Muistoissa: Peskimo - virtuaalihevonen
k. 01.01.2016

NimiPeskimo LempinimiPentti
Rek.nroVH14-018-1246 Synt.päivä ja ikä15.05.2014, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori Säkäkorkeus ja väri153 cm, m
KoulutustasoVaativa B, 100cm, Helppo PainotusYleispainotus
KasvattajaSusiraja OmistajaTvisha (VRL-01671)


© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.10.2015
34,5 + 33 + 17 + 15 + 6 = 105,5p, YLA1/AP1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.06.2015
6,5 + 41 + 22 + 20 + 15 = 104,5p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.06.2015
7 + 42 + 22 + 20 + 15 = 106p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.12.2015
8 + 40 + 22 + 20 + 15 = 105p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.09.2015
13 + 24 + 25 + 25 + 15 = 102p, SLA-I

Luonne

Pentti on sarjaa sellainen seurapiirikuningas, jonka täytyy olla aina pistämässä turpaansa joka koloon ja puuttumassa toisten asioihin. Oria voi hyvinkin kuvailla ylivirkeäksi ja -sosiaaliseksi hevoseksi, sen täytyy jatkuvasti olla menossa ja sähläämäsä jotain, hetkeäkään rauhoittumatta. Ihmisille Pentti käyttäytyy kohtuullisen nätisti ja kiltisti, mutta kun sen täytyy riekkua joka sekunti, niin ei se aina malta ihmistä varoa ja näin aiheuttaa silloin tällöin pienimuotoisia vaaratilanteita. Siksi tämän orin kanssa palaakin usein pinna, kun siihen ei saa minkäänlaista kontaktia Pentin touhottaessa aivan jotain muuta. Poika vaatii hoitajalta siis paaaaljon ymmärtäväisyyttä ja huumoria, jotta sen ihmeelliseen ajatuksenjuoksuun pääsee jyvälle.

Hoidettaessa Pentti on aavistuksen rasittava, sillä eihän se malta olla sekuntiakaan aloillaan tsiigaillessaan mitä muut hevoset puuhailevat. Mikäli oria hoitaa käytävällä, se menee edes takaisin eteen taakse pyörittäen päätään minkä vain pystyy, ja karsinassa hoidettaessa vuorostaan kurkkii levottomasti kaltereiden raosta höristen kaikille. Hoitajan on siis tärkeää tietää miten Pentti käyttäytyy, jotta sen saa helposti ja eritoten turvallisesta hoidettua. Kaikki hoitotoimenpiteet on tehtävä orin jalkoja väistellen, ja sikäli kavioiden puhditus tuottaa ongelmia, kun eihän se kavio meinaa hetkeä pidempään hoitajan kädessä pysyä. Satulointi sujuu orin kanssa kohtuullisen hyvin, sen kun vain laittaa satulan selkään ja kiristää vyön, helppoa kuin heinän teko. Sen sijaan suitsiminen tuottaa hien hoitajan otsalle Pentin heiluttaessa päätään ja nostellessa sitä taivaisiin, joten hoitajan on tällöin oltava äärimmäisen topakkana. Pentti ei ole välttämättä mikään ihanteellinen aloittelijoiden hoitoponi, mutta se tuo sopivasti haastetta kokeneidenkin käsittelijöiden päiviin.

Ratsastaessa orilta löytyy kyllä vipinää ja vauhtia jalkojensa alta, mutta rauhoittuessaan se on myös äärimmäisen taitava ratsu. Alkuverkassa Pentiltä on täytyy saada suurin osa energiasta purettua pois, ja tämä poikahan jaksaa laukata vaikka useita kymmeniä kertoja kentän ympäri edes hapoille joutumista. Ratsastajan onkin tärkeää tietää, kuinka tälläistä vauhtihirmua kannattaa ratsastaa jotta se lähtee hiljalleen pelittämään oikein. Kun ori on saanut tarpeekseen juoksemisesta ja hörheltämisestä, siitä paljastuu aivan eri hevonen kuin mitä alkutunnista oli. Pentti on oikein kuuliainen ja yhteistyökykyinen ratsu siihen pisteeseen päästessä, jota on aivan äärettömän mukava ratsastaa. Ori on sopivan herkkä ja reagoi ratsastajan antamiin ohjeisiin pienelläkin hipaisulla. Pentti ei välttämättä kestä kovin kovaotteisia apuja, vaan silloin se alkaa osoittamaan mieltään pukittelulla sekä tehtävistä luisumalla.

Kouluratsastus Pentin kanssa on helppoa ja vaivatonta, kunhan ratsastajan ja hevosen välille löytyy vain yhteinen sävel. Sen lisäksi, että koulutunneilla ori on hyvin vauhdikas, yrittää se myös alkuun testata ratsastajaansa, että onko nyt aivan pakko jos ei jaksa. Alun pienen säädön jälkeen Pentti, ainakin toivottavasti, ymmärtää ratsastajan olevan se pomo, ja sen jälkeen lähtee menemään nätisti ohjeiden mukaan. Pentin saa melko nopeasti ratsastettua huolellisilla avuilla hyvään raamiin ja kevyeksi edestä, jonka jälkeen se alkaakin näyttämään ihan kouluratsulta. Vaativa b tasoiselle orille ei helpot tehtävät tuota minkäänlaista päänvaivaa, se suorittaa ne vaikka silmät kiinni ja ilman käsiä, eikun häh. Hyvät, lennokkaat ja näyttävät askeleet omaavan Pentin parhaimmistoon kuuluu eritoten lisätyt ja kootut askellajit, joissa se pääseekin näyttämään todellista osaamistaan.

Esteillä Pentti osaa olla vähän tohelo ja huolimaton, eikä siksi hyppääminen ole aina ruusuilla tanssimista tämän pojan kanssa. Pentti on sitä mieltä, että esteet tulee aina ylittää korkealta ja kovaa, ja täten ori laittaa ratsastajan usein aika koville. Mutta itse ori nauttii kyllä kovasti hyppäämisestä ja siksi se onkin taitavalla ratsastajalla ihan mukavakin esteratsu. Rataesteitä Pentti ylittää sen metrin verran, mutta ei se juurikaan kaihda korkeampiakaan saati sitten erikoisesteitä. Orin hyppytyyli ei juurikaan päätä huimaa ja se tarvitsee myös aika paljon apuja hyvissä hypyissä ratsastajaltaan, joka vaatii taas oman taitonsa selästä ohjeistuksessa. Tämän hevosen suurta osaamista on kuitenkin vaativat lähestymiset, hyppy mitä tiukemman mutkan takaa, sen parempi, ja siihen ei kyllä jokainen suomenhevonen pysty.

Kilpailut, ah, voiko mitään parempaa ollakaan! Tätä mieltä on meidän Pentti. Ori on aivan omassa elementissään päästessään "kinkereihin", mitä enemmän hevosia ja muuta nähtävää, sen parempi. Matkat kilpapaikoille sujuvat oikein hyvin, Pentti on äärettömän helppo lastattava, sillä se suoraan säntää traileriin tietäessään päästessään uusille hoodeille. Kilpapaikoilla alkaa sitten se ääretön häslääminen ja joka suuntaan säntääminen. Tämän takia kisahoitajalta onkin jo ensimmäisen kymmenen minuutin kuluttua kädet aivan puutuneet orin riuhtomisesta. Tietysti Pentin kanssa on tärkeää suunnata mitä pikimmiten verkkaamaan ja siellä alkaa purkamaan energiaa, ainakin jos haluaa saada tulosta aikaiseksi. Kilpailuissa ori on haastava saada kuuntelemaan huolella selästä tulevia ohjeita ja kulkemaan kevyesti eteen, mutta topakat ohjeet ja maltti on ratsastajalle sitä kuuluisaa valttia. Itse suoritukset sujuvat sitten vähän niin ja näin, välillä kun orilla on hyvä päivä radatkin sujuvat, mutta jos Penttiä ei huvita, niin silloin sitä ei vaan huvita.

Sukulaiset

i Petkele
sh-o, rn, 165cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I*
ii Vorokki evm
sh-o, m, 168cm
iii Vesuritappo evm
sh-o, m, 169cm
iie Nauriskuoppa evm
sh-t, m, 163cm
ie Pokara evm
sh-t, rn, 163cm
iei Pertuska evm
sh-t, rt, 166cm
iee Kolomarauta evm
sh-o, prn, 163cm
e Yönaaraaja
sph-t, m, 146cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-II, SLA-I
ei Pimeänäkö evm
sph-o, rt, 148cm
eii Silmäpuoli evm
sph-o, vrt, 146cm
eie Häilyväinen evm
sph-t, rn, 141cm
ee Pohjakosketus evm
sph-t, vrt, 145cm
eei Aivan Iholla evm
sph-o, vrt, 147cm
eee Pohjaloihtu evm
sph-t, prt, 144cm
ii. Vorokki menetettiin pieleen menneen ähkyleikkauksen vuoksi aivan liian aikaisin. 168-senttinen, musta ori ei ollut rakennevoitto (2cm takakorkea, sapelihakuiset ja ventovuohisiset, joskin kestävät jalat, pieni ja kolho pää, lyhyt niska ja selkä, raskas etuosa ja kevyt takaosa..) millään mittarilla katsottuna, mutta suorittaja se oli. Varsanäyttelyissä ja shownäyttelyissä oria kehuttiin lähinnä sen ryhdistä ja liikkeistä. He/110cm/CIC1 –tasolla muutaman kauden kilpaillut ori paukutti voittoja ja sijoituksia sellaista tahtia, ettei kukaan meinannut uskoa. Ori hyppäsi hyvällä tekniikalla, sen kaikki askellajit (etenkin lisättyinä) olivat korkeat, tahdikkaat ja näyttävät, minkä lisäksi Vorokki oli rohkea ja miellyttämisenhaluinen ratsu. Käsitellessä hevonen oli hyvin helppo ja asiallinen sopien lastenkin haliponiksi, ratsuna ori oli sen verran herkkä ja kuumuva, että vaati osaavan ihmisen selkäänsä; etenkin esteillä hevonen saattoi hyväluontoisuudestaan huolimatta olla kovasuinen ja vain kaahata esteeltä toiselle, ellei ratsastaja osannut asiaansa. Vorokki napsi kisavuosinaan suomenhevosten este- ja kenttämestaruuden, edusti Suomenratsujen Kuninkaallisissa ja vaihtoi omistajaa hyvin suuresta rahasummasta. Uusi omistaja alkoi valmistella herrasmiesoria kantakirjausta varten ja astutti muutamia omia sekä tuttaviensa tammoja Vorokilla. Kotona treenattiin myös esteitä aivan uudella innolla, Vorokilla oli tarkoitus siirtyä avoimiin 120cm esteluokkiin seuraavana keväänä. Vain 11-vuotiaana epäonnistuneen ähkyleikkauksen vuoksi kuollut Vorokki jätti vain 13 varsaa, kaikki hieman eri tasoisten tammojen kanssa. Ori periytti erittäin vahvasti estekapasiteettiaan, heikosti liikkeitään ja vaihtelevasti rakennettaan; tamman rakenteella oli kuitenkin suurempi vaikutus. Suurin osa vorokkilaisista on kilpaillut erinomaisella menestyksellä etenkin este- ja kenttäradoilla, ja ori on haluttu nimi ratsuhevosten sukutauluissa.

iii. Vesuritappo oli tajuttoman komea tukkajumala, jonka pienet rakennevirheet eivät pistäneet silmään tai haitanneet käyttöä. Musta, 169-senttinen komistus oli vankkarakenteinen, hyväryhtinen ratsutyyppinen hevonen, joka teki iloisesti sekaisin kaikkea työhevoshommista ratsun töihin. Vesuritappo oli korrekti, sopusuhtainen hevonen, jonka niska oli valitettavat lyhyt, etuset sapelihakuiset ja vuohiset hieman vennot joka jalassa. Tapaninpäivän rekiajelu tehtiin Vesuritapolla, talvisin ori oli suosittu myös hiihtoratsastuksessa. Hyvähermoinen ja rauhallinen ori ei ollut millänsäkään, vaikka sen korvissa olisi roikkunut, mutta työntekoon hevonen suhtautui haudanvakavasti. Tukkajumalalla kierreltiin jonkin verran pikkukisoja (mätsäreitä, hiihtoratsastus- ja laukkakisoja) sekä muutamat seura- ja alueluokat, mutta ennen kaikkea komistus oli koko perheen harrasteratsu. Vesuritapolla oli korkeat, elastiset ja tahdikkaat liikkeet, joilla olisi pärjännyt kansallisissakin koulukisoissa. Orin estetekniikka oli hyvä, mutta ponnistuspaikkoja ori ei osannut kunnolla arvioida vaan tarvitsi niihin ratsastajan apua. Estekapasiteetti riitti kuitenkin 100cm ratoihin vallan mainiosti. Ori oli karismaattinen, näyttävä esiintyjä, joka menestyi etenkin niissä harvoissa koulukisoissa, joihin se vietiin. Vaikka Vesuritappoa ei kantakirjattu, eikä sillä ole kuin muutama hassu helppo A/100cm -kisatulos, orista tuli kotiseudullaan ihailtu ja haluttu isäori. Pääsyy tähän oli orin komea ulkonäkö, mutta tammanomistajien onneksi Vesuritappo periytti vahvasti hyvähermoista luonnettaan ja monitoimisuuttaan, sekä niitä jouhiaan, joita kaikki jaksoivat ihailla. Ori kuoli 30-vuotiaana omalle laitumelleen.

iie. Nauriskuoppa teetettiin alun perin rennoksi harrasteratsuksi, mutta omistajan innostuttua kilpailemisesta tamma pääsi näyttämään kykyjään vähän joka lajin parissa. Musta, 163cm korkea tamma ei rakenteellaan juhlinut – kaunis pää, hieman raskas ja epäsopusuhtainen, 2cm takakorkea runko, mutta hyväasentoiset ja kestävät jalat -, kapasiteetillaan sitäkin enemmän. Ammattiratsuttajan avustuksella Nauriskuopasta leivottiin he A/110cm –yleispeli, jolla kisattiin myös helppoja kenttäluokkia hyvällä menestyksellä. Nauriskuoppa oli reipas, nöyrä ja yritteliäs hevonen, joka ei pelännyt mitään, meni minne käskettiin ja teki aina parhaansa. Tammalla voitettiin kertaalleen aluemestaruus koulussa ja esteillä, muita sijoituksia ja voittoa löytyy vähän joka lajista seura- ja aluetasolta. Nauriskuopalla oli harvinaisen hyvät liikkeet ja hyppytekniikka, joista tuli kehuja kun tamma kantakirjattiin silkasta päähänpistosta. Tamma teki uskomattoman hyvät kantakirjakokeet (70% koulukoe, esteiltä täydet, samaten luonteesta ja ratsastettavuudesta), ja yhdessä niiden ja kisatulostensa kanssa Nauriskuopasta tuli KTK-I –tamma vaatimattomasta rakenteestaan huolimatta. Kiitos menestyksensä, Nauriskuoppa sai tehdä viisi varsaa, joiden isät valittiin ennakkoluulottomasti etupäässä suvun perusteella. Nauriskuoppa periytti vahvasti kaikkia hyviä ominaisuuksiaan, minkä vuoksi tammaa kehutaan nykyään erinomaiseksi ratsuperiyttäjäksi. Tamma kuoli 30-vuotiaana.

ie. Pokara oli varmajalkainen, kyvykäs esteratsu, joka teki laajan kilpauran vähän joka lajissa. Ruunikko, 163-senttinen tamma oli matalaryhtinen ja ravurinrunkoinen, ”ihan OK” –liikkeinen hevonen, jonka hyppytyyli pelasti paljon. Tammalla oli kaunis pää, kestävät, hyväasentoiset jalat ja runko, jota olisi pitänyt esitellä kärryjen edessä. Mätsäreissä ja shownäyttelyissä aktiivisesti esitetty ruunikko sai kehnoja arvosteluja ratsuna, muutaman kerran tamma esitettiin ravurina ja tuloksena oli paikka BIS-kehässä. Pokara oli kuitenkin pätevä ratsu helppo B/110cm/harrasteluokka –peli, joka teki siistejä, tasaisia suorituksia sijoittuen silloin tällöin. Tamma oli yleispätevä kilparatsu, joskaan ei aikansa eliittiä. Hyvähermoinen, lauhkealuontoinen Pokara oli vaatimaton kouluratsu, aloittelevien ihmisten unelmaratsu ja pätevä estehevonen, jonka tekniikka, kapasiteetti ja ratatekninen silmä olivat omaa luokkaansa. Pokara osasi paikata ratsastajansa virheitä, hakeutui luonnostaan hyville ponnistuspaikoille ja ymmärsi kieltää silloin, kun askel ei kerta kaikkiaan sopinut esteille. Maastoesteillä Pokara oli aivan yhtä pätevä, ja mikäli hevosen kouluosaaminen olisi ollut parempi, Pokarasta olisi vaivatta saanut kovempitasoisenkin kenttäpelin. Kolme varsaa tehnyt Pokara periytti vahvasti niin luonteensa kuin osaamisensa parhaita puolia. Rakenteellisesti tamman varsat eivät ole kaksisia, ellei niitä ravureina arvostele, mutta estetekniikaltaan ja laukaltaan Pokaran jälkikasvu on todella laadukasta. Tamma kuoli 26-vuotiaana.

iei. Pertuska, rautiaasta 166cm korkeasta orista odotettiin vaikka ja mitä ravipuolelle sukunsa vuoksi. Ja hyvinhän se odotuksia täytti. Pertuska ei ollut millään tasolla kovin hyvännäköinen hevonen, hontelo, pitkäjalkainen ja isopäinen ori, jolla oli kyllä hyvä kaula ja hyvät jalka-asennot, mutta se oli eriparinen ja varsamainen. Pitkä käynti oli matalaa, ravi pitkää ja lennokasta. Pertuska aloitti kuitenkin juoksemisen juuri niin vahvasti, kuin sillä suvulla saattoikin olettaa. Ori aloittikin uransa pikajunan lailla, paukutellen totosijoja toisensa perään. Valitettavasti nouseva tähti ehti juosta vain kuusivuotiaaksi asti. Pertuska kaatui nimittäin lähdössä kärryjen kanssa ja loukkasi jalkansa - jalka parani, pääkoppa ei, ja ori pelkäsikin kärryjä loppuelämänsä. Pertuska myytiin raskain mielin ratsuksi. Kärsivällisesti opettamalla siitä tulikin oikein pätevä helppo B ja 80cm ratojen peli. Nöyräluontoinen hevonen teki hommansa aina kunnolla. Ratsusuunnalle Pertuska kirjattiin kolmosella. Jalostusurallaan Pertuska oli suurempi suksee ravipuolella kuin ratsujen parissa. Viitisen ratsupuksuvarsaa tehnyt ori periytti luonnettaan ja raviaan hyvin, mutta kovin vaativiin sen jälkeläisistä ei ollut. Sen sijaan ravivarsat olivat haluttua tavaraa, ne juoksivat lujaa ja tekivät tulosta.

iee. Kolomarauta oli alkuun pelkkä harrastepuksu, mutta omistajansa innostuttua kilpailemisesta tammalla alettiin kulkea harjoitus- ja seurakisoissa, lopulta ihan aluekisoissa. Matalaryhtinen, varmajalkainen ja hyvällä tasapainolla varustettu Kolomarauta ei ollut mikään rakenteellinen riemuvoitto, eikä sen liike tai kapasiteetti riittänyt koulupuolella kuin helppoon B:hen. Matalaliikkeinen tamma ei ollut mikään liitokavio, mutta sai kehuja tarkoista teistä ja kuuliaisuudestaan. Esteillä 163-senttinen punaruunikko oli parhaimmillaan, tammalla kisattiin 90-100cm luokkia ja muutama yksittäinen 110cm luokka. Rauhallinen, vähän seurankipeä ja pohjattoman ystävällinen Kolomarauta oli kaikkien kaveri ja haliponi, joka kilpauransa jälkeen tekikin talutusratsun ja terapiahevosen töitä. Tammaa ei koskaan kantakirjattu, mätsäreissä kierreltiin sitäkin aktiivisemmin. Kolomarauta oli yksinkertaisesti täydellinen perhehevonen ja kaveri pikkukisailuun. Tamma teki ainoan varsansa ratsutetun ex-ravurin kanssa. Varsa tuli tilausvarsana Kolomaraudan omistajan siskolle, joka koulutti varsasta yleispätevän kilparatsun vähän joka menoon. Kolomarauta periytti tyttärelleen varmajalkaisuutta ja kykyä esteille, niin kapasiteettia kuin teknistä osaamista. Kolomarauta lopetettiin 28-vuotiaana.

ei. Pimeänäkö, 148cm korkea rautias pienhevosori, sai jo varsanäyttelyissä ylistäviä arvosteluja toisensa perään. Emältään hyvän rakenteensa perinyt ori oli aikuisenakin komea kuin mikä (shownäyttelyissä sekä kantakirjauksessa rakennepisteitä kertyi 40), ja isältä perityt komeat liikkeet tekivät Pimeänäöstä heppatyttöjen satuponin. Pienikokoinen kouluori kehittyi hitaasti, joten nuorten luokat jäivät välistä, mutta Pimeänäkö ehti kasvettuaan napsia monet voitot ja sijoitukset helppo A – vaativa B –radoilta, myös aluemestaruuksia sekä kertaalleen suomenhevosten koulumestaruushopean. Kaiken muun ylistyksen lisäksi Pimeänäkö oli varsin hyväluontoinen; kiltti, yritteliäs ja työmotivoitunut hevonen. Esteille orista ei tosin ollut, Pimeänäkö ei pitänyt hyppäämisestä (joskin työteliäänä hevosena hyppäsi kuitenkin), eikä sillä ollut kummoinen tekniikka. Koulutyöskentely ja maastoilu kuitenkin kelpasivat paremmin kuin hyvin, uittoreissuja ja vettä ylipäätään ori rakasti. Pimeänäkö ei turhia hötkyillyt tai stressannut, ori tuli toimeen kaikkien kanssa ja saikin kehuja yhteistyökykyisyydestään. KTK-I –palkinto tuli helposti rakenteen ja näyttöjen puolesta, ja kantakirjatulosten jälkeen tammanomistajat oikein jonottivat saadakseen tammansa tiineeksi komeasta suorittajaorista. Valitettavasti Pimeänäkö periytti lähinnä kapasiteettiaan ja liikkeitään kouluradoille. Orin hyvä luonne ja rakenne periytyivät erittäin helposti, mutta suorittajia sen varsat ovat, kunhan niille löytyi ratsastaja, joka sai hevosesta esiin niiden osaamisen. Pimeänäön kolmeensataan varsaan mahtuu kuitenkin monta menestyjää, jotka ovat tehneet isästään jälkeläisvalion. Ori kuoli 32-vuotiaana.

eii. Silmäpuoli vakuutti laatuarvostelu(karsinno)issa ja nuorten luokissa. Emänsä juoksijanrungon, mutta isänsä erinomaiset ratsunliikkeet saanut vaaleanrautias pienhevosori pärjäsi niin este- kuin koulukokeissa, ja oli ikäluokkansa lupaavimpia nuoria kouluratsastuksen saralla. Esteillä kapasiteetti tyssäsi 90cm esteisiin, hyppytekniikka oli kelvollinen. 146-senttinen pienhevosori keskittyikin kouluratsastukseen kisaten aikuisiällä helppo A – vaativa B –ratoja, ja voitti tai sijoittui niin alue- kuin suomenhevosmestaruuksissa monena vuotena. Liikkuessaan yritteliäs, mutkaton pikkuori oli komea näky, eikä pitkä juoksijanrunko haitannut koottuja liikkeitä lainkaan. Silmäpuoli oli yritteliäs, motivoitunut ratsu, joka teki kaiken pyydetyn ja vähän enemmänkin. Muuten rohkea pienhevonen pelkäsi kuollakseen suuria sinisiä vesitynnyreitä. Silmäpuoli oli omistajansa silmäterä ja panostushevonen, joka kantakirjauksessa teki omistajansa ylpeäksi; luonne 9, ratsastettavuus 10, loistavat kilpailunäytöt, 35 rakennepistettä ja KTK-I –palkinto. Ikääntyessään ori jäi pois kilpakentiltä, mutta vieraili edelleen erilaisissa näytöksissä ja tapahtumissa sekä satunnaisissa näyttelyissä. Silmäpuolen varsat ovat rakenteellisesti hyvin hajanaista sakkia; on ratsu- ja juoksijatyyppisiä sekä totaalisen eriparisia varsoja. Ori periytti heikonlaisesti hyvää luonnettaan, mutta liikkeitään ja hyppytekniikkaansa sitäkin vahvemmin. Silmäpuolen varsat ovat hyviä yleishevosia, jotka ovat tehneet uraa harraste- ja kilpahevosina, muutama hyväluonteinen myös terapiaratsuna. Silmäpuoli lopetettiin 28-vuotiaana.

eie. Häilyväinen bongattiin jo varsanäyttelyistä, ja ruunikko tamma vaihtoi omistajaa jo ennen pisteiden lukemista. 141-senttiseksi kasvanut pienhevostamma oli menestys niin varsanäyttelyissä, laatuarvostelukarsinnoissa ja itse tapahtumassa sekä nuorten hevosten luokissa. Pikkutamma oli perinyt vanhempiensa parhaat puolet, erityisen lahjakas Häilyväinen oli esteillä (helppo A/100cm, mutta erinomainen hyppytekniikka ja estehevosen laukka). Ruunikko voitti kaiken, mitä nuoren hevosen oli mahdollista voittaa, ja siirtyi kahdeksanvuotiskeväänään siitostamman uralle käyden enää shownäyttelyissä. Tuomarit hehkuttivat Häilyväistä aivan kuten sen vanhempiakin, rakennepisteiden yhteenlaskettu summa oli 40-41p. kerta toisensa jälkeen. Kirsikkana kakun päälle Häilyväinen oli rauhallinen, nöyrä ja miellyttämisenhaluinen hevonen, joka meni vaikka puuhun, kun siltä sitä pyysi. Tamma oli rohkea esteratsu ja yritteliäs kouluhevonen, jonka lisätyt askellajit toivat eniten kehuja kouluradoilta. Kiltin hevosen kanssa pärjäsi lapsikin, mutta kisatilanteissa Häilyväisestä löytyi sopivasti herkkyyttä, säpäkkyyttä ja näyttävyyttä, jotta kotipihan haliponi pääsi kunniakierrokselle. Ihme kyllä Häilyväistä ei koskaan kantakirjattu, vaikka sen rakenne ja luonne olivat priimaa, eikä nuorena tehty kilpaura jättänyt mussutettavaa. Häilyväisen omistaja keskittyi tammansa kanssa näyttelyihin ja varsojen tekoon, ja helposti tiinehtyvä tamma ehtikin elämänsä aikana tehdä 12 varsaa. Häilyväinen oli erinomainen rakenneperiyttäjä, mutta luonnettaan tai kapasiteettiaan ruunikko ei periyttänyt juuri ollenkaan. Tamma kuoli 30-vuotiaana.

ee. Pohjakosketus oli kiukkuinen, heikolla hyppykapasiteetilla ja huonolla hyppytekniikalla varustettu pienhevostamma, vaikka kasvattaja olikin muuta toivonut. Juuri ja juuri 70cm radat läpi rämpinyt Pohjakosketus oli vaaleanrautias, 145-senttinen tamma, joka sentään koulupuolella ylsi vaativaan B:n. Kiukkuinen, temperamenttinen pienhevonen kiskaisi herneen nenään pienimmästäkin ärsykkeestä, pukitteli herkästi, näykki ja kehitti kirjavan repertuaarin huonoja tallitapoja. Varsanäyttelyissä ja laatuarvostelukarsinnoissa Pohjakosketus sai kehuja laukastaan, hyppytekniikasta tuli lähinnä säälipisteitä. Pienhevostamman jalka-asennoissa oli parantamisen varaa, mutta jalat olivat kuitenkin kestävät ja tamman liikkeet näyttävät, yliastuntaa oli joka askellajissa naapureille asti. Muuten Pohjakosketus oli sopusuhtainen, ryhdikäs ilmestys, jolla oli hyvä pienhevosleima ja ratsulle sopivan pitkä niska. Huonon luonteensa, miellyttämisenhalun puutteen ja kisapaikkainhonsa vuoksi raudikolla kisattiin vain muutamat kisat keskinkertaisin prosentein. Huononäyttöistä, joskin kiistatta hyvin liikkuvaa ja kapasiteetikasta tammaa ei koskaan kantakirjattu, tai käytetty paljoa jalostukseen. Pohjakosketuksella on kaksi varsaa, molemmat perivät emänsä huonon luonteen, hyppytekniikan ja –kapasiteetin (puutteet) sekä lahjakkuutta kouluradoille. Varsat ovat menestyneet, koska eivät ole aivan yhtä järkyttäviä esityksiä kuin emänsä. Pohjakosketus lopetettiin 17-vuotiaana, syynä luonne.

eei. Aivan Iholla (vaaleanrautias, 147cm korkuinen pienhevosori) vakuutti jo aivan pienenä varsana, kun sitä kärrättiin jokaisiin kissanristiäisiin, shownäyttelyihin ja tamma- ja varsanäyttelyihin. Hyvärakenteinen ja –liikeinen ori oli myöhemmin nuorten laatuarvostelumenestyjä, joka nelivuotiaana Ypäjällä oli viiden lupaavimman kouluratsun joukossa. Vanhemmiltaan hyvän rakenteen, luonteen ja paljon kapasiteettia saanut ori aloitti pikkukisoista edeten kansallisiin vaativa B –koululuokkiin, esteitä 70-80cm asti seura- ja aluekisoissa. Aivan Iholla ihastutti elastisilla, lennokkailla liikkeillään, paksuilla, hyvin vaaleilla jouhillaan sekä ilmeikkäällä päällään. Nöyrä, miellyttämisenhaluinen ja hyvähermoinen ori ei stressannut mitään ja nautti esiintymisestä, ja kantakirjauksessa ori kiskaisi koulukokeesta lähes 70% tuloksen, 39p. rakenteesta sekä KTK-I –palkinnon. Kilpauransa vastapainona herrasmiesori toimi omistajansa lasten opetusmestarina, jolla kokeiltiin vähän joka lajia ajamisesta hiihtoratsastukseen. Siirryttyään jalostuskäyttöön Aivan Iholla oli välitön menestys. Orista oli hankala löytää mitään vikoja, ja suht huokeat astutus- ja varsamaksut madalsivat astutuskynnystä ennestään. Pienhevosella on 147 jälkeläistä, joukkoon mahtuu ratsastuskoulun luottohevosia, (epä)onnistuneita kilparatsuja ja harrasteratsuja. Ori periytti enimmäkseen liikkeitään ja vaatimatonta estekapasiteettia, joskin hyvän hyppytyylin kanssa. Rakennettaan ja luonnettaan raudikko periytti valitettavan heikosti. Aivan Iholla lopetettiin 27-vuotiaana hampaiden mentyä todella huonoon kuntoon.

eee. Pohjaloihtu, 144-senttinen punarautias pienhevostamma, menestyi etenkin kouluradoilla. Estepuolella pienhevosella kisattiin itsepäisesti 60cm radoilla suht huonolla menestyksellä, raudikon hyppytyyli kun oli hirveä eikä ratakäytös muutenkaan ollut parhaasta päästä. Vaativa B -kouluradoilla Pohjaloihtu kuitenkin menestyi, pienhevosen upeat liikkeet tekivät vaikutuksen niin tuomaristoon kuin yleisöönkin. Luonnostaan tarmokkain, elastisin liikkein liikkunut tamma vain parani treenin myötä, ja etenkin Pohjaloihdun koottu ja lisätty ravi kirvoittivat aplodeja sekä hyviä pisteitä. Kiukkuinen tamma oli simppeli käsitellä, vaikka koettikin näykkiä, ratsuna hevonen oli haastavampi. Kaikki sujui hyvin niin kauan, että tammalta alkoi vaatia jotain sen mielestä vaikeaa. Omalta mukavuusalueelta poistuminen oli Pohjaloihdulle vaikeaa, ja tamma alkoikin perseillä heti, kun siltä vaadittiin (muka) liian vaikeita. Kilpailuissa huomattavasti edustavampi kuin kotona, yleisön edessä raudikko yritti enemmän eikä kiukustunut niin herkästi kuin kotona. Perusnätti, ei mitenkään ihmeellisen näköinen tamma, jalka-asennot kuitenkin kohdillaan, samaten jalkaterveys. Pohjaloihdussa parasta oli sen ryhdikkyys ja tapa kantaa itseään; pienhevonen näytti niiden ansiosta paremmalta kuin oikeasti olikaan. Huonosti tiinehtyvä tamma teki vain pari varsaa. Jokaisella astutuskerralla tammalle haettiin yleispätevää, Pohjaloihtua edes vähän paremmin hyppäävää oria. Tamma periytti vahvasti luonnettaan ja hyviä liikkeitään, mutta myös hirveää hyppytyyliään ja heikkoa hyppykapasiteettiaan, jotka valitettavasti periytyivät eteenpäin myös tamman jälkeläisten jälkeläisille. Kiukkutamma kuoli 24-vuotiaana.
Sukuselvityksen © Susiraja, kiitos!

Jälkeläiset

s. 05.10.2014, t. Mörkövaaran Vinja (e. Mörkövaaran Vappu) omistaja: mm
s. 10.10.2014, t. Kadotettu Pihlaja (e. Mehtälän Piritti) omistaja: Mörkövaara
s. 01.01.2015, t. Rohkean Sypressi (e. Seireenien Laulu) omistaja: Ireth
s. 10.01.2015, t. Mörkövaaran Lillariina (e. Mörkövaaran Lauriina) omistaja: Riella
s. 03.06.2015, o. Mörkövaaran Vouti (e. Kadotettu Viuhti) omistaja: Tiikeri

Valmennukset ja päiväkirja

16.08.2015 Estevalmennus, valmentajana VRL-10352
Päivän viimeisenä valmennettavani oli Pentti-ori, jonka kanssa oli myöskin tarkoitus hyppiä vähän. Olitte jo tekemässä alkuverryttelyjä kun saavuin kentälle kahvikuppini kanssa. Aloiteltiin hyppelöt ihan tavallisella ristikko-pysty sarjalla, jonka korkeus ei kyllä päätä huimannut, mutta tekniikkaa on aina hyvä harjoitella omasta mielestäni. Mentiin muutamaan otteeseen alkukorkeuksilla, ja sitten nostettiinkin jo noin kuuteenkymppiin. Ensimmäisellä kerralla tulitte näille liian hitaasti, jolloin a-osalta tuli matkaan puomi, mutta toisella kerralla saatiin jo oikein onnistunut suoritus, ja siitä siirryttiinkin seuraavaan tehtävään, joka oli okseri lävistäjällä, jonka päällä laukanvaihto. Pentti hoiti homman alusta asti tyylikkäästi kokemuksella, ja otettiin muutama hyppy ihan fiilistellen. Tämän jälkeen ravailtiin hetki ja taivuteltiin oria, ja laitoin ratsastajan istumaan muutaman kierroksen ajan kevyessä istunnassa. Pentti liikkui todella mielellään eteen, mutta ratsastajan suusta kuulin loppua kohden muutaman julkaisukelvottoman sanan, joten jätettiin sekin harjoitus sitten siihen. Viimeisenä tehtävänä tultiin "ratana" ensin hypättyä sarjaa, jonka jälkeen okseri, ja sitten vielä kaksi pystyä viiden laukka-askeleen välillä. Pentti hyppäsi oikein kivalla tyylillä, ja saatiin todella tarkkoja hyppyjä joka esteelle. Otettiin vielä toiseen otteeseen, jonka jälkeen päästiin lopettelemaan.

01.07.2015
Kesäkuu oli meille Pentin kanssa yhtä juhlaa, sillä pääsimme aloittamaan hienon hevosen elämän käväisemällä laatuarvosteluissa. Ensimmäinen laatiksemme oli maanantaina 15.6., ja se oli kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu. Tietenkin jännitin aivan hulluna, että kuinka meille käy ja eritoten kuinka Pentti käyttäytyy tilaisuudessa. Jännitys ja epäluulot hälvenivät heti kun pääsimme tuomareiden eteen, sillä orihan oli aivan huippu! Pentti sai kokonaispisteiksi hienot 104,5, joka tietenkin oikeutti ensimmäiseen palkintoon, KRJ-I. Omistaja oli kyllä niin ylpeä pikku-Penasta!
30.6. oli luvassa puolestaan esteratsastusjaoksen laatuarvostelu, jota en koululaatiksen jäliltä jännittänyt ollenkaan. Tiesin orin hoitavan homman kotiin, ja kas kummaa, niinhän siinä myös kävi! Pertti sai jokaisesta osa-alueesta todella hyvät pisteet ja näin ollen kokonaispisteet oli 106! Jälleen kotiin viemisiksi saimme ykköspalkinnon, ERJ-I.
Huh, miten hieno heppa! Seuraavaksi tähtäämme suomenhevosten laatuarvosteluun, jonne toivomme syksyn mittaan pääsevämme. Yleis- ja kenttälaatis on nyt täysin jälkeläisistä kiinni, toivottavasti niihinkin päästään pikimmiten pyörähtämään.

15.06.2015 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään otimme Pentin kanssa pitkästä aikaa osaa valmennukseen, joka oli estepainotteinen. Alkutunnista Pentti liikkui yllättävän hyvin eteen, se kuunteli heti alusta asti apujani maltilla ja liikkui tasaisen varmasti ympäri kenttää. Verryttelin oria paljon ravissa ja laukassa, teimme taivutuksia ja siirtymisiä, jotka vahvisti Pentin liikettä ja tuntumaa hevoseen. Lämmittelyhypyt teimme noin 60cm ristikoille, joiden ylitse Pentti pomppi kuin mikäkin pupunen.
Valmennuksen aiheena oli erikoisesteet, kentälle oli pystytettynä vaikka sun minkänäköistä estettä, oli muuria, lankkua, heinäpaalia, vesiestettä... Pentti alkuun vähän katseli noita härpäkkeitä ihmeissään, mutta heti kun pyysin sitä tahdikkaaseen laukkaan ja kannustin ylitse, niin hyvinhän se sujui. Esteiden ylittämisessä ei valmennuksen aikana liiemmin ongelmaa ollut, ori ei kieltäytynyt kertaakaan ja hyppäsi muutenkin mallikkaasti. Sen sijaan ongelmaa oli vähän lähestymisissä ja eritoten hyvän ponnistuspaikan löytämisessä. Muutamaan otteeseen Pentti joutui ottamaan sellaiset loikat, että oli kova paikka pysyä kyydissä. Vauhtia valmennuksessa tietenkin riitti, mutta koska Pentti reagoi hyvin apuihini ei se muodostunut ongelmaksi.
Kun vajaa tunti oli reippaassa tahdissa hypätty ja jokainen este ylittyi meiltä mallikkaasti, niin saimme rueta lopettelemaan. Loppuverkassa tuli taivutella ratsua itsenäisesti ja ratsastajaa eteen-alas, jokseenkin rauhallisessa tahdissa. Valmentajalta saimme tällä kertaa Pentin kanssa kovasti kehuja, kuulemma Pentti on melkoinen hyppääjä valmentajan mukaan. Minäkin sain tällä kertaa hyvää palautetta ja kehuja ratsastuksesta, joten hyvillä mielin lopetimme.

20.05.2015
Iiks, jaiks, kääks! Pentti täyttää vihdoin ja viimein kesäkuun alussa kahdeksan vuotta, joka tarkoittaa sitä, että orista tulee laatuarvostelukelpoinen! Sen innoittamana (tietysti) ilmoitin Pentin mukaan heti kesäkuun kouluratsastusjaoksen tilaisuuteen. Sanotaanko, että ihan pienesti jännittää kuinka meidän käy, sillä Pentti ei ole ihan hetkeen tehnyt muuta kuin laiduntanut kavereidensa kanssa tyytyväisenä yötäpäivää. Koska kisat on jo kisattu, ei meidän ole juurikaan tarvinnut pihasta poistua ja siksi voikin olettaa, että Pentistä on muotoutunut melkoinen juntti. Tämän juntin kanssa sitten ajattelin lähteä ihmisten ilmoille ja saada vielä hyvän palkinnonkin, liekkö edes mahdollista. Kyllä meille kuitenkin pitäisi ihan hyvät pisteet tulla, sillä orilla on sijat kasassa, samoin kuin myös jälkeläisillä + Pentin emä on krj palkinnolla palkittu. Jännitellään kesäkuun loppuun, että kuinka meillä oikein sujuikaan ja minkälainen palkinto saatiin.

23.03.2015
Tänään kävin Pentin kanssa maastoilemassa kahdestaan, sillä en ole pitkään aikaan viettänyt tämän hevosen kanssa kaksin laatuaikaa. Alkureissusta ori oli vähän levoton ja säikkyi milloin mitäkin puskan rapsahdusta, mutta matkan edetessä se rauhoittui kun pääsi purkamaan energiaansa. Kävimme tuttuun tapaan viereisillä vuorilla kiipeilemässä, jolloin parin tunnin aikana tuli taitettua lähes parinkymmenen kilometrin lenkki. Mennessä vuorille Pentti tykitti täysiä laukassa menemään ja lisäksi kun mukaan heitti parit laukkapukit, niin olipa selässä pysyminen! Vuorilla hiljennyimme hetkeksi aloilleen ja katselimme yhdessä avaria maisemia, tai no, Pentti varmasti katseli hädissään missä on kaikki villipedot. Takaisin tallille päin tullessa vastaan tuli viereisen tallin ratsukoita, joille ori kovasti hörisi ja olisi niin mieluusti mennyt tekemään tuttavuutta. Reissu sujui yleisesti ottaen tosi mukavasti ja Pentti olikin aika väsy kun lopulta omaan karsinaansa pääsi lepäämään. Iso kasa heinää ja pari palaa omenaa tietenkin piristi orin mieltä suuresti.

16.01.2015 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Tammikuisena pakkaspäivänä saimme Mörkövaaraan ulkopuolisen kouluvalmentajan, jonka tunnille osallistuin Pentin kanssa. Alkuverkassa ori oli himpun verran tahmea ja se painoi kovasti kuolaimelle, joten sain tehdä paljon töitä jotta ori eritoten pehmeni edestä. Temponvaihteluja, siirtymisiä ja taivutteluja tehtiin vartin verran, jonka jälkeen Pentti oli jo ryhdikkäämpi, mutta edelleen laittoi hieman vastaan.
Päivän päätehtävät oli aika pitkälti laukkapainotteisia, mutta alkuun teimme myös ravissa esimerkiksi väistöjä sekä avoja ja sulkuja. Pentti ei mikään ykköstykki näiden parissa ole, joten saimme valmentajalta melko paljon palautetta ja vinkkejä tulevaan. Loppua kohden tietysti avotkin ravissa näytti hyvältä, jonka jälkeen pääsimme laukkailemaan. Menimme paljon laukkaa kiemurauralla, jossa välillä tuli tehdä laukanvaihtoja ja välillä laukata kiemurat taas vastalaukkaa. Tämän tehtävän parissa sain ratsastettua Pentin aika kuuliaaksi, jolloin sen liike oli aivan huippu! Se kokosi itseään tyylikkäästi laukassa ja mennä paineli omalla moottorilla tuttuun tapaan eteen. Koko tunnin ajan sain kuitenkin työstää sitä ohjan ja pohkeen väliin, sillä ajoittain se lähti laukkailemaan oman päänsä mukaan. Valmennuksen lopussa imettiin viimeisetkin mehut hevosesta laukkaamalla kenttää ympäri niin kovasti kuin vain hevosen jaloista lähti.
Koska tunti oli rankka, oli loppuverkka pitkälti kävelemistä, kävelemistä ja lisää kävelemistä. Käynnin aikana valmentaja ruotti meitä jos jonkinlaisesta virheestä, mutta ilmeisesti hän tykäistyi kuitenkin Pentin työskentelymotivaatioon, joka oli kuulemma ratsastajalta hukassa *köh*. Lisäksi ori sai positiivista palautetta hyvä liikkeestä, joka ei suuri yllätys ollutkaan. Hyvä Pentti!

14.11.2014
Kilpaura on koulun ja esteiden parista Pentiltä jo ohi, ja siksipä ori on hiljalleen siirtynyt jalostuskäyttöön. Viime kuun aikana Pentti sai kaksi hienoa jälkeläistä, joista molemmat ovat tammavarsoja. Ensimmäinen jälkeläinen syntyi 5.10, joka olikin suloinen vaaleanrautias villikko, emänään Mörkövaaran Vappu. Heti syntymän jälkeen laitoin varsan myyntiin, eikä kauakaan mennyt kun oli varsa jo varattu. Vieroituksen jälkeen "Mörkövaaran Vinja" siirtyy siis mm:n omistukseen Liljalehtoon. Toinen jälkeläinen puolestaan syntyi viisi päivää myöhemmin, tällä kertaa emä oli Kadotetuissa suomenhevosissa asuva Mehtälän Piritti. Tämä yhdistelmä olikin minun oma suunnitelma, sillä halusin Pentistä itselleni jälkeläisen ja Pierreltä löytyi sopiva hevonen emäksi. Kaunis ruunikko tamma sai nimekseen Kadotettu Pihlaja, ja tästä tammasta loogisesti odotetaan isänsä veroista kilparatsua lajiin kuin lajiin. Toivottavasti näistä jälkeläisistä Pentti saa hyviä näyttöjä tulevaisuutta varten.

10.10.2014 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Pentti on ollut viime aikoina vähän turhankin virkeä ja välillä ihan toivoton tapaus ratsastessa, joten pääsimme tänään onneksemme kokeneen esteratsastajan valmennukseen. Alkutunnista Pentti oli todellakin virkeä, se mennä viipotti eteenpäin kuuntelematta apujani ollenkaan. Alkuverkan esteet olivat pieniä, mutta eihän ori tietenkään malttanut koipiaan nostaa vaan rynnisti esteiden läpi. Sain pidättää Penttiä jatkuvasti ja pitää painoavut todella tasaisena, jotta se ei mennyt höyryjunan lailla eteen. Vähän epätoivoistahan se oli.
Kun sain orin hetkeksi kuulolle, pääsimme aloittamaan metristen esteiden ylittämistä. Edelleen vauhtia riitti, mutta korkeammilla esteillä orin piti jo itsekin alkaa käyttämään päätään ja näin ollen keskittyi huomattavasti paremmin. Lähestymiset esteille oli alkuun hankalia, mutta valmennuksen edetessä ja orin väsyessä alkoi tekninen puoli löytyä mainiosti. Ori ylitti valmennuksen kaikki esteet, eikä kieltäytymisiä tullut, mutta huolellisuutta valmentaja kaipasi rutkasti lisää. Eritoten sarjaesteet oli meille suuri haaste, sillä malttia olisi pitänyt esteiden välillä löytyä, jotta askeleet sopivat väleihin. Huomasin myös itsestäni sen, että jos hermoilen hullunlailla selässä, ei hevonen varmasti tee niin kuin haluaisin sen tekevän.
Vaikka valmennus ei meidän osalta täysin putkeen mennytkään, sain hyvä vinkkejä Pentin ratsastamiseen ja eritoten siihen, kuinka saada se ratsastettua nopeammin kuulolle.

22.09.2014
Meidän prinsessasatu se sen kun vain jatkuu... _Jokaisessa_ päivismerkinnässä on pakollinen tarve hehkuttaa: ääks, jaiks, iiks! Minä <3 Pentti. Se meidän kouluhevosen urahan tosiaan loppui jo viime kuussa, kun koossa oli huimat 49 KRJ sijoitusta. Sen sijaan tämän kuun ajan kisasimme ahkerasti esteiden parissa ja milläpä tuloksella taasen... Sellaisella, että tänään haettiin kotiin 56. sijoitus! Lälläspöö, meidän yks heppa on hienompi kuin teidän kaikki hepat yhteensä. Tänään kävimme tosiaan aamun ja päivän mittaan starttaamassa kaksissa eri estekisoissa - tuloksena kaksi sijoitusta, jotka saavat nyt jäädä viimeisiksi. Aamun kilpailuissa sijotuimme metrissä sijalle 4/30 ja päivän kisoissa 90cm luokassa olimme 6/50. Oikein hyvä Pentti! Nyt meillä ei olekaan tavoitteena enää kuin kentän kisaaminen. Elokuun lopussa saimme ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan sijoituksemme, kun kahmasimme omista kotikisoistamme sijan 6/40. Kenttäkisoja kun on esteitä ja koulua huomattavasti vähemmän, niin niin... Mutta eipä meillä kiire ole, eihän Pentilläkään ole vielä hyvin montaa vuotta ikää!
Koska Pentti on hyvin menestynyt ja komea ori, on seuraava etappi aika jännä - nimittäin ensimmäinen jälkeläinen! Tälle orille on itseasiassa useampikin tammaehdokas jo mietittynä, pitäisi vain astutukset hoitaa ja niin edelleen... Toivomme kovasti, että Pentti periyttäisi jälkeläisilleen sen mahtavaa kapasiteettia kilparadoille! ..Hömelöä luonnetta ei niinkään tarvitsisi periyttää yhtään kenellekään. Mutta katsellaan, mitä tulevaisuus tuo meille tullessaan!

20.08.2014
Häähää, Meidän Pena! Pentti on kyllä yksi hölmöläinen, muuta ei voi sanoa. Kovin se on tuottanut päänvaivaa ja harmaita hiuksia itse kullekin, mutta on se silti niiiin söpöläinen, että oksat pois. Vaikka Pentti on ollut kova sähläämään, on sen kanssa ollut ilo aloittaa kilpaileminen. Toistaiseksi olemme starttaileet koulussa ja esteillä, helppo a/vaativa b luokissa ja 100cm radoilla. Pentistä toivottiin hienoa kilpahevosta - no sitä se on täysin ollut, melkoinen ruusukehai! Heinäkuun loppu ja elokuun alku on kilpailtu ehkä turhankin tiiviisti, hih, vähän jos tuli ilmoiteltua Penttiä kisoihin... No, mutta, siinäpä ehkä selitys tälle: orilla on reilun kuukauden kilpailemisen jälkeen 40 KRJ sijoitusta ja 11 ERJ sijoitusta. Ei jätä kieltämättä selittelyille sijaa, siis Pentti on aivan u-s-k-o-m-a-t-o-n! Tämä kuukausi kilpaillaan krjtä vielä, mutta sen jälkeen, heh, siirrytään keskittymään vain este- ja kenttäkisoihin. Tästä on loistava jatkaa hyvin alkanutta kilpauraa, estekisoissa nähdään!

10.07.2014
Hiljattain talliimme asteli uusi hieno ori, ensimmäinen Susirajalaista laatua "meilläpäin". Etsin Mörkövaaraan 1-polvisia vahvistuksia, kun Susirajasta tarjottiin ihanaa nuorikkoa, Peskimoa. Enkä tietenkään voinut yhtään vastustaa kun näin tuon upean mustan orin! Niinpä teimme kaupat heti ja seuraavana päivänä hain Susirajasta "Pentin" kotiin. Orilla oli jo ratsukoulutus aloitettu, joten minun oli helppo jatkaa kasvattajien tekemää työtä. Toistaiseksi Pentti on osoittaunut luonteeltaan melkoiseksi huliviksi, mutta jospa se vanhemmiten rauhoittuisi.
Tavoitteena meillä on Pentin kanssa lähteä mitä pikimmiten suuntaamaan koulu- ja esteradoille, myös kenttäkilpailut mielessä pitäen. Jos vain saadaan täydet sijoitukset kaikista lajeista läjään, niin sitten woowwoow - tietenkin laatuarvosteluihin. Toivottavasti tästä hevosesta saadaan Mörkövaaraan hyvä kilpa- ja jalostushevonen, tulevaisuutta ajatellen. Mutta seuraavaksi lähdetään katsomaan, kuinka meillä lähtee kilpailuissa sujumaan!

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 50, ERJ 57, KERJ 37, VSR CUP 5 kpl

25.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
26.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
27.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
28.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
29.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
29.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
30.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
31.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
31.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
31.07.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
01.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
01.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
02.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
02.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
02.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/50
03.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
04.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
04.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
04.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
05.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/40
05.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
06.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
07.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
07.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
07.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
08.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
08.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
08.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
08.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
08.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
09.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
10.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
10.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/40
13.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
14.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
15.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
17.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
18.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
19.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 06/40
19.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/40
21.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 04/40
21.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 02/46
21.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 01/30
22.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 05/30
22.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/30
22.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
23.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/40
24.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/30
27.08.14, KRJ (kutsu), Vaativa B, 03/30
31.10.14, KRJ CUP (kutsu), Helppo B, 11/195

30.08.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
13.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
13.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/43
14.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/43
18.10.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/43
08.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
22.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
24.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
25.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
28.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
29.11.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
01.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
04.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
07.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
11.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
12.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
13.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/17
17.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 03/17
29.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
29.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/49
30.12.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/49
30.12.14, KERJ CUP (kutsu), Helppo, 09/97
03.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/31
03.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/17
05.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
07.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/17
08.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/31
09.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/17
10.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/17
16.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
18.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
21.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
22.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
23.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
24.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
26.01.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
01.02.15, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
24.07.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
29.07.14, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
30.07.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/40
31.07.14, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 07/256
14.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
15.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
15.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
17.08.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
19.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
20.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
20.08.14, ERJ (kutsu), 90cm, 01/30
21.08.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
21.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
23.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
23.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
23.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
25.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
28.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
28.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
29.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
29.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
29.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
29.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
29.08.14, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
01.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
01.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
02.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
02.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
03.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 02/30
04.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
06.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
07.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
07.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
07.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
09.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
11.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
11.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
11.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
12.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
12.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
13.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
13.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
14.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
14.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
14.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 07/50
15.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
15.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
15.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
16.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
16.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 05/50
16.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 02/40
18.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
18.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
19.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
22.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
22.09.14, ERJ (kutsu), 90cm, 06/50
31.10.14, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 41/418

31.07.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 01/16
31.10.14, VSR CUP (kutsu), 80cm, 03/41
31.10.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 03/25
30.11.14, VSR CUP (kutsu), 100cm, 06/64
30.11.14, VSR CUP (kutsu), Helppo C, 03/45