Muistoissa: Taikakuun Meriina - virtuaalihevonen
k. 01.11.2014

NimiTaikakuun Meriina LempinimiMeri
Rek.nroVH12-018-0675 Synt.päivä ja ikä14.06.2012, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma Säkäkorkeus ja väri155 cm, rt
KoulutustasoHe A, 100cm, Helppo PainotusYleispainotus
KasvattajaTaikakuun Kartano OmistajaTvisha (VRL-01671)


© LR

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.08.2014
26 + 31 + 17 + 9 + 4 = 87p, YLA2

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.04.2013
11 (3+4+4) + 41 + 20 + 10 + 8 = 90p, KRJ-II

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.04.2014
7 + 51 + 6,25 + 15 + 10 = 89,25p, ERJ-III

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 10.07.2014
16,5 + 35 + 30 + 10 = 91,5p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.09.2014
16 + 23 + 25 + 23 + 20 = 107p, SLA-I*

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 15.01.2013
7 + 10 + 15 + 5,8 + 10 (66.628%) + 18 = 65,8, SV-I

Luonne

Taikakuun Meriina, tutummin vain Meri, on hyvätapainen ja mukava suomenhevostamma, joka tuo vauhtia ja vipinää hoitajiensa arkeen. Meri tahtoo vähän olla sellainen tallin ikiliikkuja, se ei millään malttaisi olla hetkeäkään paikallaan vaan aina tarvitsisi olla tutkimassa uusia asioita ja tunkemassa turpaa jokaiseen koloon. Vaikka yleisesti tamma onkin sählääjäluonne, osaa se ottaa myös kanssatoverit huomioon ja esimerkiksi ihmisten käsiteltävänä se on mutkaton ja tarvittaessa rauhallinenkin. Meri vaatii kuitenkin rinnalleen ihmisen jolla on pitkä pinna ja hyvä huumorintaju, mutta ennen kaikkea sellaisen hoitajan, joka ymmärtää nuoren tamman loputonta intoa kaikkea jännittävää ja vähemmän jännittävää kohtaan.

Hoidettaessa Meri on melkoisen hassu, sillä sen täytyy ikään kuin päästä osallistumaan hoitotoimenpiteisiin hoitajansa kanssa. Yleensä tamma seurailee silmä tarkkana hoitajansa liikkeitä tämän ollessa karsinassa ja pyrkiihän se tuomaan turpansa hoitajan tykö aina kuin vain kaula periksi antaa. Hoidettaessa Meri kannattaa pitää kiinni, sillä juurikin yli-innokkuus ja uteliaisuus saa sen pyörimään hirmuista rallia karsinassa, ja silloinhan on hoitajakin vaarassa tulla liiskatuksi ainakin varpaistaan. Helppohan tamma on sinällään hoitaa, ei se koskaan laita hoitajalleen vastaan tai kieltäydy pitkästä harjaussessiosta, kukapa rapsutuksista pahakseen pistäisi. Kun hoitaja vain pysyy karsinassa rauhallisena, ei Merikään koko päivää jaksa yksin säädellä ja siksi sekin hiljalleen rauhoittuu vain olemaan, jolloin se on nopea harjata ja kaviotkin puhdistuvat helposti. Satuloidessa Meri harvoin pullistelee tai muutenkaan temppuilee, mutta sen sijaan tammaa saa joskus pidemmänkin aikaa kutitella suunpielestä ennen kuin se suostuu kuolaimet suuhunsa ottamaan. Meri ei vaadi siis kummoisempaa osaamista hoitajaltaan, ja koska se käyttäytyy nöyrästi ihmisten seurassa, sopii se hyvin myös aloittelevien hevosharrastajien hoidokiksi.

Ratsastaessa tämä tamma tuo kyllä esille sitä vauhtia ja niitä kuuluisia vaarallisia tilanteita, eikä se siksi sovellu kaikkien ratsastettavaksi. Meriltä ei tunnu koskaan puhti hiipuvan, se jaksaisi laukkailla vaikka kuinka monta tuntia putkeen ja silti olla valmiina seuraavaan tuntiin yhtä virkeänä. Avainsanat Merin kanssa toimiessa ovat puolipidätteet, hyvä istunta ja vakaa käsi – niillä sen saa yleensä, painosanalla yleensä, ratsastajan hallintaan. Jarrut ovat silloin tällöin tämän hevosen kanssa vähän ruosteessa ja sitten kun Meri keksii painaa, niin sittenhän mennään ja kovasti. Mikäli Merin saa jo hyvissä ajoin alkuverkassa ratsastajan hallintaan, ei hätä ole sen suurempi. Päättäväisellä ratsastajalla Meri on oikein ihanteellinen ja monipuolinen ratsu, joka parhaimmillaan uppoutuu tehtäviin upeasti ja kuuntelee ratsastajansa apuja huolellisesti. Parhaiten Meriä todellakin saa pyöriteltyä eteen vakaalla kädellä ja hyvillä painoavuilla, suustaan tamma on erityisen kova ja pohkeistaan herkkä – ohjasta riuhtominen ei siis tasan auta, eikä kylkiin potkiminenkaan tuo mitään muuta kehiin kuin lisää vauhtia.

Kouluratsastuksessa Merillä riittää tällä hetkellä kapasiteettia helppo a tasolle saakka, tosin potentiaalia tuntuisi tarvittaessa löytyvän myös vaativiin luokkiin. Kouluratsastuksessa tamman kanssa suurin ongelma on se, että kuinka saada Meri keskittymään tehtäviin ja kuuntelemaan selästä annettavia ohjeita ilman sitä turhaa sähläystä. Ratsastajan tulee heti selkään päästyään näyttää Merille sen kuuluisan kaapin paikka ja toivoa vain parasta, että josko tänään tamma olisi astetta rauhallisemmalla tuulella. Kun Merin saa paneutumaan tehtäviin, on se erittäin ihana ja palkitseva tunne. Silloin sen kanssa sujuu kaikki leikiten, edes avot, sulut tai vastalaukka eivät tuota minkäänmoista ongelmaa. Meriä kuvaa hyvin sanonta 'osaava jos itse haluaa', sillä usein kaikki on sen omasta viitseliäisyydestä kiinni.

Meri on kuitenkin suoraan sanoen amatööri mitä tulee kouluratsastukseen silloin kun sen osaamista vertaa esteiden ylittämiseen. Esteet ovat tämän hevosen intohimo, ja kyseistä lajia varten Meri on varmasti myös syntynyt. Vauhtiahan esteillä taas piisaa ja vaikka muille jakaa, mutta kun Merin vain saa hallintaan, paljastuu siitä mitä ihastuttavin esteratsu. Se on aina ollut hyvin varmajalkainen hyppääjä, joka ei varmasti aristele suurempia tai kummallisen näköisiäkään esteitä. Tamma omaa erittäin hyvän hyppytekniikan ja sen vuoksi Merin liikehdintää esteradoilla on ihastuttava seurata, etenkin haastavilla osuuksilla. Parhaimmillaan tamma itse arvioi esteiden etäisyyksiä ja hakee sopivaa ponnistuspaikkaa. Yhtä varma ja tasainen menijä Meri on myös maastoesteillä, joista se tosin nauttii vielä tavallisia rataesteitä enemmän.

Kilpailuissa Meri tuo kyllä luonnettaan parhaiten esille, sillä siellä on paljon uusia ja jännittäviä asioita, joita se haluaisi saman tien päästä tutkimaan. Matkat kilpapaikoille sujuvat tamman kanssa mutkitta, se on aina ollut hyvin helppo lastattava, eikä itse matkustaminenkaan tuota ongelmaa mikäli kyydissä on hevosseuraa. Kun kilpapaikalle päästään, saa Meri intopiikin ja sittenhän se sählää minkä jaloistaan vain kerkeää, ja silloin saa hoitaja kyllä olla riimunnarun päässä erittäin hereillä. Merin kanssa on syytä lähteä lämmittelemään hyvissä ajoin, jotta se saa purkaa turhan ja ylimääräisen energian pois ja alkaa keskittymään sitten itse ratsastajan ohjeisiin. Koulukilpailuihin tämän hevosen kanssa täytyy valmistautua astetta huolellisemmin kuin estekilpailuihin, sillä tamma todellakin täytyy saada liikkumaan malttavaisin mielin ja sen tulee olla hereillä avuista. Itse suorituksen aikana Meri ikään kuin tietää, että nyt ei olla kotikentällä ja pitää laittaa parastaan, ja siksi tamma usein antaakin kaikkensa jos vain pysyy ratsastajan lapasessa. Merillä pyritään kilpailemaan aktiivisesti ja monipuolisesti koulu-, este- ja kenttäratsastusten parissa, joissa menestymistä voi seurata tamman kilpakalenterista.

Sukulaiset

i Ryhdikäs Ryökäle
sh-o, prt, 157cm
KERJ-I, SLA-I
ii Ryökäle evm
sh-o, prt, 158cm
iii Rosvo-Roope evm
sh-o, prt, 159cm
iie Aino evm
sh-t, rt, 156cm
ie Ryhti-Tytti evm
sh-t, prt, 154cm
iei Ryhti-Touko evm
sh-o, prt, 160cm
iee Salaman Tytti evm
sh-t, prt, 149cm
e Melko Harmaja
sh-t, prn, 152cm
KERJ-II, SLA-II
ei Melko Huituli evm
sh-o, rnkm, 155cm
eii Humppa evm
sh-o, rnkm, 158cm
eie Semirakas evm
sh-t, prt, 153cm
ee Melko Tahti evm
sh-t, rn, 152cm
eei Pohjosen Poika evm
sh-o, vprt, 150cm
eee Sanaton evm
sh-t, prn, 154cm

Merin isä, Ryhdikäs Ryökäle, on komea suomenhevosori kasvattajaan Raimo Ryhti. Nytemmin ”Kössi” asustelee alhipan hoivissa Taikakuun Kartanossa, jossa se on aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Ori painottuu kenttäratsastukseen, jossa se kilpailee CCI/CIC2 tasolla saakka. Kapasiteettia Kössillä kouluratsastuksessa riittää siis helppo a tasolle sekä rataesteillä upeasti 120cm. Orilta löytyy niin kenttä-, este- kuin myös kouluratsastuksesta useita kymmeniä sijoituksia ja lisäksi haavissa myös useita sijoituksia maastoestekilpailuista. Luonteeltaan Kössi on herrasmiesmäinen ja mukava, mutta siltä kuitenkin löytyy se orimainen pilke silmäkulmasta ja siksi se vaatii topakan käsittelijän. Luonteen sekä ratsastuskapasiteetin kruunaa vielä upea ulkonäkö, sillä Kössi omaa hyvän rakenteen kera punarautiaan värityksen. Säkäkorkeutta orilta löytyy 157cm. Hyvän rakenteen ansiosta Kössi on menestynyt myös kohtuudella näyttelyissä, jossa paras sijoitus LKV2. Meriina on isänsä neljäs jälkeläinen, ja tähän mennessä syntyneet jälkeläiset ovatkin kaikki pärjänneet Kössin tavoin kilparadoilla.

Isänisä Ryökäle on jo edesmennyt suomenhevosori, jonka kasvatti Jouko Tarvainen. Punarautias, 158 senttinen Ryökäle kilpaili aktiivisesti kenttäratsastuksen parissa CCI/CIC2 tasolla keräten useita kymmeniä sijoituksia ja voittoja. Hyvän rakenteen ansiosta oria nähtiin ratsastuskilpailujen ohella myös näyttelyissä, joissa se menestyikin todella hyvin. Kilpauransa jälkeen Ryökäle kantakirjattiinkin ensimmäisellä palkinnolla. Luonteeltaan Ryökäle ei ollut mikään helpoin käsiltevä, sillä tulisuutta ja vauhdikkuutta tämä hevonen omasi loputtomiin. Vanhemmalla iällä ori siirtyi täysipäiväiseksi jalostusoriiksi saaden lähes 20 toistaan hienompaa jälkeläistä. Osa jälkeläisistä pääsi näyttämään Ryökäleen tavoin kynsiään menestyksekkäästi kenttäratsastuskilpailuissa. Ori kuoli luonnollisesti vanhuuteen kunnioitettavassa 26 vuoden iässä.

Isänisänisä Rosvo-Roope oli nimestään huolimatta mukavaluontoinen ja hyvin rauhallinen suomenhevosori. Roopen kasvatti ja myös sen koko ikänsä omisti Päivi Reinikainen. Väritykseltään ori oli punarautias valkoisten merkkien kera ja säkäkorkeutta siltä löytyi noin 159cm. Roope painottui kenttäratsastukseen, jonka parissa se kilpaili kohtuullisen ahkerasti CCI/CIC2 tasolla vaihtelevalla menestyksellä. Se sijoittui useita kertoja luokissaan, muttei siitä koskaan voittajaksi asti ollut. Hyvän luonteensa ja rakenteensa vuoksi Roope pääsikin jo melko aikaisin jalostusorin hommiin jättäen jälkeensä muutamia hyvinkin potentiaalisia kenttävarsoja. Kilpauran jälkeen ori kantakirjattiin toisella palkinnolla. Omistajan harmiksi Roope kuoli jo 17 vuoden iässä suolikierteeseen.

Isänisänemä Aino joutui kokemaan nuorena kiertohevosen elämää vaihtaen kotia tiuhaan tahtiin. Tamma päätyi vasta 10 vuotiaana vakituiselle omistajalle, joka koulutti tämän hyvin ja kilpailikin useamman vuoden kenttäratsastuksen parissa CCI/CIC1 tasolla. Kapasiteetikas Aino pärjäsikin taustastaan huolimatta hyvin kilpakentillä sijoittuen ja voittaen useita kertoja. Rakenteellisesti Aino ei ollut mikään kaunein yksilö, mutta hyvin sievä se oli rautiaan värityksen ja pörröisen harjansa vuoksi. Kilpauran jälkeen Aino kerkesi saamaan kolme hyvää jälkeläistä, joista kaikki menestyivät osaltaan kenttäkilpailujen merkeissä. Tamma kuoli vasta 18 vuotiaana laitumella sydänpysähdykseen.

Isänemä Ryhti-Tytti oli hyvin mukava suomenhevostamma, joka omasi pirteän ja erittäin uteliaan luonteen. Tytin kasvatti Taina Hovi, joka möi tamman, sen ollessa 4 vuotias, sisarelleen, jonka kanssa se pääsikin kilparadoille asti. Yhteistyökykyinen Tytti starttasi useita kymmeniä kertoja CCI/CIC2 tasolla kohtuullisen hyvällä menestyksellä. Hyvärakenteinen, ensimmäisellä palkinnolla kantakirjattu tamma oli väritykseltään punarautias ja säkäkorkeutta siltä löytyi 154cm. Tytti jätti jälkeensä kolme orijälkeläistä, joista kaikki menestyivät painotuslajinsa parissa. Harmiksi tamma kuoli ähkyyn 17 vuoden iässä hiekan syönnin seurauksena.

Isänemänisä Ryhti-Touko oli erittäin hyväluontoinen suomenhevosori, jonka kasvatti Taina Hovi. Väritykseltään Touko oli punarautias ja säkäkorkeutta se omasi noin 160cm. Hyvän rakenteen ansiosta ori myös kantakirjattiin nuorena toisella palkinnolla. Rehdin ja yhteistyökykyisen luonteensa vuoksi Touko oli hyvin etevä kilparatsu, jolla kilpailtiin kenttäkisoissa CCI/CIC2 tasolla usean vuoden ajan. Menestys ei ollut aina päätä huimaavaa, mutta kyllä ori sijoittui useasti ja voitti myös muutaman kilpailun. Ori jätti jälkeensä muutamia hienoja jälkeläisiä, joille erityisesti periytyi Toukon hyvää luonnetta. Ori menehtyi laitumellaan kunnioitettavassa 26 vuoden iässä.

Isänemänemä Salaman Tytti, tutuille Tyttö, eli hienon ja menestyksekkään elämän. Jo nuorena Tyttö pääsi kilpailemaan kenttäratsastuskilpailuissa helpoissa luokissa ja vähän myöhemmin CCI/CIC1 tasolla saakka. Rehti ja rauhallinen tamma soveltui erinomaisesti kilpakäyttöön ja sen myötä Tyttö menestyikin erittäin hyvin starteissaan. Punarautiaalta Tytöltä säkäkorkeutta löytyi vain 149cm. Siron ja sopusuhtaisen rakenteensa ansiosta Tyttö pärjäsi myös näyttelyissä ja myöhemmin se kantakirjattiinkin ensimmäisellä palkinnolla. Tyttö sai elämänsä aikana kolme jälkeläistä, joista vain yhtä nähtiin kilparadoilla saakka. Tamma lopetettiin jalan vaurioiduttua 23 vuotiaana.

Merin emä Melko Harmaja, tutummin Harmo, on hyväluontoinen mutta hyvin energinen suomenhevostamma. Kenttäratsastukseen painottuvalta Harmolta löytyy kapasiteettia kouluratsastuksessa helppo b tasolle, sekä rataesteitä se ylittää hienosti 110cm luokkia. Tamma kilpaili aktiivisesti painotuslajinsa parissa keräten useita kymmeniä sijoituksia, mutta nytemmin Harmo ottaa kilpailuiden suhteen hieman kevyemmin. Kenttäkilpailujen ohella Harmoa on myös nähty erikseen este-, koulu ja maastoesteratsastuskilpailuissa, joissa menestystä on tietenkin tullut. Tältä kohtuullisen hyvärakenteiselta tammalta löytyy säkäkorkeutta vajaat 152cm ja väritykseltään se on kaunis punaruunikko. Meriina on Harmon neljäs, ja todennäköisesti myös viimeinen jälkeläinen. Ennestään syntyneistä jälkeläisistä vain yksi on päässyt kokemaan emänsä tavoin kenttäkilpailujen saloja. Harmon on kasvattanut Meri Kaaja, jonka hoivista Harmo on muuttanut Taikakuun Kartanoon jossa sen nykyisin omistaa alhippa.

Emänisä Melko Huituli oli hieman omalaatuinen suomenhevosori, ainakin mitä tulee luonteeseen. Huituli oli varsin riehka ja välillä suorastaan rasittava hevonen, joka ei malttanut olla hetkeäkään aloillaan. Energisestä luonteesta oli tietysti etua kilparadoilla, ja Huitulia nähtiinkin niin este-, koulu- kuin myös kenttäratsastuskilpailuissa, joissa kaikissa se sijoittui kohtuudella. Ori kuitenkin painottui kenttäratsastukseen ja niin se myös menestyi siinä parhaiten. Kilpauran jälkeen ruunikonkimo, 155 senttinen Huituli kantakirjattiin toisella palkinnolla. Myöhemmällä iällä Huituli siirtyi täysipäiväiseksi jalostusoriiksi saaden 25 jälkeläistä, joista osa pärjäsi kenttäratsuina kilpailuissa isänsä tavoin. Huituli eli koko pitkän, 26 vuotiaan elämänsä kasvattajansa hoivissa.

Emänisänisä Humppa oli alkujaan ravihevonen, mutta laukkaherkkyydensä vuoksi siitä koulutettiin ratsuhevonen. Ratsukoulutuksen aikana huomattiin, että orilla oli potentiaalia esteille ja siten siitä kehkeytyikin upea esteratsu. Humppa starttasi menestyksekkäästi useissa kymmenissä, lähes sadoissa, esteratsastuskilpailuissa 120cm luokissa asti. Ohella oria käytettiin myös jalostukseen, ja niin Humppa jättikin jälkeensä hyviä hyppääjiä. Väritykseltään ori oli ruunikonkimo ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 158cm, ja nuorempana se myös kantakirjattiin toisella palkinnolla. Humppa menehtyi äkilliseen kohtaukseen 22 vuotiaana.

Emänisänemä Semirakas, tutummin vain Sanni, oli ihastuttava suomenhevostamma kasvattajanaan Raili Salmela. Alkujaan Sanni oli harrasteratsun käytössä, mutta myöhemmin se pääsi ratsuttajalle ja siitä koulutettiin esteratsu. Kapasiteettia tammalla riitti esteillä metriin asti ja kyseisissä luokissa Sanni menestyikin kilpailuissa kohtuudella. Luonteeltaan Sanni ei ollut aina helpoin, mutta siltikin se yritti kaikkensa ja oli sinnikäs ratsu. Punarautias tamma kantakirjattiin myöhemmällä iällä toisella palkinnolla. Sanni jätti jälkeensä kolme orijälkeläistä, joista kaksi menestyi esteillä emänsä tavoin. Tamma kuoli 21 vuotiaana sydänkohtaukseen kesäisellä laitumella.

Emänemä Melko Tahti oli rehellinen ja näpsäkkä suomenhevostamma, joka menestyi aikanaan suomenhevosten keskeisissä kenttäkilpailuissa erinomaisesti. Tahti oli Heikki Launosen kasvattama nätti tamma, joka oli väritykseltään ruunikko ja säkäkorkeutta se omasi juuri ja juuri 152cm. Hienon rakenteensa ansiosta Tahti pärjäsi myös näyttelyissä ja myöhemmällä iällä se kantakirjattiinkin erittäin hyvin pistein ensimmäisellä palkinnolla. Kenttäkilpailuissa Tahti sijoittui useasti CCI/CIC1 tasolla, mutta myös CCI/CIC2 tasolta löytyy startteja. Hyväluontoinen Tahti oli kilpauransa jälkeen mainio siitostamma ja se jättikin kolme toistaan upeampaa jälkeläistä jälkeensä. Jokainen jälkeläisistä menestyi jollain tapaa kenttäkilpailuissa emänsä kavion jäljissä. Tamma jouduttiin lopettamaan 24 vuoden iässä vanhuudenvaivoihin.

Emänemänisä Pohjosen Poika oli erittäin kapasiteetikas kenttäratsu, jolla oli kuitenkin ravitausta. Nuorena Poika starttasi useita lähtöjä raveissa, mutta laukkaherkkyytensä vuoksi siitä koulutettiinkin kilparatsu. Ori kilpaili siten vanhempana useita helppoja luokkia kenttäratsastuksen parissa ja taustansa huomioon ottaen se menestyi myös niissä upeasti. Luonteeltaan Poika oli hieman kipakka, eikä se siksi soveltunut kaikkien käsiteltäväksi. 14 vuotiaana vaaleanpunarautias ori lopetti kilpauransa ja silloin se myös kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla. Tämän jälkeen Poika siirtyi vain jalostushommiin saaden useita kymmeniä jälkeläisiä, joista osa menestyi kenttäkilpailuissa.

Emänemänemästä Sanattomasta kaavailtiin aluksi kasvattajan toimesta kouluratsua, mutta liikettä ei tammalta tarpeeksi vaativiin luokkiin löytynyt. Niinpä Sanaton pääsi kenttäratsastukseen painottuvalle valmentajalle, joka luotsi tästä helppojen luokkien kenttäratsun. Luonteeltaan Sanaton oli hyvin tarmokas ja rehellinen, ja luonteensa vuoksi tamma menestyikin kilpailuissa kiitettävästi. Punarautias, 154 senttinen Sanaton omasi myös hyvän rakenteen jonka ansiosta se kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Kilpauran jälkeen tamma siirtyi siitoskäyttöön saaden neljä jälkeläistä, joista kaksi pärjäsi kenttäkilpailuissa myöhemmin. Sanaton lopetettiin 23 vuoden ikäisenä.

Jälkeläiset

s. 10.11.2012, t. Mörkövaaran Pirra (i. Lakean Morris) omistaja: Laura R.
s. 12.12.2012, o. Mörkövaaran Aapeli (i. Lakean Justus) omistaja: Mörkövaara
s. 03.01.2014, o. Mörkövaaran Mortti (i. Lakean Karhunkaataja) omistaja: Sachiyo
s. 18.04.2014, o. Mörkövaaran Eversti (i. Lakean Morris) omistaja: Marle
s. 31.07.2014, t. Mörkövaaran Meripihka (i. Mörkövaaran Jalomieli) omistaja: Hapero
s. 08.08.2014, t. Mörkövaaran Martta (i. Mörkövaaran Jalomieli) omistaja: Uppe
s. 04.10.2014, o. Mörkövaaran Univaras (i. Kadotettu Unisieppari) omistaja: leah

Valmennukset ja päiväkirja

11.07.2014
Viime päiväkirjamerkinnästä onkin jo rutkasti kulunut aikaa - siispä tässä hieman katsausta kuluneeseen vuoteen.
Alkuvuodesta Meriina sai kaksi hienoa orijälkeläistä, joista molemmat löysivät onneksemme hyvät, aktiiviset kodit. Mörkövaaran Mortin isänä toimii Lakean Karhunkaataja ja tätä nykyään ori asuu Sachiyon hoivissa Kuuralehdossa. Puolestaan Mörkövaaran Eversti pääsi Marlen hoiviin Orilampeen, jossa asustaa ennestäänkin Mörkövaaralainen. Onnea ja menestystä heidän tulevaisuuteen!
Kilpailuissa emme ole juurikaan Meriinan kanssa käyneet, onhan sillä koulusta ja esteiltä jo täydet sijoitukset kasassa. Kevään mittaan pyörähdimme kuitenkin muutamissa kenttäkilpailuissa, saaden siltäkin saralta sijoitukset maksimiin. Nytemmin tamma viettelee siis virallista kilpaeläkettä, tosin VSR CUPeissa olisi vielä tarkotus syksyn mittaan näyttäytyä.
Sitten päästäänkin jännittäviimpään aiheeseen: laatuarvosteluihin! Meriina palkittiin viime vuoden kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa toisella palkinnolla pisten 90. Huonot pisteet saimme rakenteesta, mutta siihen emme olisikaan voineet millään tapaa vaikuttaa. Tänä keväänä pyörähdimme vuorostaan esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa, jossa meidät palkittiin kolmannella palkinnolla. Miinusta saimme vanhempien estepisteistä, sillä nehän ovat vain kenttään painottuneet. Nyt kesällä saimme sitten vihdoin ja viimein ensimmäisenkin palkinnon plakkariin kun kävimme kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelussa! Siellä olimme kuin kotonamme ja saimme jokaisesta osa-alueesta hyvät pisteet, jee. Nyt Meriinan kanssa harkoissa olisi vielä yla ja sla, saa nähdä milloin niiden suuntiin keretään.

29.01.2013 Kouluvalmenus, valmentajana Ricky
Oli jälleen Hawin kouluvalmennuksen vuoro. Tummanrautias suomenhevostamma oli vaikuttava näky seisoessaan ylväänä keskellä maneesia. Selkään päästyään Haw teki tammalle oitis selväksi, että tänään ei sallittaisi minkäänlaista kenkkuilua. Annoin parivaljakon verrytellä vapaamuotoisesti, jotta näkisin, kuinka Meriina toimii kouluratsastuksessa. Hawilta olin kuullut, että tammalta löytyisi potentiaalia koulun, mutta esteillä se on kerrassaan mainio. No, katselin mielenkiintoista verryttelyä. Meriina vaikutti ajoittain rauhalliselta, mutta kuitenkin energiseltä. Tämä tuli ilmi Hawin laukatessa tammalla muutaman kierroksen kohtuullisen reipasta tahtia. Neitokainen ei silti näyttänyt juurikaan olevan hengästynyt, vaan pikemminkin entistä virkeämpi. Tästä olikin hyvä aloittaa meidän työntekomme. Pyysin Hawia ottamaan Meriinalla pohkeenväistöä kumpaankin suuntaan ravissa. Alkuun ei oikein vaikuttanut sujuvan, näytti pikemminkin siltä, että tamma oli vain itsepäisellä tuulella. Se ei kantanut takaosaansa oikein, mutta muutamalla kokoamisella ja mielenkiinnon herättämisellä saatiin suomenhevonen kulkemaan kerrassaan kauniisti. Sillä oli hyvä tyyli koota takajalkansa alleen. Vaihdoimme piakkoin tehtävää. Vuorossa oli hiukan sulkutaivutusta ravissa ja avotaivutusta käynnissä. Testasimme myös hiukan vastalaukkaa. Haw sai pidätellä aika rajustikin Meriinaa, se näytti siltä, että olisi yrittänyt syöksähtää kuin tykinkuula eteenpäin, mutta lopulta saimme sen mukavan oloisen vastalaukan aikaan. Tähän oli hyvä päättää valmennus.

26.01.2013 Estevalmennus, valmentajana snifffe
Voi Meriä, näin sen innostuneisuuden esteisiin jo saapuessani pitämään valmennusta. Korvat hörössä, täyttä kiitoa vain, pidätteistä ei mitään tietoa ja kuulo ei ainakaan ollut tammalla päällä. Esteiden pystytys oli kuitenkin vasta aivan alkuvaiheissa.
Alkuvalmennus sujuikin siis ratsukon suorittaessa tasaisella erilaisia siirtymisiä kaikista askellajeista toisiin, pysähdyksiin, perutuuksiin sekä erilaisiin ohjausharjoituksiin. Kun vihdoin ratsukko näytti siltä että yhteinen sävel on löytynyt, nostin esteet n. 60 cm, tänään harjoittelisimme suhteutettua sarjaa, aluksi ihan matalilla korkeuksilla. Ensimmäisellä kerralla ratsukko ratsasti vain ensimmäisen ristikon, toisella kertaa ristikolta jatkettiin kahden laukka askeleen verran kaarevasti oikeaan hypäten toinen ristikko. Hieman oli alkuun ohjausongelmia, Meri ei millään tajunnut että ratsastaja haluaa suoraan toiselle esteelle. Vihdoin muutaman yrityksen jälkeen suhteutettu alkoi sujumaan, joten nostimme korkeutta. Aluksi puomit kolisivat paljon, askeleet eivät sopineetkaan enää väliin tamman innostuessa ja lähtiessä kovempaa. Lopetimme valmennuksen kun ratsukko pääsi 110 esteet puhtaasti, rauhallisesti yli.

24.01.2013 Kouluvalmennus, valmentajana Paula
Meri oli verrytelty valmiiksi, joten aloitimme työskentelyn heti, kun pääsin paikalle. Tarkoituksena oli harjoitella tänään keskiaskellajeja ja lisättyä käyntiä. Aloitimme siirtymisillä, jotta saataisiin hevonen kunnolla kontrolliin. Meri oli reippaalla tuulella ja Haw sai pidättää reippaasti, jotta sai tamman siirtymään hitaampaan askellajiin. Eteenpäin se lähti taas kuin tykin suusta. Teimme reippaita, lyhyitä siirtymiä, ja pikkuhiljaa Meri alkoi kuunnella enemmän ja siirtymiset tulivat helpommiksi. Jatkoimme keskiravilla lävistäjällä. Itse keskiravi sujui hienosti, Meri pidensi hyvin askeltaan ja meno oli näyttävää. Keskiravista harjoitusraviin siirtyminen olikin sitten haasteellisempaa ja Haw sai tehdä uralla lukuisia pidätteitä ja välillä jopa pysähdyksiä, jotta Meri rauhoittui ennen seuraavaa keskiravipätkää.
Ravityöskentelyn jälkeen kokeilimme lisättyä käyntiä. Se olikin Merille selvästi vaikeampaa, sillä se olisi tahtonut lähteä väkisin ravaamaan. Pienoisen taistelun jälkeen tamma kuitenkin hoksasi jutun juonen ja löytyihän sieltä ihan hyvää käyntiäkin.
Laukkaharjoituksissa treenasimme keskilaukkaa samalla tavalla kuin raviakin ja samat ongelmat toistuivat tässäkin askellajissa. Pidätteiden, siirtymisten ja pysähdysten avulla paluu harjoituslaukkaankin alkoi onnistua ja keskilaukka oli kieltämättä sekin komeaa katsottavaa.

20.01.2013 Estevalmennus, valmentajana pipariina
Meriina nyökki päätään kun ratsukko saapui kentälle maasto-alkukäyntien kautta. Tervehdin ratsastajaa ja kerroin, mitä olin heidän varalleen suunnitellut; ratsukko oli minulle aiemmin tuntematon. Pyysin heidät ravaamaan ja aloin laittaa jumppasarjaa valmiiksi.
Meri alkoi myödätä ratsastajalleen ensimmäisistä askelista ja pysähdyinkin hetkeksi ihailemaan tamman liikkeitä. Kerroin ratsastajalle, millaista vauhtia ja askellusta toivoisin jumppasarjalle, joka alkoi pienemmistä kavaleteista ja kasvoi 50-senttisiin esteisiin. Otimme ensimmäisen kerran sarjan ravissa, joka teetti suuria vaikeuksia vähän turhan innokkaalle ratsulle. Muutama laukka-askel viimeisten esteiden välissä pilasi lähestymisen. Nostin puomin paikalleen ja pyysin ratsastajaa tekemään muutamia puolipidätteitä jo ennen toiseksi viimeistä matalamman sarjan estettä, jotta tahti saataisiin pidettyä hyvänä.
Toisella kerralla lähestyminen onnistui ja poistin pienimmän esteen kasvattaen myös välimatkoja aavistuksen verran. Nostin puomeja kymmenellä sentillä ja ratsukko sai nyt tulla sarjan laukassa. Meri innokkuutensa ansiosta lähtikin ryminällä esteitä kohti ja ratsastaja joutui pidättelemään enemmänkin. Pyysin heidät radan ulkopuolelle harjoittelemaan ensin hyvää, pyörivää laukkaa, jonka onnistumisen jälkeen otimme uuden lähestymisen. Meri innostuu hyppäämisestä liikaa ja näin viimeiset esteet alkoivatkin teettää vaikeuksia, kun tamma otti pidempää askelta.
Kun olimme hioneet sarjaa puolipidätteiden kanssa useampaan otteeseen, olin tyytyväinen ja järjestin jumppasarjan esteitä pois kentältä. Korvasin ne aiemmin tekemälläni radalla, joihin nostin puomit 80 sentin korkeudelle. Kerroin pitkin ohjin kulkevalle ratsukolle radan järjestyksen ja mitkä mielestäni olivat pahimpia paikkoja sekä mitä lähestymisiä kannattaisi pohtia enemmän.
Ratsukko otti kehotuksestani laukkaympyrän ennen radan alkua ja lähestyi sen jälkeen rataa, joka meni mainiosti, kun Merin energisyydestä oli viety pahin terä. Tamma otti lähestymiset maltillisesti, joskin ratsastaja voisi enemmän panostaa askelten laskemiseen ja lyhentämiseen. Kertasimme radan useamman kerran ja kokeilimme myös 90 sentin rataa, joka meni toisella yrittämällä Meriltä puhtaaksi. Ratsukko halusi vielä lähteä jäähdyttelemään maastoon valmennuksen lopuksi.

01.01.2013 Estevalmennus, valmentajana Jenna
Netan jälkeen kentälle saapui ylienergiseltä vaikuttava raudikko, joka vain innostui lisää esteitä nähdessään. Annoin ratsukolle ohjeet verryttelyyn ja sillä aikaa kokosin päivän radan. Meriksi kutsuttu tamma kulki kauniisti ratsastajansa alla kun annoin heille luvan tulla puomisarjalle. Puomisarja sujui varsin nätisti, vaikka Meri tuntuikin kaahottavan puolet ajasta sata lasissa. Pyysin ratsastajaa kääntämään raudikon isohkolle voltille ja rauhoittelemaan laukan normaaliin tempoon. Kun Meri oli rauhoittunut, sai ratsukko tulla puomit uudelleen. Kun tamma laukkasi puomien yli nätisti nostin ne 50cm ristikoiksi sekä pystyiksi. Verryttely hypyt olivat varsin ilmavia, mutta tyylikkäitä.
Hyppyharjoitukset koostuivat pääasiassa peruspystyistä, mutta erikoisemmaksi esteeksi olin rakentanut 90cm korkean okserin, jolla leveyttä oli 70cm. Parin ensimmäisen kierroksen ajan pystyt olivat 60-80cm korkeita, mutta lopputunnista nostin ne 90-100cm korkeiksi. Meri imi esteelle turhankin hyvin, joten useammin kuin kerran ratsukko joutui kääntymään rauhoittelu voltille. Kolmannella tai neljännellä kerralla tamma malttoi kuunnella ratsastajaansa koko radan läpi. Se meni puhtaasti vaikkakin vauhdikkaasti. Merin kanssa ei liene ongelmia olevan uusinnoissa.

31.12.2012
Samalla vuoden 2012 viimeiset ja itse Meriinankin viimeiset estekisat tuli tänään käytyä lävitse ja mitenkä muutenkaan kuin voiton merkeissä! Starttasimme iltapäivällä tamman kanssa metrin luokassa, jo lämmittelyssä Meri liikkui tasaisesti eteen ja kuunteli antamiani ohjeita maltillisesti ja siten myös minulla oli tulevasta radasta hyvä fiilis. Itse radalla tamma sitten tykitti hirmuisella vauhdilla menemään, mutta kuitenkin huomioi jalkansa ja meni varovaisesti eteenpäin. Ja kun voitto lopulta selvisi, eihän siinä auttanut muuta tehdä kuin tirauttaa onnenkyyneleet! Niin mahtavan kilpauran Meriina on tehnyt niin esteillä kuin myös koulussa. Tänään saamamme voitto oli tamman 57. ERJ sijoitus ja siihen on hyvä vihdoin ja viimein lopettaa. Esteillä matkan varrelle sattui myös cup sijoitus, eli kohtuullisen hyvin meillä sujui. Nyt emme Meriinan kanssa kilpailekkaan enää kuin kenttää ja kuinkas sielläkään, emme tarvitse kuin 7 sijoitusta ja täydet kasassa! Nuorena Meriina pääsee siis siirtymään kilparadoilta pelkkään jalostuskäyttöön, mutta niinhän sen kuuluu kyllä mennäkin. Aiemmin tässä kuussa tamma sai toisen jälkeläisensä, oripoika Mörkövaaran Aapelin, joka nyt sitten lähtee Merinan kavion jäljessä kilpailemaan korkeita ratoja esteillä ja mahdollisesti tuomaan hyvää näyttöä emälleen. Nyt tammi-helmikuun Meri saa lepäillä ja lomailla, ja sitten kevättalvesta katselle josko uutta jälkeläistä maailmaan pääsisi pyöräyttämään.

10.11.2012
Niin se aika vain rientää ja Meriina kasvaa - tamma sai nimittäin tänään ensimmäisen jälkeläisensä. Meriina astutettiin viime kuussa Mörkövaaralaisella pienorilla, Lakean Morriksella, ja nyt kyseisestä yhdistelmästä syntyi suloinen tammavarsa. Mörkövaaran Pirraksi nimetty tamma jää todennäköisesti pienhevosen mittoihin, eikä siitä siksi ole ainakaan yhtä korkeille esteille kuin emästään. Toivottavasti Meriina kuitenkin periyttää kapasiteettiaan ja potentiaalia lajiin kuin lajiin myös jälkeläiselleen, jotta saamme Pirrasta hyvää näyttöä tulevaisuuteen. Pirra jää toistaiseksi Mörkövaaraan kasvamaan, jossa sillä aloitetaan ratsukoulutus ja tähdätään kilparadoillekin saakka. Hieman vanhemmalla iällä meidän on varmastikin etsittävä Pirralle kuitenkin uusi koti, jossa se pääsee aktiiviseen käyttöön ja suuntaamaan aina laatuarvosteluihin asti. Nyt tuli oikea hinku näihin pikku-Mereihin, ehkäpä joku päivä saamme vielä Mörkövaaraan yhden kokopäiväisen asukin tältä tammalta.

18.10.2012
Tänään Meriina starttasi viimeisessä koulukilpailussaan, joka ei muuten kovin hyvin edes mennyt. Tamma tuntui jo lämmittelyssä hyvin hermostuneelta eikä se liiemmin tahtonut ohjeitani kuunnella. Radalla Meri hieman topakoitui mutta oli silti itsepäinen, ja siksi muutamat tärkeät kohdat tehtiin aika luisusti ja siitä sija 43. Prosentit olivat kuitenkin yli 65% luokkaa, että hyvin kovatasoinen oli kilpailu, ei sillä. No mutta, nyt on Meriinalla 46 KRJ sijoitusta plakkarissa ja sekin kerättiin vähän reiluun pariin kuukauteen. Sijoituksista 8 on voittoja ja 6 kakkossijaa, eli kohtuullisen hyvin meillä sujui tamman kanssa. Nyt kun kouluratsastus on ohitse, voimme keskittyä tamman kanssa täysin este- ja kenttäratsastukseen. Esteiltä olemme keränneet jo 26 sijoitusta, joista peräti 6 on voittoja! Ei kovin hassummin meillä silläkään saralla kulje, tosin vielä on matkaa paljon edessä jotta saadaan ainakin se 50 ERJ sijoitusta täyteen. Kenttäratsastuskilpailuissa emme ole ihan niin tiuhaan tahtiin rampanneet mitä koulu- ja estekilpailuissa, mutta sieltäkin olemme Merin kanssa keränneet jo 8 sijoitusta. Meriina on oikein ihanteellinen kilparatsu ja sitä ei voi kyllä kukaan kieltää. Mutta nyt todellakin jatkamme kilpailua ERJ ja KERJ parissa ja parin kuukauden päästä katsomme uudestaan, että mikä on tilanne niiden parissa.

04.09.2012
Merin kanssa meillä on lähtenyt vähän turhankin vauhdikkaasti kilpaura etenemään, tämä tamma on meinaan melkoinen ruusukehai! Minne tahansa se menee niin jokaisen tuomarin on kyllä hurmannut yrittämisenhaluisella luonteeltaan ja reippaudellaan. Nuori tamma on kerännyt helpoista luokista kouluratsastuksen parissa jo 12 sijoitusta, joista hienosti yksi CUP sijoitus. Estekilpailuissa emme ole vielä kovinkaan kerenneet starttaamaan, mutta siinäkin lajissa hyviä suorituksia on saatu ja yksi sijoitus tullut. Kenttäratsastuksen parissa olemme sen sijaan melko ahkerasti kilpailleet, mutta aina on jokin osa-alue mennyt kiven alle ja siten sieltä ei menestystä toistaiseksi ole kertynyt. Tavoitteena meillä on Merin kanssa kilpailla tämä syksyn kilpakausi erittäin ahkerasti, vain nähtäväksi jää kuinka paljon meillä on vuodenvaihteessa sijoituksia läjässä!

24.07.2012
Tänään Mörkövaaran talliin asteli pitkästä aikaa uusi tulokas, tällä kertaa Taikakuun Kartanosta upea suomenhevostamma Taikakuun Meriina. Olin hiljattain alkanut kaipaamaan talliin uutta lyhytsukuista verta, ja niin alhippa tarjosi minulle Meriinan vanhemmista varsaa. Vakuutuin kyseisestä yhdistelmästä sen verran, että tästä nuoresta tammasta en millään pystynyt kieltäytymään. Nyt "Meri" kulkeekin sitten hevoslauman jatkona Mörkövaarassa tavoitteenaan kilpakenttien valloitus. Aloitamme pikku hiljalleen tamman kanssa kilpailemisen niin koulu-, kuin myös este- ja kenttäratsastuksen parissa. Pidemmällä tähtäimellä meillä on Merin kanssa tietysti useat laatuarvostelut sekä hienot jälkeläiset. Katsellaan kuitenkin rauhassa mitä tamman kanssa tuleman pitää!

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 46, ERJ 57, KERJ 38, VSR 3 kpl

01.08.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/60
04.08.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 02/60
04.08.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/40
05.08.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 04/40
05.08.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/40
06.08.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
06.08.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/40
08.08.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
18.08.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/50
20.08.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/50
29.08.12, KRJ CUP (kutsu), Helppo C, 04/282
01.09.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 02/40
05.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
07.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/50
07.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/50
08.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/50
09.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
10.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/60
11.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/50
13.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
13.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
13.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/50
13.09.12, KRJ (kutsu), Helppo C, 01/60
15.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/50
16.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/60
17.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
17.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
17.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/30
19.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
20.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/30
21.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/50
21.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/58
22.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
27.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
30.09.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/100
30.09.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
02.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/60
03.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/50
04.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 07/50
05.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/50
06.10.12, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
10.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/60
11.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/60
13.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/60
15.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/60
17.10.12, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/60

15.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
16.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/30
28.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/50
29.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
30.09.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/28
02.10.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/50
03.10.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 06/50
07.10.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 06/46
23.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/46
25.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/30
28.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/60
29.11.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
29.11.12. KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/30
04.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 06/50
10.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
12.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
12.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
13.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/50
14.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/40
17.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/30
17.12,12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/30
19.12,12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/30
19.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/60
21.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 01/23
22.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/25
24.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 07/50
25.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/31
28.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 04/40
30.12.12, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 03/40
08.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/50
15.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 05/48
22.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
27.01.13, KERJ (kutsu), Helppo luokka, 02/40
03.02.13, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
10.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 06/60
13.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/27
14.06.14, KERJ (kutsu), Helppo, 02/27
03.07.14, KERJ (kutsu), Tutusmisluokka, 05/30
15.08.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/50
11.09.12, ERJ (kutsu), 80cm, 01/76
12.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
12.09.12, ERJ (kutsu), 90cm, 08/90
13.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
14.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
16.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
16.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/68
18.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
18.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
20.08.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/30
21.08.12, ERJ (kutsu), 90cm, 04/30
21.08.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
21.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/60
27.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/60
28.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
30.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
30.09.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
03.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
04.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
09.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
10.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
13.10.12, ERJ (kutsu), 90cm, 01/50
13.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
15.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/60
17.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/60
22.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/32
24.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/60
28.10.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
04.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/50
04.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
10.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
11.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
12.11.12, ERJ (kutsu), 90cm, 04/50
13.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
18.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
19.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
20.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
21.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
24.11.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
30.11.12, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 12/172
01.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
02.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
07.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
11.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
11.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
12.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
15.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
18.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 06/100
21.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
22.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 10/100
23.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 05/100
23.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
24.12.12, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
27.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
29.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 07/50
31.12.12, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30

31.07.12, VSR CUP (kutsu), Helppo A, 10/170
30.09.12, VSR CUP (kutsu), Helppo C, 03/43
31.08.14, VSR CUP (kutsu), Helppo, 03/50