Muistoissa: Huvin Sinja - virtuaalihevonen
k. 05.01.2015

NimiHuvin Sinja LempinimiSinja
Rek.nroVH12-018-1139 Synt.päivä ja ikä16.07.2012, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri155 cm, vrt
KoulutustasoVaativa B, 60cm PainotusKouluratsastus
KasvattajaHuvitus OmistajaTvisha (VRL-01671)


© LR

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.11.2014
31(15+16) + 32(21+11) + 17 + 9 + 7 = 96p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.07.2014
23 (8+7+8) + 40 + 25 + 10 + 8 = 106p, KRJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.11.2014
16 + 22 + 25 + 20 + 18 = 101p, SLA-I

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 15.01.2013
8 + 10 + 15 + 6 + 7 (68.254%) = 46p, SV-I

Luonne

Huvin Sinja on yleisesti varmajalkainen ja hyväntahtoinen suomenhevostamma, joka lähtee ilolla ja melkoisella reippaudella jokaisen uuden asian pariin. Tämä tamma on siitä ihastuttava, että se on aina hyvin energinen ja positiivinen hevonen, se ei pienestä hetkahda ja osaa oikeasti nauttia hoitajansa kanssa puuhailemisesta. Osittain Sinja osaa kyllä olla inhottavan riippuvainen ja mustasukkainen hoitajastaan, silloin se pyrkii aina parhaansa mukaan tuomaan itseään esille ja siksi pitääkin välillä melkoista show’ta pystyssä. Joissakin tilanteissa tamman kyseinen luonteenpiirre voi hieman hankaloittaa asioita, mutta koskaan Sinja ei ole sähläämisellään pahaa halunnut tarkoittaa. Yleisesti Sinja onkin siten nöyrä ja mukava hevonen, ja onhan se kivaa kun tamma on suorastaan sulaa vahaa kenen tahansa käsittelyssä.

Hoidettaessa Sinja on hyvin simppeli ja helppo, sen kanssa ei hoitajan tarvitse koskaan alkaa kättä vääntämään sillä tammahan tottelee kun ihminen vain käskee. Sinjaa ei tarvitse laittaa hoitotoimenpiteiden ajaksi kiinni, päinvastoin, se suorastaan hermostuu jos joutuu olemaan sidottuna seinään silloin kun hoitaja on vieressä ja tämän kaverina ikään kuin toimenpiteissä voisi olla. Harjaus ja kavioiden puhdistus käy tamman kanssa nopeasti, Sinja esimerkiksi itsestään nostaa kavionsa maasta kun hoitaja sitä vain näkyvästi koskettaa. Myös varusteet menevät tamman päälle ongelmitta, tosin jos oikein huono päivä tulee niin Sinja voi vähän pullistella, muttei sen suurempaa. Kuolaimetkin se suorastaan ahmaisee suuhunsa kun tietää siten pääsevänsä ulos hoitajansa kanssa. Muutkin varusteet, kuten esimerkiksi suojat, menevät Sinja ylle vaivatta kunhan tamma vain malttaa seisoa aloillaan. Tämä tamma ei siis vaadi hoitajaltaan paljoa, se on tyytyy kaikkeen saadessaan vain huomiota.

Ratsastettaessa Sinja on ennen kaikkea nöyrä ja miellyttämishaluinen, osaavalla ratsastajalla se tekee mitä vain vaikka silmät sidottuina. Yleensä tämä tamma kantaa kyllä jokaisen selkäänsä istujan kuuliaisesti päällään, Sinja ei ole koskaan oikeastaan osannut vaatia ratsastajaltaan mitään vaan se menee niin kuin ratsastaja käskee. Mikään turha temppuileminen tai vastaan laittaminen kentällä ei kuulu siis Sinjan tapoihin. Tamma on hyvin varmajalkainen ratsu, se ei kyllä säiky minkäänmoista pamahdusta maastossa saati aristele muutenkaan mitään. Sinja yrittää kentällä aina parhaansa, se uppoutuu pienestäkin käskystä hyvin tehtäviin ja jaksaa rankempaakin treeniä pidemmänkin ajan. Tamma ei ole mikään herkkä selästä annettaville avuille, sitä voi rauhassa vaikka potkia kylkiin tai ohjasta repiä, Sinjaa ei se varmasti kummemmin hetkauta. Ei tosin sillä että kyseinen käytös olisi ratsastajalta sopivaa. Tämä hevonen on oikein mukava menopeli kaikenlaisille ratsastajille, sillä se toimii hyvin aloittelijoilla helppoutensa vuoksi ja myös kokeneimmille sillä on paljon annettavaa vaativissa luokissa.

Koska Sinja painottuu kouluratsastukseen, on se loogisesti myös parhaimmillaan siinä. Tammalla on hanskassa helppojen luokkien lisäksi vaativa b luokan liikkeet, eli mikään turha ratsu Sinjasta ei ole tullut. Tamman yhteistyökykyinen luonne tulee parhaiten esiin juurikin kouluratsastusliikkeitä hioen, se myötäilee ratsastajaansa erinomaisesti ja pyrkii liikkumaan annettujen ohjeiden mukaan eteen. Oikeinpäin kulkiessaan Sinjalla on myös näyttävät liikkeet joita on kiva seurailla kentänreunalta. Tämän tamman bravuureihin kuuluvat varmastikin laukanvaihdot sekä avo- ja sulkutaivutukset. Itse asiassa Sinja täyttää laukanvaihdoilla jo vaativa a luokan kriteerejä, sen kanssa nimittäin parhaimmillaan pystyy tekemään vaihtoja joka kolmannella askeleella. Taitava ratsastaja saa tuotua esille Sinjan parhaat puolet kouluradoilla, jolloin meno on erittäin näyttävän näköistä.

Esteillä Sinja on mukava ratsu niin kauan kun esteiden korkeudet pysyvät matalissa mitoissa. Pienemmät esteet tamma hahmottaa hyvin ja osaa lähestyä niille oikeaoppisesti, mutta isommilla esteillä sen koordinaatiokyky hieman pettää eikä enää olla niin varmoja missä se ylin puomi meneekään. Ei Sinja kuitenkaan aristele korkeampiakaan esteitä, mutta pudotuksia tulee sitten ihan urakalla. Vauhtiahan tamma saa hieman lisää takapuoleensa esteiden parissa ja siksi ratsastaja saakin muistaa hyvät pidätteet lähestymisissä. Tamman kanssa esteiden hyppääminen silloin tällöin on mukavaa vaihtelua arkeen, mutta ei sitä ihan joka viikko jaksa aikuiselle hevoselle neuvoa miten isompi este hypätään. Siten Sinja onkin oiva esteratsu alkeisratsastajalle, jonka kanssa vielä harjoitellaan vain puomi- ja kavalettityöskentelyä sekä lähestymisiä.

Kilpailuissa Sinja on erittäin rehti ja rauhallinen, se ei hermostu edes kovasta melusta tai ympärillä säntäävistä hevosista. Uteliaisuutta siltä kuitenkin kyseisessä tilanteessa löytyy ja siksi Sinja on yleensä alkuun vähän vetämässä hoitajaansa perässä, ikään kuin sanoen että eikö mentäisi tutustumaan alueeseen. Matkat kilpapaikoille sujuvat tamman kanssa tietysti ongelmitta, se on aina ollut erittäin hyvätapainen matkustaja ja jaksaa siksi seisoa rauhassa traikussa pidemmänkin ajan. Kilpapaikalla se saattaa aluksi olla vähän tohelo, mutta siitä huolimatta kunnioittaa hoitajaansa eikä lähde aivan päättömänä säntäilemään. Sinja on kilpailuissa kyllä kuin kotonaan, sitä ei paljoa muut häiritse ja siksi se onkin ihanteellinen kilparatsu. Jo lämmittelyssä tamma antaa yleensä kaikkensa, ei sen kanssa tarvitse sen kummoisempia verkkoja kilpailuissa suorittaa kuin kotonakaan. Radalla se pyrkii tietysti tekemään parhaansa ja olemaan ratsastajansa arvoinen, ja yleensä se onkin niin päin että ratsastajan hermot pettävät ennen kuin hevosen. Lopputulos on sitten usein ratsastajan päivästä kiinni, jaksaako ratsastaja keskittyä ja antaa hevoselle tarvittavat ohjeet eteenpäin liikkumiseen.

Sukulaiset

i VIR MVA Ch Huvin Parooni
sh-o, tprt, 162cm
YLA3, KRJ-I, SLA-II, KTK-III
ii Niittykiitäjä
sh-o, vprt, 161cm
iii Viri Poika evm
sh-o, prt, 163cm
iie Niittyleinikki evm
sh-t, prn, 162cm
ie Severiina
sh-t, prn, 155cm
YLA2, KRJ-II, SLA-II
iei Senaatio evm
sh, prt, 163cm
iee Syviyö evm
sh-t, prn, 155cm
e Viehättävän Paloma
sph-t, prt, 141cm
KRJ-I, SLA-II, KTK-III
ei VIR MVA Ch Puukkojunkkari
sph-o, prt, 140cm
YLA2, KRJ-I, KTK-I
eii Vinskin Taskumatti evm
sph-o, rt, 141cm
eie Heijulan Hulla evm
sph-t, vrt, 142cm
ee Lakean Kastelma
sh-t, m, 150cm
KTK-II
eei Karna evm
sh-o, m, 152cm
eee Humuelma evm
sh-t, trt, 150cm

i. Huvin Parooni, tutummin Roni, on hieno suomenhevosori Huvituksesta. Nytemmin eläkeikään päässyt ori on asunut koko elämänsä ajan kasvattajansa Sorelin hoivissa, jonka kanssa poika kierteli nuorempana aktiivisesti ratsastuskilpailuissa. Koulupainotteinen Roni taittaa luokat upeasti vaativa a tasolle saakka, ja kouluratsastuksen parissa orilta löytyykin lähes sata kappaletta sijoituksia. Tämä komea kouluhevonen on luonteeltaan hyvin energinen ja lujatahtoinen, oikein sellainen perinteinen suomenhevosori. Tummanpunarautias Roni omaa säkäkorkeutta vajaat 162 senttiä ja sen hyvästä, sopusuhtaisesta rakenteesta kertovat muotovaliosertit sekä BIS sijoitukset. Sinja on isänsä kolmas jälkeläinen, ennestään pojalta löytyy kaksi tammajälkeläistä, joista molemmat ovat menestyneet isänsä tavoin kouluradoilla. Roni on kiertänyt mukavasti laatuarvosteluissa, se on palkittu yleislaatuarvostelussa kolmannella palkinnolla, kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla, ja lisäksi se on saanut VIR MVA Ch arvonimen sekä kantakirjattu kolmannelle palkinnolle.

ii. Niittykiitäjä kilpaili nuorempana aktiivisesti kouluratsastuksen parissa, jossa sillä riittää kapasiteettia vaativa a tasolle asti. Sijoituksia "Niko" keräsi hyvillä prosenteilla useita kymmeniä kappaleita, mikään turha kilparatsu ori ei siis ollut. Kilparatsun ominaisuuksia Niko periytti myös kahdelle orijälkeläiselleen, joista molemmat ovat pärjänneet hyvin kouluratsastuksen parissa. Nytemmin Niittykiitäjä viettää omistajansa ja kasvattajansa, Sorelin, hoivissa ansaittuja eläkepäiviään, mutta liiemmin ori ei enää jalostuskäytössäkään ole. Luonteeltaan Niko on hyvin vahva ja oman arvonsa tunteva, ilmaiseksi se ei mitään anna ja se tekeekin tästä orista omalla tavallaan viehättävän. Väritykseltään poika on vaaleanpunarautias piirtopään kera, sekä säkäkorkeutta se omaa vajaat 161 senttiä. Mitä luultavimmin orilla ei ole enää tavoitteita lähteä haalimaan meriittejä, ratsastussijoitukset jäivät siis Nikon ainoaksi saavutukseksi.

iii. Viri Poika on hiljattain menehtynyt suomenhevosori, joka loisti aikoinaan esteradoilla. Esteisiin painottunut Viri kilpaili menestyksekkäästi jopa 120cm luokissa voittaen ja muuten sijoittuen useita kymmeniä kertoja. Myös koulu- ja kenttäkilpailuissa oria silloin tällöin nähtiin, niissä se pärjäsi kohtuullisen hyvin helpoissa luokissa. Viri Poika asui koko elämänsä ajan kasvattajansa luona, joka myös koulutti orin ja kilpaili tällä. Sporttisen rakenteen omaava Viri oli väritykseltään punarautias tähtipään kera ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 163cm. Luonteeltaan ori oli hieman hankala ja menevä, se ei soveltunut kenen tahansa käsiin vaan sen luottamus piti todellakin ensin ansaita. Kilpauransa jälkeen Viri astui muutamia tammoja saaden viisi jälkeläistä, joille se periytti nopeutta ja ketteryyttä.

iie. Niittyleinikki oli hyväluonteinen ja rauhallinen suomenhevostamma, joka tuli kaikkien kanssa toimeen ja joka hurmasikin ihmiset aina ihastuttavalla luonteellaan. Leinikki eli perinteistä harrasteratsun elämää yksityishevosena, se pääsi starttaamaan vain muutaman kerran isommissa kilpailuissa niissä kuitenkaan menestymättä. Yleispainotteinen tamma taittoi kohtuullisen hyvin niin koulu- kuin myös esteratsastuksen, koulutustasoltaan se oli helppo a ja rataesteitä sillä ylitettiin parhaimmillaan metrin luokkaa. Vaikkei ratsastuskilpailuissa saatukaan menestystä, pärjäsi Leinikki hienon rakenteensa ansiosta erinomaisesti näyttelyissä ja siten se saatiin kantakirjattua toiselle palkinnolle. Väritykseltään tamma oli punaruunikko ja säkäkorkeutta se omasi 155 senttiä. Leinikki jätti jälkeensä kolme varsaa, joista vain Niittykiitäjä pääsi aktiiviseen kilpakäyttöön.

ie. Severiina on jo edesmennyt suomenhevostamma, jolla on takanaan hieno ja pitkä elämä. Riina oli Sorelin kasvattama ja omistama tamma, joka oli väritykseltään punarautias kera 155 sentin säkäkorkeuden. Luonteeltaan Riina oli hyvin ystävällinen ja kiltti hevonen, sen kanssa ei tarvinnut koskaan tapella mistään sen ollessa niin sulaa vahaa ihmisten käsittelyssä. Koulupainotteinen tamma taittoi luokat upeasti vaativa a tasolle asti, se oli oikein ihanteellinen ja nöyrä kouluratsu. Kilpailuissakin Riina menestyi todella hyvin, sijoituksia se keräsi plakkariin melkein sata kappaletta. Kilpailukäytön ohella Riina toimi siitostamman virassa saaden seitsemän hienoa jälkeläistä, joista suurinosa menestyi emänsä tavoin kouluratsastuksen parissa. Tamma on palkittu yleis-, suomenhevosten ja kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluissa jokaisessa toisella palkinnolla. Riina lopetettiin 25 vuotiaana pitkään vaivanneeseen jalkavikaan.

iei. Senaatio omasi erittäin jytkyn ja raskaan rakenteen, jonka takia siitä ei uskottu koskaan tulevan kummoisempaa ratsua. Toisin kuitenkin kävi, sillä Senaatio hurmasi jo kuusi vuotiaana kilparadoilla vaativa b luokissa kaikki tuomarit ja katsojat. Pitkän kilpauransa aikana ori voitti vaikka minkämoista kilpailua ja olikin aikoinaan kuuminta huutoa jalostusorina. Senaatiolta löytyykin lähes parisataa jälkeläistä, joille se periytti rakennettaan ja hienoa liikettään. Punarautias, 163 senttinen Senaatio kantakirjattiin vanhempana hevosena kummastuttaen ensimmäiselle palkinnolle, sillä rakenne ei ollut ehkä ratsuhevoselle se ominaisin. Luonteeltaan Senaatio oli melko helppo, ei ollenkaan sellainen orimainen ja hankala, päinvastoin. Ori päästettiin vihreimmille laitumille 26 vuoden ikäisenä pitkään vaivanneiden vikojen vuoksi.

iee. Syvivyö oli erittäin hankala ja suorastaan luonteeltaan erittäin inhottava, se ei tullut kenenkään kanssa toimeen ja laittoi aina jokaisessa tilanteessa hoitajalleen vastaan. Luonnetta tasapainotti kuitenkin kapasiteetti kouluradoille, tamma omasi erittäin hienot liikkeet ja oli osaavalla ratsastajalla oikein näpsäkkä kouluratsu. Syvivyöllä startattiin monta kymmentä kertaa vaativa b tasolla saakka, ja oikeaksi ruusukehaiksihan tämä tamma lopulta paljastui sijoittuen useita kertoja. Kipakan luonteensa vuoksi Syvivyötä ei käytetty kuin kerran jalostukseen ja silloinkin se astutettiin erittäin kiltillä ja rauhallisella orilla, joka onneksi periytti myös luonnettaan. Väritykseltään Syvivyö oli punaruunikko ja säkäkorkeutta siltä löytyi 155cm. Tamma lopetettiin jo 16 vuotiaana erinäisten ongelmien vuoksi.

e. Viehättävän Paloma on rautias ja pienikokokoinen, vain 141 senttinen suomenpienhevostamma, jonka on kasvattanut Viehättävä. Sorelin omistuksessa nykyisin asustava Paloma on aktiivisessa kilpakäytössä niin este- kuin myös kouluratsastuspuolella. Kouluratsastuksesta tamma on kerännyt toistaiseksi yli 50 sijoitusta helppo a tasolta, ja esteratsastuksessa se on pärjännyt 90-80cm luokissa lähes 40 sijoituksen verran. Paloma on sellainen monitoimihevonen, sillä voi huoletta harrastaa mitä tahansa lajia, se varmasti selviytyy ahkeran ja reippaan luonteensa vuoksi kaikesta. Sinja on emänsä kolmas jälkeläinen, ennestään Palomalla on yksi ori ja yksi tammajälkeläinen. Molemmat aikaisemmista varsoista ovat aloittaneet kilpauransa ja pärjänneet kohtuullisesti. Nuoren ikänsä johdosta Palomalla on vielä elämä edessä ja sitä myöten meriititkin toistaiseksi keräämättä. Tamma on kuitenkin jo kantakirjattu kolmannelle palkinnolla.

ei. Puukkojunkkari on Jorma Jentaisen kasvattama menestynyt suomenpienhevosori, joka nytemmin asuu ja viettelee eläkepäiviään Ramin hoivissa Viehättävässä. Jo nuorena hevosena Jakean potentiaali kouluradoille huomattiin ja niin se hallitsi jo neljä vuotiaana vaativa b luokan. Kilparadoille ori pääsi vasta 11 vuotiaana, jolloin se kyllä teki huimia pronsentteja sijoittuen lähes 50 kertaa muutaman kuukauden aikana. Koulukilpailujen ohella hyvärakenteinen Jake kävi näyttelyissä ja siten siltä löytyykin useita BIS sijoituksia. Orille on myönnetty VIR MVA Ch arvonimi ja se on kantakirjattu ensimmäisellä palkinnolla. Rautiaalta, 140 senttiseltä Jakelta löytyy viisi toistaan hienompaa jälkeläistä, joista kaikki on näyttänyt kynsiään kouluratsastuksen parissa. Luonteeltaan tämä vanha herra on oikein miellyttävä ja kohtuullisen rauhallinenkin, vaikka siltä tietysti löytyy se orimainen pilke silmäkulmasta. Jake on palkittu yleislaatuarvostelussa toisella palkinnolla sekä kouluratsastusjaoksen laatiksessa ensimmäisellä palkinnolla.

eii. Vinskin Taskumatti, tutummin vain Matti, oli 141 senttinen suomenpienhevosori, joka rautiaan värityksen ja hienon rakenteen ansiosta loisti näyttelykehissä. Sopusuhtainen ja pienhevoselle tyypillinen rakenne lopulta mahdollisti kantakirjauksen toiselle palkinnolle. Kouluratsuna tämä poika oli myös oikein passeli, se oli hyvin yhteistyökykyinen ja omasi mukavat liikkeet. Sillä kilpailtiinkin vanhemmalla iällä paljon vaativissakin luokissa, ja menestystä se myös niitti kohtuullisesti. Luonteeltaan Matti oli rauhallinen, mutta oman arvonsa tietävä, eikä se siksi aivan jokaisen käsiin soveltunut. Jälkeläisilleen Matti kuitenkin periytti mukavaa kouluratsun luonnettaan, joita pojalta löytyykin kymmenisen kappaletta. Matti kuoli kauniina kesäpäivänä kotilaitumellaan sydämenpysähdykseen ollessaan 23 vuotias.

eie. Heijulan Hulla oli kuvankaunis suomenpienhevostamma, jonka kasvatti ja omisti Maria Heijula. Jo nuorena Hullan potentiaali kouluradoille huomattiin ja niin siitä koulutettiin vaativa b luokkia taittava kouluratsu, joka heti ensimmäisestä kilpailustaan lähtien aloitti upean kilpauran. Sillä kilpailtiin nuorena erittäin ahkerasti ja sen huomaa myös tamman suuresta palkintokaapista. Hyvin menestynyttä Hullaa käytettiin kilpauran jälkeen myös paljon jalostukseen saaden neljä hienoa jälkeläistä. Jokainen Hullan jälkeläinen pääsi näyttämään kynsiään koulukilpailuissa ja osa myös näyttelykehissä. Väritykseltään tämä tamma oli vaaleanrautias sukkien kera ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 142cm. Hulla sai kokea melkoisen pitkän eläkeajan päästessään eläkkeelle 19 vuotiaana ja menehtyen vasta 31 vuotiaana.

ee. Lakean Kastelma on tummanrautias suomenhevostamma, jolta säkäkorkeutta löytyy noin 150 senttiä. Hyvärakenteinen ja ryhdikäs Kastelma on kantakirjattu toiselle palkinnolle. Kuten tamman nimestäkin voi jo päätellä, se on Virtuaalitalli Lakean kasvatteja joka nytemmin viettelee eläkepäiviään Viehättävässä. Jo nuoresta hevosesta saakka Ramin hoivissa asustanut Kastelma painottuu yleisratsastukseen ja siten siltä löytyy useita kymmeniä sijoituksia niin koulu- kuin myös esteratsastuksesta. Kapasiteettia tammalla nuorempana riitti kouluratsastuksessa helppo a tasolle sekä rataesteillä hienosti 110 senttiin asti. Luonteeltaan Kastelma on hyvin ihastuttava ja rauhallinen, se ei vedä stressiä lähes mistään ja on muutenkin erittäin helppo käsiteltävä. Kilpailujen ohella Kastelma toimi myös siitostamman virassa, tällä hetkellä sillä on viisi upeaa jälkeläistä, joista yhtä lukuunottamatta kaikki ovat menestyneet kilpailujen merkeissä.

eei. Karna oli 152 senttinen musta suomenhevosori, joka painottui esteratsastukseen. Tämä hevonen jos joku todellakin tiesi ja ymmärsi, että kuinka ne esteet oikein ylitetään ja siten se omasi erinomaisen hyppytekniikan. Karnalla kilpailtiin paljon 100-110cm ratoja, joka vanhemmalla iällä näkyi myös hevosen jaloissa. Menestyi upeasti etenkin nuorempana, jolloin se voitti vaikka minkämoista ikäistensä kilpailua. Luonteeltaan Karna oli energinen ja kohtuullisen orimainen, ihan jokaisen käsissä se ei pysynyt ja vaati siksi rinnalleen topakan ihmisen. Karnaa käytettiin jo nuoresta hevosesta lähtien aktiivisesti jalostukseen ja siten siltä löytyykin useita kymmeniä jälkeläisiä, joille se on periyttänyt hyvää hyppytekniikkaansa. Jo 17 vuotiaana Karnan jalat alkoivat oireilemaan niin pahasti jatkuvasta hyppäämisestä, että se päästettiin piakoin vihreimmille laitumille.

eee. Humuelma oli oikea monitoimitamma, sillä pystyi kilpailemaan esteitä, koulua, valjakkoajoja ja raveja. Kaikessa se pärjäsi kohtuullisesti helpoissa luokissa, kuitenkaan minkään lajin suhteen se ei noussut kummemmin esille. Asui koko elämänsä raveihin painottuneen kasvattajansa hoivissa ja siksi etenkin nuorempana sitä nähtiin myös raviradoilla. Hyvärakenteinen Humuelma oli väritykseltään tummanrautias tähtipään kera ja säkäkorkeutta sillä oli noin 150 senttiä. Luonteeltaan Humuelma oli oikein harmiton, se nöyrtyi ihmisten käsittelyssä ja oli oikein helppo ja asiallinen tilanteessa kuin tilanteessa. Myös kahdelle jälkeläiselleen tamma periytti kivaa luonnettaan. Humuelma eli peräti 27 vuotiaaksi asti ilman minkäänmoista vaivaa.

Jälkeläiset

s. 29.11.2012, o. Mörkövaaran Joiku (i. Sirkkeen Ponteva) omistaja: Ricky
s. 24.04.2014, t. Mörkövaaran Pinja (i. Sirkkeen Ponteva) omistaja: Susssu.
s. 25.05.2014, o. Mörkövaaran Kasperi (i. Viehättävän Vuksari) omistaja: Tvisha
s. 05.08.2014, t. Mörkövaaran Ruikkusydän (i. Fiktion Velikulta) omistaja: leah
s. 03.10.2014, o. Mörkövaaran Runopoika (i. Mörkövaaran Villisielu) omistaja: Jenny

Valmennukset ja päiväkirja

30.10.2014 Kouluvalmennus, valmentajana omistaja
Koska viime viikolla jäi tosi hyvä tuntuma Sinjaan, päätin tänään ottaa uusinnan kouluratsastuksen merkeissä. Alkuverkka oli tamman kanssa vähän nihkeä, sillä oli kyllä hyvä tahti ja reipas liike, mutta kyljistään se oli kuin rautakanki. Eilinen vapaapäivä teki valitettavasti tehtävänsä... Sinjaa sai taivutella siis ihan urakalla ja tehdä paljon siirtymisiä ja pysähdyksiä, ennen kuin se oli siinä kunnossa, että kehtasin sillä lähteä oikeita tehtäviä tekemään.

Aloitimme ensin käynnissä ja sen jälkeen ravissa lävistäjällä tehden pohkeenväistöjä. Sinja kuunteli apujani hyvin ja reagoi pohkeeseen todella herkästi, joten väistöissä ei kummassakaan askellajissa ongelmaa ollut. Sain pitää kyllä todella tiiviin tuntuman ja ulko-ohjan tuen erittäin vahvana, jotta liikkeet onnistuivat tunnin mittaan oikein. Ravissa jatkoimme kootusti eteen, siirtyen tämän jälkeen koottuun käyntiin. Tamma tuntui ajoittain laittavan vastaan, eikä kokoaminen missään nimessä helppoa ollut, paljon sai töitä sen eteen tehdä. Seuraavaksi teimme pysähdyksiä, peruutuksia ja suoraan peruutuksesta laukannosto. Alkuun Sinja tarjosi jos jonkinmoista kiitoravia ja laukkaravia, mutta vähitellen kun pidätteet menivät paremmin läpi, onnistuivat nostotkin paremmin. Loppuun jatkoimme laukassa molempiin suuntiin kahdeksikon muotoisella kiemurauralla, treenaten samalla vastalaukkaa.

Sinjalla tuntui loppuverkkaan siirryttäessä olevan vielä niin paljon virtaa, että sain ihan reippaassa tahdissa taivutella sitä. Kun tamma liikkui pehmeästi eteen ollen hyvin avuilla, hidastin sen käyntiin ja annoin pitkät ohjat. Tänään Sinja oli hieman oudolla tuulella, välillä se toimi hyvin ja välillä taas mentiin aivan päin metsiä. Vaikka kilpaura onkin ohi, täytyy silti näköjään vain lisää treenata ja treenata.

22.10.2014 Kouluvalmennus, valmentajana omistaja
Tänään päätin pitää koulurääkkitunnin Sinjalla, sillä kun en ihan hetkeen ole mennytkään. Tamma tuntui alkutunnista todella tahmealta ja minun tuli tehdä kunnolla töitä jotta sain sen hyvään liikkeeseen. Alkuverkassa menimme paljon ympyröitä ja taivutteluja, samalla siirtymisiä tehden. Kun Sinja oli hyvin kuulolla ja kulki tyytyväisenä hyvällä tahdilla eteen, siirryimme haastavampiin liikkeisiin.

Aloitimme sulku- ja avotaivutuksista ravissa uraa pitkin. Tamma työskenteli välillä apujani vastaan, mutta välillä taas saimme oikein hyviä pätkiä ratsastettua. Sulkutaivutuksissa Sinja tarjosi useaan otteeseen raviväistöjä, joten sain tukea huomattavasti vahvemmin ohjasta ja käyttää todella varoen pohjetta. Taivutusten onnistuessa vaivatta molempiin suuntiin, lähdimme tekemään kahdeksikkoa laukassa niin, että leikkauskohdassa tuli tehdä laukanvaihto. Laukannostot sujuivat Sinjalla vaivattomasti, sillä kun muutenkin tuntui virtaa olevan. Laukanvaihdoissa sen sijaan oli hieman hämminkiä, varsinkin kun yritin tehdä niitä suoraan lennosta. Ensimmäisen vaihdot täytyi siis tehdä ravin kautta, mutta vähitellen Sinja alkoi huolellisista avuistani ymmärtämään mitä tältä haettiin, ja tällöin myös vaihdot alkoivat sujua. Laukkakahdeksikon jälkeen halusin vielä koota kunnolla Sinjan liikettä, joten ratsastin uraa pitkin koottua ravia ja laukkaa. Vaikka itse sanonkin, oli Sinja aika upean näköinen ja tuntuinen mennessään kootusti eteen, jee, loistava tamma!

Reilun tunnin reippaan ratsastamisen jälkeen olin niin minä kuin myös tamma yltäpäältä hiestä märkä, huh, ei se helppoa ollut! Loppuverkassa annoin Sinjan mennä pitkin ohjin ravilla eteen, tehden painoapuja käyttäen voltteja. Lopulta ollessani Sinjaan tyytyväinen, annoin sille pitkät ohjat ja lähdimme käpsyttelemään tallia kohti.

20.08.2014
Jälleen vauvauutisia! Sinja pyöräytti kuun alusta neljännen jälkeläisensä, tällä kertaa tammavarsan, joka nimettiin Mörkövaaran Ruikkusydämeksi. Ruikku sai nimensä siitä, että sillä oli syntyessään vähän sivuääniä sydämessä ja kovasti pelättiin, että mitä tässä tulee käymään. Onneksemme päivä päivältä tammavarsa vahvistui ja lopulta oudot sydänäänet olivat poissa. Nyt vieroituksen jälkeen Ruikkusydän lähti asustelemaan leahin hoiviin Jalavaan, jossa asuu ennestäänkin Mörkövaaralaista suomenhevosta. Hyvä koti siis taattu! Muutoinpa ei Sinjallekaan mitään ihmeellistä kuulu, täällä se edelleen mennä porskuttaa laitumella kirmaillen, välillä vauvojansa hoidellen. Täytyy kyllä mainita, että parempaa siitostammaa ei voisi toivoa: Sinja on niin huolehtiva ja hyvä emä, jonka lisäksi se on periyttänyt kilpahevosen ominaisuuksia jokaiselle jälkeläiselleen. Vielä yksi jälkeläinen olisi tälle vuotta tammalle suunnitelmissa, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

16.07.2014
No nyt no! Sinjasta saa olla taas niiin ylpeä ja aaaai että, loistoheppa! Ilmoitin nimittäin hiljattain Sinjan heinäkuun krj laatikseen ja tooodella hyvin meillä siellä sujuikin. Ensiksi jännitin sitä, että miten tamma mahtaa laatiksessa käyttäytyä, sillä emme me ole olleet ihmisten ilmoilla sitten ikuisuuteen. Mutta pyh mitä vielä, Sinja käyttäytyi todella maltillisesti ja hurmasi jokaisen tuomarin ihanalla olemuksellaan. Oikeastaan emme olisikaan parempia pisteitä voineet saada, yhteispisteet olivat nimittäin 106. Ja mihinkäs muuhun se oikeuttaa kuin ykköspalkintoon! Nyt on Sinja siis KRJ-I palkittu, jes. Tamma oli yksi koko tilaisuuden parhaiten palkituista, joten, jihuu. Ei yhtään hullummin avattu tämä laatuarvostelukierre, josko vielä ylaan ja slaankin päästäisiin tämän vuoden puolella. Who knows, mutta, tästä on hyvä jatkaa.

16.06.2014 Kouluvalmennus, valmentajana omistaja
Alkukesän olen niin kovalla tahdilla treenannut osaamattomia raakileita, että oli aaaivan pakko päästä Sinjan kanssa tunnille! Ihana oli pitkästä aikaa saada alle oikeasti osaava ja hyvä hevonen, oi että. Heti Sinjan selkään istuuduttua tamma lähti reippaalla tahdilla eteen, reagoiden todella hyvin pohkeisiin ja painoon. Jonkin aikaa sain Sinjaa käännellä ja väännellä jokaisessa askellajissa ennen kuin se lähti kantamaan itsensä hyvin ja polki nätisti alle.

Kävimme tänään pitkälti läpi perusasioista, aloittaen siirtymisistä ja temponvaihteluista. Koska Sinja oli hyvin kuulolla ja reagoi apuihin maltilla, ei tehtävissä ollut mitään ongelmaa. Sain säädeltyä ratsuni menoa pelkästään painoa ja istuntaa apuna käyttäen, ah, kerrassaan mahtava hevonen. Ympyröillä teimme paljon taivutteluja ja pysähdyksistä suoraan laukannostoja. Siirtymisien jälkeen jatkoimme uraa pitkin lisättyä ravia ja kääks kun heppa meinasi lähteä lapasesta! Tässä vaiheessa sain pidätellä ratsua ihan kovallakin kädellä, sillä tarkoitus ei kuitenkaan ollut kiitoravia lähteä jylläämään. Loppuun teimme vielä halkaisijalla laukannostoja, mutta pitkälti puolitoista tuntia oli jo mennyt ja hevonenkin alkoi väsymään.

Siksipä siirryimme hiljalleen loppuverkan pariin, jossa vielä reippaalla tahdilla ravissa taivuttelin ja pyysin Sinjalta yhtä jos toista. Täydellinen mammahevoseni teki kuitenkin työtä käskettyä ja vaikka vauhti alkoi jo painamaan, antoi tamma varmasti parastaan. Ollessani tyytyväinen Sinjan menoon lopettelimme ja suuntauduimme tallille jäähdyttelemään.

27.05.2014
Minua alkoi oikein hävettämään se, kuinka vähän olen tähän hevoseen panostanut tekstillisesti. Viimeisin päivitys yli vuoden takaa parin päivän takaista valmennusta valmennusta lukuunottamatta, öh? No ei sen puoleen, että eipä Sinjalle ole sen ihmeempiä Mörkövaarassa kuluvan vuoden aikana kuulunutkaan. Se on saanut pitkälti vain laiduntaa tammakavereiden kanssa ja elää leppoisaa eläkeratsun elämää. Välillä ovat tallitytöt Sinjaa ratsastelleet, tosin pääosin maastossa. Tämän kevään mittaan olen minäkin jo muutaman kerran Sinjan selkään taas noussut, lähinnä läpiratsastus mielessä. Eli oikein hyvin meillä Sinjan kanssa menee, vaikakkin se nyt viettelee pullahevosen elämää.
Pullahevoset eivät tietenkään pääse Mörkövaarassa niin helpolla - pullahevoset tarkoittanee äitihevosia! Sinja on saanut parin kuukauden aikana kaksi ihastuttavaa jälkeläistä, tammavarsan Mörkövaaran Pinjan ja orivarsan Mörkövaaran Kasperin. Molempien jälkeläisten isänä toimivat komeat menestyneet oriit, joten todella kyvykkäät nuorikot on kyseessä. Pinja myytiin eteenpäin Sussun hoiviin Cerraan, jossa se toivottavasti pääsee suuntaamaan kilparadoille tulevaisuudessa. Mörkövaaran Kasperi jäi sen sijaan Mörkövaaraan asumaan, sillä kolmepolviselle koulupainotteiselle jalostusorille on tarvetta. Toivottavasti Sinja saa näistä nyt hyviä näyttöjä ja päästään vihdoin ja viimein laatuarvosteluihinkin kiertelemään.

25.05.2014 Kouluvalmennus, valmentajana merikissa
Avasin maneesin oven ja huomasin ratsukon jo lämmittelemässä. Sinja vaikutti oikein miellyttävältä ratsulta, se kuunteli ratsastajaa erinomaisesti ja teki kokoajan selvästi parhaansa. Alkuverryttelyn jälkee aloitimme helpoilla tehtävillä. Ensimmäisenä oli pohkeenväistö molempiin suuntiin joka sujui erinomaisesti, todella pienillä ja näkymättömillä avuilla. Aloitimme laukkaharjoitukset suurella kahdeksikolla, jossa oli tarkoitus pysähtyä keskellä ja nostaa uudestaan laukka, niin että laukka olisi kokoaika oikea kummallekkin ympyrälle. Sinja laukkasi pyöreänä, itsensä hyvin kantaen. Kahdeksikolta jatkoimme uralle jossa oli tarkoitus tehdä laukanvaihtoja kaksi yhtä sivua kohden. Vaihdot sujuivat nätisti, lukuunottamatta tamman rikkomista raville. Ratsastaja osasi hyvin kannustaa tammaa eteenpäin ja vaihdotkin onnistuivat täten hyvin, ilman että ratsu olisi raville tippunut. Lopputunnista teimme avo- ja sulkutaivutuksia. Ennen valmennuksen loppua teimme vielä helppoja tehtäviä, pohkeenväistöjä, lisäyksiä ja peruutus-harjoituksia.

16.01.2013 Kouluvalmennus, valmentajana Paula
Kun saavuin paikalle, Haw oli jo verrytellyt Sinjan valmiiksi ja pääsimme heti aloittamaan työskentelyn. Aloitimme aivan peruspohkeenväistöllä, jotta näin helpon tehtävän avulla, kuinka ratsukon yhteistyö sujui. Näytti sujuvan erinomaisesti, Sinja liikkui kauniisti ja oikeaoppisesti peräänannossa ja Haw ratsasti tammaa eleettömästi. Jatkoimme avotaivutuksella käynnissä ja ravissa ja Sinja suoritti tehtävät leikiten.
Koska tehtävät sujuivat kovin helposti jatkoimme suoraan keskiraviharjoituksiin. Halusin nähdä kuinka paljon Sinjasta irtoaa liikettä. Ja irtosihan sitä! Haw sai tamman hyvin liikkeelle ja se venytti hienosti askeltaan.
Laukkatyöskentelyn aloitimme keskilaukalla ja jatkoimme sen jälkeen kootumpaan laukkaan. Sinja pidensi tai lyhensi askeltaan juuri niin kuin siltä pyydettiin. Lopuksi treenasimme vielä laukanvaihtoja, jotka nekin sujuivat mainiosti. Ratsukon työskentelyä ja saumatonta yhteistyötä oli mukava katsella!

20.12.2012
Tänään Sinja starttasi vihoviimeisessä kouluratsastuskilpailuissaan, tietenkin poislukien mahdolliset tulevat koulucupit. Yhtään huonommin tamma ei kilpauraansa päättänyt, se päätti nimittäin vielä viimeisessä startissaan ottaa sijoituksen matkaan. Neljän kuukauden ahkera kilpaileminen on nyt siis takana ja plakkarissa lopputuloksena 64 KRJ sijoitusta. Kaikista sijoituksista peräti 10 kappaletta on voittoja, eli ei yhtään hassumpi ruusukehai tämä meidän Sinja ollut. Nyt tamma saa viettää rentoa eläkepäivää tallityttöjen kanssa peuhatessa ainakin seuraavan kuukauden, kunnes harkitsemme tammalle toista jälkeläistä. Jälkeläisnäyttöjä alammekin pikkuhiljaa kaipaamaan, jotta päästään sitten kesän mittaa laatuarvosteluissakin pyörähtämään.

29.11.2012
Mörkövaaran kasvattiluku kasvoi tänään 178. kasvattiin kun Sinja synnytti maailmaan ihastuttavan orivarsan. Sinja astutettiin hiljattain hienolla Mörkövaaralaisella suomenhevosorilla, Sirkkeen Pontevalla. Tästä erittäin menestyneestä yhdistelmästä sitten saimme komean oripojan, Mörkövaaran Joikun. Joiku tulee toistaiseksi jäämään Mörkövaaraan kasvamaan ja tavoitteena on, että Joiku saa vielä starttailla emänsä rinnalle koulukilpailuissa. Toivottavasti Joiku perii vanhemmiltaan potentiaalia kilparadoilla ja että se pääsee vielä kilpailemaan vaativissa luokissa. Vanhemmalla iällä toivomme Joikun saavan hyvän kodin, jossa sillä on tavoitteet korkealla niin kuin vanhemmillansakin.

01.10.2012
Nyt on vajaa kuukausi Sinjan kanssa kierrelty koulukilpailuissa ja menestystähän meille on kiitettävästi myös tullut. Alkuun lähdimme starttailemaan helpoissa luokissa, joissa Sinja näytti heti kykynsä ja kyntensä ja aloitti sijoittumaan. Hiljalleen sitten siirryimme vaativiin luokkiin ja eipähän sielläkään meidän hassummin käynyt. Tamma yrittää kilpailuissa aina parhaansa ja se myös näkyy tuloksissa; Sinja keräsi syyskuun aikana peräti 22 KRJ sijoitusta! Tyytyväisempi tämän hevosen suorituksiin en voisi olla, sen verta ihana ja pieni mamman mussukka se on. Seuraavat pari kuukautta meillä on kalenteri melkoisen täynnä kilpailuista, josko niistä keräillään sitten sijoituksia lisää plakkariin, jää nähtäväksi.

07.09.2012
Nyt on Sinjan kanssa pari viikkoa ahkerasti treenailtu ja kehitystä on tullut kiitettävästi joka saralla. Sinja on ollut oikein yhteistyökykyinen alusta saakka, sen kanssa on ollut helppo ja erittäin mukava tehdä töitä. Huomenna lähdetään sitten katsomaan, että kuinka meidän yhteistyö pelittää kilpakentillä; olisi nimittäin ensimmäisten kilpailujen aikana! Olen ilmoitellut tammaa paljolti helppo b ja a luokkiin, katsellaan ensin kuinka niillä sujuu ja sitten pyritään siirtymään vaativammallekin tasolle. Mikäli Sinja käyttäytyy kilpailuissa samoin tavoin kuin kotona ei meillä ole mitään hätää, mutta kylläpä jännitystä on siitä huolimatta hieman ilmassa. Toivottavasti tamma on perinyt vanhemmiltaan hyvän kilparatsun ominaisuuksia ja että huomisesta ja siitäkin eteenpäin selviydytään kunnialla...

25.08.2012
Aamulla lähdettiin aikaisin pistämään yhtä uutta karsinaa valmiiksi ja varusteille tehtiin lisää tilaa - tänään nimittäin saapui Mörkövaaraan jälleen uusi asukki. Pari päivää sitten löimme Sorelin kanssa kaupat lukkoon upeasta vaaleanrautiaasta suomenhevostammasta, Huvin Sinjasta. Ihastuin tammassa eritoten sen sukuun, mutta nyt kun sen kanssa on päivän touhunnut niin luonnekin tuntuu olevan mitä ihastuttavin! Nuoren Sinjan kanssa olisi tarkoitus lähteä pikimmiten kilpailemaan kouluratsastuksen parissa, ehkä jopa vaativissa luokissa asti. Tamman kanssa meillä on tavoitteet kohtuullisen korkealla, tarkoitus kilpailla aktiivisesti Sinjan painotuslajissa useita kymmeniä sijoituksia, sitten muutamat jälkeläiset ja vanhempana useat laatuarvostelut. Katsellaan kuitenkin rauhassa kuinka meillä lähtee tamman kanssa sujumaan!

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 64 kpl

09.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/60
09.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/60
11.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 07/60
12.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/60
12.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/60
14.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/50
15.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
16.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
17.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/60
17.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
18.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
19.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 07/50
19.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/60
19.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/30
20.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/60
22.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/50
23.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/80
27.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
27.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/62
28.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/50
29.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
30.09.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/50
01.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
02.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
04.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/50
08.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/50
11.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/60
15.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
16.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
16.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
18.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
25.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/31
26.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
31.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/60
31.10.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/50
01.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
03.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/60
06.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/50
16.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
18.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
21.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
21.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/60
22.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
23.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
24.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
24.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
24.11.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
27.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
29.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
30.11.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
04.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
04.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
04.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/50
05.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
06.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
07.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/30
08.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
08.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/50
11.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/30
12.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/50
12.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/30
13.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
14.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
20.12.12, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/60