdas. Koska aika alkoi loppua, pyysinkin ratsukon kokeilemaan vaihtoja ennemmin laukassa, mikä toisi hevoselle enemmän onnistumisen tunnetta ja kehuja. Laukanvaihdot onnistuivat nätisti kahdeksikolla ja Vili alkoi olla enemmän ja enemmän hyvässä peräänannossa.
Jätin ratsukon kentälle jäähdyttelemään ravissa, kun lopettelimme valmennuksen laukanvaihtojen jälkeen.

20.01.2013 Estevalmennus, valmentajana Norpatar
Saapuessani paikalle oli ratsukko suorittanut jo itsenäisen verryttelyn, joten pääsimme heti aloittamaan puomi- ja kavalettiharjoitukset. Ori tuntui kohtalaisen yhteistyökykyiseltä, mutta jo pienemmillä esteillä huomasin ongelman olevan vauhdin puute. Kehoitin kaarteessa ratsastajaa ratsastamaan laukkaa, niin ettei estettä kohti olisi tarvinnut enää tuupata. Tämä onnistui yksittäisillä esteillä, mutta sarjoille tuli jo enemmän ongelmia. Hyvästä kaarrelaukasta huolimatta Vili ei meinannut jaksaa sarjojen kaikkia osia, hypyt olivat siis hieman huolimattomia. Kehoitin ratsastajaa terävöittämään tahtia esteiden välissä raipalla. Kun ratsastaja ajatteli koko ajan eteen ja muisti pitää orin pään ylhäällä, niin ongelmia ei tullut niinkään paljoa. Yksi "vahinkokielto" tuli valmennuksen aikana, kun yksinkertaisesti vauhti loppui kesken ennen okseria Vilin ollessa niin laiska. Kuitenkin uudella yrityksellä ratsastaja oli napakampi ja siten ori hyppäsi tällä kertaa vaivatta esteen ylitse. Valmennuksen loppupuolella otimme rataharjoituksen, jolloin radankorkeus oli maksimissaan 85cm. Rata sujui hyvässä temmossa, tosin kohtalaisen hitaasti, mutta tasaisesti hyvänä perusratana. Valmennus loppui eteen alas ratsastukseen.

16.01.2013 Kouluvalmennus, valmentajana snifffe
Saapuessani tallipihaan huomasin Haw:n olevan jo kentällä verryttelemässä Viliä. Huomasin, ettei ratsukko huomannut saapumistani, joten jäin rauhassa seuraamaan verryttelyjä hieman kauempaa, jotta saisin selville millä tuulella ja tarmolla ratsukko oli liikkeellä. Hieman raskaaltahan meno vaikutti, ja Vili oli selkeästi hieman tahmea liikkumaan, varsinkin oikeaan kierrokseen. Noin viisi minuuttia seurattuani ratsukon työskentelyä, siirryin kentän laidalle ja tervehdin ratsukkoa, pienen kävelytuokion aikana keskustelimme Haw:n kanssa päivän tavoitteista ja sainkin toiveeksi avo- sekä sulkutaivutusten hiomisen. Eikun hommiin, Vili liikkui jo hieman paremmin joten pyysin ratsukkoa aloittamaan avotaivutusten teon vasempaan kierrokseen harjoitusravissa. Ratsukko suoriutui tehtävästä varsin mallikelpoisesti, hieman Vili voisi olla paremmin kuulolla kuitenkin pohkeelle. Harjoituksen jatkuttua oikeaan kierrokseen, huomasi selkeästi suunnan olevan orille vaikeampi. Aluksi tuli nähtyä kaiken maailman kiemurtelut, mutta kyllähän se avotaivutus oikeaankin saatiin sujumaan. Loppu valmennuksen ajan päätimme antaa orin levähtää taivutuksista kun selkeästi ori ei niissä reagoinut kunnolla pohkeelle. Ratsukko treenasikin loppu ajan siirtymisiä, lähinnä peräänannon säilymistä laukasta raviin ja ravista laukkaan siirtymistä, sekä mahdollisimman kevyttä apujen käyttämistä. Lopulta lähetin hikisen ratsukon pienelle metsälenkille viilentymään.

10.01.2013 Estevalmennus, valmentajana Paula
Alkuverryttelyssä Vili näytti jokseenkin laiskalta. Se oli hyvin raskas edestä ja Hawin ilme oli välillä tuskainen. Rakensin maneesiin pienen radan ja ajattelin, että treenaisimme sen sujuvaa ratsastusta ja vauhdin ylläpitoa koko radan ajan.
Aloitimme ratsastamaan sarjaa osissa. Vili oli hyvin tahmea, eikä edennyt kunnolla, joten puomit kolisivat ryminällä alas. Nappasin juoksutuspiiskan maneesin nurkalta ja laitoin ratsukon laukkaamaan ympäri maneesia. Jos vauhti hiipui, napsautin lisää vauhtia. Parin kierroksen jälkeen Vili alkoi terävöityä ja jatkoimme esteille. Välillä vauhti meinasi silti hiipua. Käskin Hawin käyttää ääntänsä ja karjaista kunnolla, jos hevonen alkaisi hiljentää. Tämä toimi. Viliin tuli vauhtia ja pääsimme pian ratsastamaan kokonaista rataa.
Alku sujui hyvin ja vauhti pysyi yllä. Puolenvälin jälkeen vauhdin kanssa alkoi taas tulla ongelmia, mutta Haw pääsi kunnialla loppuun saakka. Hyppäsimme radan vielä uudestaan ja muistutin Hawia äänenkäytöstä. Nyt sujui jo paremmin, vaikkakin esteiden ylitys näytti välillä hyvin haastavalta.

30.11.2012
Wohoo, nyt on vaaditut 40 krj sijoitusta kasassa! Tai no, onhan noita muutama ylimääräinenkin tullut, sillä viimeinen kilpaviikko oli melkoisen hieno, eikä kehdattu startteja väliin jättää. Viimeisin sijoituksemme olikin tänäaamuna, kun starttasimme helppo c luokassa kouluratsastusjaoksen järjestämässä kuukausittaisessa cupissa. Kyseisessä luokassa Vili sijoittui upeasti kuudenneksi yli 250. ratsukosta, loistavaa! Voisiko paremmin edes koulu-uraa lopetella, enpä mahda uskoa. Esteillä olemme myös menestyneet nyt syksyn mittaan yli 10 sijoituksen verran ja vaikka paljon on jo takana, on myös vähintään yhtä paljon edessä. Tavoitteethan meillä on sinne 50. sijoitukseen, jotka vaaditaan täysiin pisteisiin erj laatuarvostelussa. Onneksi meillä on nyt Vilin kanssa paljon aikaa, joten miksipä sitä kiirehtimään.

13.08.2012
Tänään koettiin paljon onnenkyyneleitä ja rutkasti iloa; Vili saapui viimein kotiin! En ollut tunnistaa edes omaa hevostani, se oli huimasti kasvanut ja leventynyt jokaiseen suuntaan, ei millään pahalla kuitenkaan. Poika oli saanut upeasti vuoden aikana lihasta ja oikein hyvinvoivalta se muutenkin päällisin puolin näytti. Vielä ihanampaa oli se, että ori näytti suorastaan tunnistavan minut ja olevan myös itse tyytyväinen päästessään kotiin. Pojalla ei oltu vuoden aikana kilpailtu, mutta sen sijaan sillä oli ahkerasti valmentauduttu maastoilun ohella ja siksi sillä on kaikki opittu hyvässä muistissa. Koska Vili on niin hyvässä kunnossa, päätin samantien lähteä ilmoittelemaan sitä muiden hevosten tavoin kilpailuihin ja siten poika aloittaakin nyt syksyn kilpaurakkansa.

25.09.2011
Orilla on nyt kilpailtu ahkerasti tämän kuukauden ajan ja hyvinhän meillä on odotusten mukaan mennytkin. Vili ei ole paljoa pulttia ottanut kilpailupaikoilla ja siksi sen kanssa on ollut helppoa liikkua joka paikassa. Kouluratsastuksesta se on kerännyt jo huimat 23 sijoitusta ja esteratsastuksesta plakkariin on saatu viisi sijoitusta. Pojan kilpaura on kuitenkin tältä syksyltä jo ohitse, sillä Vili lähtee tuttavan lapselle ylläpitoon lähes tulkoon seuraavaksi vuodeksi. Niin valitettavaa kun se onkin, päätin päästää pojan kuitenkin vähäksi aikaa viettämään vielä nuoren hevosen elämää, ennen kuin vanhempana joudutaan oikeasti tositoimiin. Toivotaan siis hyvää seuraavaa vuotta Vilille, ensi syksynä nähdään ja silloin meillä on jälleen kovat paikat edessä!

01.09.2011
Nyt on ori treenattu erittäin hyvään kuntoon ja koulussa mennäänkin jo kepeästi helppo a luokkaa. Ensimmäiset kilpailut on jo parin päivän päästä ja jännityksellä odotetaankin, että kuinka meillä lähtee sujumaan. Vili on kuitenkin ollut sen verta hyväluontoinen ratsu, että se kyllä kuuntelee huolellisista ohjeista maltillisesti ratsastajaansa ja pyrkii myös liikkumaan niiden mukaisesti. Kouluratsastusta ja esteitä todellakin lähdemme kilpailemaan näin aluksi, ja vanhempana sitten olisi tarkoitus ottaa mukaan myös kenttäratsastus. Innolla odotan jo tulevia kisoja ja jännitän sitä, että kuinka meillä lähtee kilpailuissa sujumaan. Toivottavasti Vili on valmis hirmuiseen kilpailurumbaan, sillä seuraavat kuukaudet ovat melko täyteen buukattuja siltä saralta. Uskoisin kuitenkin, että meillä ei minkäänlaisia ongelmia tule, kun niin hyvin kotikentilläkin ollaan pärjätty.

30.07.2011
Talliin saimme uutta orivahvistusta kun tänään Mörkövaaraan asteli upea rautias suomenhevosori Railan Vilinteri. "Vili" on Raila Hirvosen kasvattama kolmivuotias ori, joka omaa erittäin mielenkiintoisen suvun ja siihen myös tässä orissa ensimmäisenä ihastuin. Suvusta löytyy suomenhevosta vähän joka lähtöön ja siksi odotankin, että Vilistäkin on vähän lajiin kuin lajiin. Sen ratsukoulutus on hyvällä mallilla ja tällä hetkellä kapasiteettia riittääkin helppo beehen koulussa ja rataesteillä vajaan metriin. Pojan kanssa olisi tarkoitus nyt ensin hieman tutustua toisiimme ja sitten lähteä suuntamaan kilparadoille onnea koettamaan. Mutta eiköhän meillä kuitenkin hyvin lähde Vilin kanssa sujumaan! Josko tästä hevosesta saataisiin hyvää uutta verta vahvistamaan meidän evm sukuisia kantoja, who knows.

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 46, ERJ 52, KERJ 26, VSR CUP 4 kpl

04.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
05.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
05.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
06.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
07.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/50
08.09.11, KRJ (kutsu), Helppo C, 01/49
09.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/50
09.09.11, KRJ (kutsu), Helppo C, 04/30
11.09.11, KRJ (kutsu), Helppo C, 01/30
11.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/50
12.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/50
13.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
15.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
16.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/50
16.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
19.09.11, KRJ (kutsu), Helppo C, 02/50
19.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
20.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
20.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
21.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/40
22.09.11, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/50
22.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
23.09.11, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/50
02.10.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 04/40
04.10.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 06/40
05.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/70
06.10.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 05/40
07.10.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 05/40
15.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
18.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
25.10.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/28
27.10.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/28
31.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
01.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
01.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
02.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/50
03.11.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 06/60
15.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
18.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
20.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
22.11.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/50
22.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
23.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
25.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
27.11.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
30.11.12, KRJ CUP (kutsu), Helppo C, 06/252

01.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
08.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 07/50
25.08.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/50
28.08.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
01.09.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
02.09.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/29
03.09.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/31
12.09.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
11.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/44
14.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
16.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
23.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
26.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
05.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/31
06.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/31
06.11.14, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/36
07.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/31
08.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/43
18.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
19.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
21.11.14, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 03/40
26.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
29.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
03.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
04.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
05.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
10.09.11, ERJ (kutsu), 70cm, 05/27
12.09.11, ERJ (kutsu), 50cm, 01/16
12.09.11, ERJ (kutsu), 70cm, 04/27
13.09.11, ERJ (kutsu), 50cm, 04/16
18.09.11, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
29.09.12, ERJ (kutsu), 70cm, 01/60
29.09.12, ERJ (kutsu), 80cm, 01/60
09.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
11.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
15.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
15.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/60
16.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/50
21.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/60
22.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/60
23.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 05/26
26.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/40
03.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
11.11.12, ERJ (kutsu), 90cm, 05/50
15.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
17.11.12, ERJ (kutsu), 90cm, 02/40
21.11.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
07.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
09.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
12.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
14.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/60
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/100
18.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/60
19.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 05/100
20.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/100
22.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
22.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 05/100
23.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
24.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/60
26.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/60
01.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 05/50
01.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
02.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
04.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
04.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
05.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
10.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
10.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
14.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
15.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
18.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
18.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
19.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
20.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
22.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40

31.10.12, VSR CUP (kutsu), 100cm, 07/68
30.06.14, VSR CUP (kutsu), 90cm, 05/67
30.09.14, VSR CUP (kutsu), 100cm, 07/71
30.09.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 03/40