Muistoissa: Kadotettu Unisieppari - virtuaalihevonen
k. 30.09.2015

NimiKadotettu Unisieppari LempinimiEppu
Rek.nroVH14-018-1247 Synt.päivä ja ikä18.03.2014, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori Säkäkorkeus ja väri167 cm, vprt
KoulutustasoHelppo A, 110cm, CIC1 PainotusYleispainotus
KasvattajaKadotetut Suomenhevoset OmistajaTvisha (VRL-01671)


© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.09.2015
35,5 + 33 + 17 + 15 + 4 = 104,5p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.04.2015
7 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.04.2015
7,5 + 41 + 20 + 20 + 15 = 103,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.07.2015
9 + 40 + 19 + 20 + 15 + 0 = 103p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.08.2015
12 (3+3+3+3) + 23 + 24 + 25 + 18 = 102p, SLA-I

Luonne

Kadotettu Unisieppari, tutummin Eppu, on hyväluontoinen suomenhevosori, jokseenkin vain hitaasti syttyvää ja hölmöä sorttia. Poika ei aina ole ihan maailmankartalla asioista, ja siksi se hommaileekin paljon omiaan mitään mistään ymmärtämättä. Epusta kuuleekin sanottavan, että miksi sillä ylipäätään edes on pää, sillä eikös se ole aivoja, näkemistä ja kuulemista varten - välillä kun orilla ei liiku korvien välissä yhtikäs mitään, ja on se kerran puutakin päin kävellyt. Hieman pöhköstä olemuksestaan huolimatta Eppu on kuitenkin äärimmäisen kiltti oriksi, eikä se kovinkaan usein ala kapinoimaan hoitajaansa vastaan, vaan suorastaan hakee ihmisiltä rapsutuksia. Tässä siis oikein herttainen nössö mies, joka on se meidän tallin "lempeä jättiläinen".

Kun orin karsinaan astuu, tyypilliseen tapaansa se ensimmäiseksi vain tuijottaa hämillään isoilla silmillään hoitajaansa paikaltaan hievahtamatta ja suusta saattaa päästä hörhör-ääniä. Hoitotoimenpiteiden ajan Eppu seisoa töröttää aloillaan ja ikään kuin ihmettelee, että mitä tuo tuossa nyt oikein hääräilee. Ori antaa siis hoitajan tehdä rauhassa työnsä, eikä sitä tarvitse esimerkiksi sitoa hoitaessa kiinni, sen verran rauhallinen kun on. Harjauksesta Eppu nauttii todenteolla ja yleensä kun yhdestä paikkaa harjaa, niin sitten oria rupeaa kutittamaan joka paikasta ja siten se anoo hoitajaansa harjaamaan vielä vähän lisää sieltä ja tuolta ja täältä. Mikä höpsö! Kavioiden puhdistus ei tuota ongelmaa, sillä Eppu nostaa nätisti kavionsa ylös pyynnöstäkin. Varusteiden laitto ei sen sijaan ole tämän orin suurinta suosikkia, mutta eipä se yleensä ymmärrä satuloinninkaan olevan menossa ennen kuin jo vyö puristaa vatsan kohdalta. Suitsiessa Eppu on hieman pöljä, sillä kun kuolaimet vie orin suun alle, niin se aukaisee suunsa isoksi ja oikein ahmaisee raudanpalat suuhunsa. Haastava hoidokki, eikö?

Ratsastaessa Eppu voi tuntua alkuun melko toivottomalta, siihen kun ei millään meinaa saada kunnollista kontaktia hyvän liikkeen saamiseksi. Muutoinkaan kun orilla ei keskittymiskyky ja äly päätä huimaa, niin auta armias jos yhtään huonompi ratsastaja yrittää tämän pojan kanssa piruetteja vääntää, niin siinä kyllä palaa hermo jokaiselta. Eppu vaatii siis kunnon lämmittelyt ja paljon pieniä liikkeitä, joissa sen saa hiljalleen keskittymään ja koko ajan vain paremmin kuolaimen alle. Omalla moottorilla ori onneksemme toimii, sitä harvoin tarvitsee ajaa eteenpäin, mutta eipä sitä liiemmin tarvitse pidätelläkään. Huolellisella ratsastuksella kun Epun saa hyvin kuuntelemaan selästä annettavia ohjeita, on se aivan loistava ratsu lajissa kuin lajissa. Hyvään vauhtiin päästyään on Eppu nimittäin erittäin yhteistyökykyinen ja hyvän työmotivaation omaava ratsu. Jalat maassa-tyyppiä olevaa oria parempaa ja turvallisempaa ratsua saa etsiä.

Kouluratsastus Epun kanssa on oikein vaivatonta, kunhan sen vain saa keskittymään ja kulkemaan ohjeiden mukaisesti eteen. Orilla on kohtuullisen hyvät liikkeet, mutta juurikaan lennokkuutta niissä askeleissa ei tosin ole. Epun kanssa on kuitenkin oikein kiva suunnata koulutunneille, sillä töiden teko on mukavaa sen nöyrän luonteensa vuoksi. Ori jaksaa työstää pientäkin virhettä liikkestä pitkän aikaa siitä tylsistymättä, joten täydellisyyteen tulee tunneilla tietysti tähdätä. Eppu kuuntelee hyvin niin pohje-, istunta kuin ääniapujakin, suustaan se on hieman herkkä eikä siten siedä juurikaan painetta kuolaimelle. Helppo a tasoinen ori liikkuu siten hyvillä ohjeilla vaivattomasti eteen, olipa kyseessä avo- ja sulkutaivutukset taikka lisätyt askellajit - kaikki hoituu.

Esteillä Eppu on hieman haastavampi tapaus, sillä suurilla esteillä sählääminen ja muu säätäminen ei todellakaan ole eduksi. Ori vaatii siis ratsastajalta erittäin topakkaa ja periksiantamatonta asennetta, jotta se kulkee ohjeiden mukaisesti esteeltä esteelle. Eppu omaa kuitenkin hyvän hyppytyylin ja on muutoinkin reipas esteratsu, eikä se tunnu aristelevan erikoisempiakaan esteitä. Rataesteitä poika ylittää 110cm korkeudelta, tosin sekin välillä rimaa hipoen, mutta hyppääpä kuitenkin! Ori tarvitsee jonkin verran avustusta mm. hyvän ponnistuspaikan löytämisessä ja sen kanssa onkin tärkeää pitää reitit esteille suorina. Avainsanoja esteillä on siis huolellinen ratsastus ja hevoselle helpot lähestymiset, ja näillä eväillä kohtuullisen hyvä tulos onkin jo taattu.

Kilpailuissa ori on suorastaan vallaton ja se oikein herää henkiin, kerrankin tuntuu pään sisällä tapahtuvan jotain, vau! Matkat kilpapaikoille taittuvat ongelmitta, Eppu on kohtuullisen helppo lastattava eikä se pistä matkustamistakaan pahakseen. Kilpailuihin saavuttua Epun korvat nousevat taivaisiin päätä myöten, se liikehtii edes takaisin ja huutelee jälleen hörhör. Verkassa orilta löytyy jaloista sitten ihan kunnolla vauhtia, sitä saa hyvin pidätellä ja ratsastaja tehdä huolellista työtä toimiakseen oikein. Koska kilpailuissa Epulta löytyy ihan eritavoin elävyyttä kuin kotona, on se toisaalta myös paljon herkempi ja mukavampi ratsastettava. Ratsastajan tulee kuitenkin edelleen ohjata ratsuaan määrätietoisesti ja pehmeällä kädellä, ja laittaa Eppu todellakin työstämään parastaan. Kyllähän pojan sijoitusmäärä kertoo sen, että kilpailuissa ori on omiaan ja ainakin toivottavasti myös itse Eppu nauttii kilpailemisesta.

Sukulaiset

i Kissun Hissun
sh-o, rt, 164cm
KRJ-II, ERJ-I
ii Hilperin Hessu evm
sh-o, rt, 166cm
iii Riuskan Helpertti evm
sh-o, trt, 158cm
iie Helmiina evm
sh-t, prt, 160cm
ie Kassun Kanerva evm
sh-t, tprt, 158cm
iei Kasperi evm
sh-o, rt, 155cm
iee Kissu-Kelpiira evm
sh-t, rt, 159cm
e Välkkeen Pirra
sh-t, rt, 159cm
KRJ-I
ei Vinhan Piiperi evm
sh-o, trt, 155cm
eii Hilavitkutin evm
sh-o, rt, 162cm
eie Tellervo evm
sh-t, trt, 154cm
ee Saarenmaan Ronja evm
sh-t, rt, 160cm
eei Unen Romppu evm
sh-o, vprt, 154cm
eee Välke evm
sh-t, rt, 163cm

ii. Hilperin Hessu, tutuille vain Hessu, on hyväluontoinen ja rauhallinen suomenhevosori, joka ei turhia stressaile. Jaakko Kiiskisen kasvattamasta orista kaavailtiin nuoresta hevosesta pitäen kyvykästä kilparatsua, eikä kova työ mennyt hukkaan. Nytemmin Hessu kilpailee aktiivisesti esteratsastuksen parissa, 110cm luokissa asti. Menestystä ori on niittänyt esteillä lukuisten sijoitusten verran, jonka lisäksi siltä löytyy muutamia voittoja myös koulu- ja lännenratsastuskisoista. Tämä suloinen monitoimihevonen on väritykseltään rautias kera piirtopään ja säkäkorkeutta se omaa vajaat 166cm. Hessun rakenne ei kuitenkaan päätä huimaa, sillä se omaa hyvin paksun ja lyhyen kaulan, jonka lisäksi se on asteen verran takakorkea. Kilpailujen ohella ori on päässyt jonkinverran tositoimiin tammojen kanssa, ja tähän mennessä se on jättänyt jälkeensä neljä jälkeläistä: kaksi tammaa ja kaksi oria. Kolme jälkeläisistä on päässyt jo isänsä tavoin näyttämään taitojaan kilparadoilla.

iii. Riuskan Helpertti on nytemmin jo edesmennyt suomenhevosori, joka eli täysin normaalia harrasteratsun elämää. Orin kasvattaja möi "Hanskin" ratsukoulutettuna hevosena nuorelle naiselle ensihevoseksi, joka myös omisti orin koko sen elämän ajan. Hanskin ollessa nuori, siihen saattoi törmätä niin koulu- kuin estekisoissa, sekä jonkin verran myös työhevoskilpailuissa. Kilpailut olivat pääsääntöisesti pieniä harrastetason kilpailuja, eikä ratsukko liiemmin niissä menestystä kerännyt. Sen sijaan Hanskin elämäntyö olikin loppuikänsä ajan leikata omistajansa pihan nurmikkoa, josta kertoi sen suurehko mahakin. Luonteeltaan tämä tummanrautias hevonen oli äkkipikainen ja hieman malttamaton, mutta silti omistajalleen äärettömän kiltti. Hanski pääsi kymmenen vuoden ikäisenä käymään astumassa naapuritallin tamman, josta hälle syntyi yksi hieno jälkeläinen, Hilperin Hessu. Ori jouduttiin lopettemaan jalkavikaan sen ollessa 24 vuoden ikäinen.

iie. Helmiina on paikallisen ratsastuskoulun omistama ja kasvattama tamma, joka nuorempana toimi siis aktiivisesti tuntihevosena. Nytemmin Helmin ollessa jo asteen verran iäkkäämpi, se saa kuluttaa suurimman osan ajastaan laiduntaen muiden vanhustovereiden kanssa. Luonteeltaan tamma on aina ollut hyvin ystävällinen ja rauhallinen, joka on tehnyt siitä erinomaisen ratsun aloittelijoille. Näiden ratsastajien kanssa se on kolunnut läpi jos jonkinmoista seurakisaa niin este- kuin myös koulupuolella, ja helpoista luokista se on usein menestystäkin niittänyt. Rakenteeltaan tämä punarautias, 160cm korkea Helmi on hyvin massiivinen ja siinä ehkä syy, miksi siitä ei ole ollut helppoja luokkia korkeammalle. Tuntihevosen roolin ohella tammaa käytettiin nuorempana kahden jälkeläisen verran jalostukseen, ja täten siltä löytyykin kaksi hienoa orijälkeläistä. Toinen näistä pääsi yksityiseen käyttöön kilpahevoseksi, toinen taas ruunattiin ja se elää edelleen emänsä rinnalla ratsastuskoulussa.

ie. Kassun Kanerva on aina ollut vähän ailahteleva luonteinen hevonen: se käyttäytyy aloittelijoiden seurassa täydellisesti, mutta jos ihminen osaa siltä jotain vaatia, niin sitten se on kuin mikäkin itsepäinen pirulainen. Kanerva oli täten nuorena hevosena paljon terapia- ja vammaisratsukäytössä, jossa se oli, voisiko sanoa, että parhaimmillaan. Vähitellen ikääntyessään tamma alkoi kuitenkin näyttää hapanta naamaa kyseisen työn parissa, ja siksi se täytyi myydä eteenpäin yksityiseen käyttöön. Uusi omistaja koulutti Kanervaa hieman entistä pidemmälle, jonka jälkeen parivaljakkoa nähtiin koulu- ja esteradoilla, vaativa b ja 100cm luokissa. Koulun parissa Kanerva oli asteen verran parempi, esteiltä se ei koskaan liiemmin menestynyt. Väritykseltään tamma on kauniin tummanpunarautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 157cm. Myöhemmällä iällä Kanervaa käytettiin jalostukseen yhden jälkeläisen verran, jolloin se synnytti ihastuttavan orivarsan, Kissun Hissun. Tällä hetkellä parikymppinen Kanerva viettelee ansaittuja eläkepäiviään puskahevosen roolia vetäen, edelleen saman omistajan hoivissa.

iei. Kasperi poltti aikoinaan lukuisten hoitajien pinnoja, sillä se ei ollut missään tapauksessa mikään kiltein ja rauhallisin hevonen. Kassusta voidaan puhua tulisena ja tarmokkaana orina, joka vaati rinnalleen jämäkän ja osaavan ihmisen. Nuorempana ori vaihtoi tiuhaan tahtiin kotia, juurikin sen epämiellyttävän käytöksen ja luonteen vuoksi. Kun se oma ihminen vihdoin, seitsemän vuoden iässä, osui kohdalle, alkoi Kassua näkyä niin lajin kuin lajin kilpailuissa. Ori on niittänyt menestystä niin koulussa, esteillä kuin myös kentässä, sekä jonkin verran myös maastoesteillä ja raveissa. Rautias, 155 senttiä korkea Kassu oli kuitenkin myöhemmällä iällä haluttu jalostushevonen: kaikki halusivat tuosta kilparatojen Kuninkaasta varsan. Omistaja ei kuitenkaan antanut hevostaan kuin kahdelle tammalle, jolloin Kassulle saatiin kaksi hienoa tammajälkeläistä. Ori lopetettiin vanhuuden vaivoihin sen ollessa peräti 27 vuotta.

iee. Kissu-Kelpiira oli kaunis, rautias tähtipää suomenhevostamma, joka painoittui raveihin sekä työhevoskilpailuihin. Hyvästä ravisuvusta olevasta Kelpiirasta haaveiltiin seuraavaa raviratojen valloittajaa, ja täten sillä alettiin kahden vuoden jälkeen ajaa aktiivisesti kilpailuissa. Ensimmäiset kaksi vuotta tamma menestyi todella hienosti, voittaen lukuisia kilpailuja, ollen mm. 4-vuotiaiden ikäluokan paras. Vähitellen Kelpiiran kasvaessa kävi kuitenkin hassu ilmiö: startti startin jälkeen tamman askel alkoi painaa, joka lopulta johti siihen, että raviura oli lopettetava. Kuuden vuoden iässä tamma myytiin eteenpäin ratsukouluttajalle, joka koulutti tästä mukavan harrasteratsun pikkukilpailuihin. Luonteeltaan Kelpiira oli hyvin tarmokas ja päättäväinen, mutta silti äärimmäisen herkkä ja rauhallinen. Uusi omistaja käytti Kelpiiraa vanhemmalla iällä jalostukseen neljän varsan verran: kaikista heistä kehkeytyikin kivoja kilpahevosia lajiin kuin lajiin. Kelpiira lopetettiin 20 vuoden iässä sen vuoksi, että tallissa ei ollut enää tilaa "tarpeettomalle" vanhukselle.

ei. Vinhan Piiperi on Keijo Pihlajaisen kasvattama suomenhevosori, joka nytemmin viettelee jo eläkepäiviään paikallisen yksityistallin tiloissa. Luonteeltaan Piiperi oli hyvin, hyvin tulinen: se kiristi päivittäin omistajansa hermoja sen riekkuessa ja ollessa kuin mikäkin hölmöläinen. Orin kehnon luonteen vuoksi se ei koskaan päässyt "täyteen loistoon", koska kukaan ihminen ei siitä varsinaisesti saanut kaikkea irti. Vaikka luonne ei monia hurmannut vuosien varrella, sai Piiperi kuitenkin paljon ihailua ulkonäkönsä vuoksi. Tummarautias, läsipäinen, 155 senttinen ja hyvärakenteinen ori oli todella hieno näky ravikilpailuissa. Piiperillä kipailtiin siis lähinnä ravien parissa, jossa se niitti jonkin verran voittoja tarmokkaan luonteensa ansiosta. Ravikilpailujen ohella Piiperillä kuitenkin ratsastettiin myös jonkin verran, mutta kuten arvata saattaa, ei siitä koskaan kehkeytynyt kovin kummoista ratsuhevostakaan. Hyvän rakenteensa vuoksi ori oli aikoinaan haluttu jalostusori, josta kertookin sen seitsemän toistaan hienompaa jälkeläistä.

eii. Hilavitkutin oli aikansa menestyneimpiä ravihevosia - se voitti jos jonkinmoista mestaruutta niin Suomessa kuin maailmallakin. Ori juoksi voittoon mm. 4,5 ja 6-vuotiaana suomenmestaruuteen, jonka lisäksi se teki se-ajan viiden vuoden iässä. Jaakko Louhelaisen kasvattama suomenhevosori asui kasvattajansa hoivissa koko ikänsä, ja täten myös kasvattaja valmensi ja kilpaili itse orillaan. Luonteeltaan Hilavitkutin ei missään nimessä ollut helpoin ja kiltein hevonen, mutta se pysyi silti hyvin ihmisten hallinnassa ja etenkin ajettavana se oli kuin mikäkin unelma. Väritykseltään ori oli perinteinen rautias ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 162cm, jonka lisäksi se omasi hyvin mukavan ja tasapainoisen rakenteen. Voitokas raviori oli tietenkin erittäin haluttu jalostuskäytössä: Hilavitkuttimelta löytyy liki sata jälkeläistä, joista parikymmentä on päässyt isänsä tavoin kilpailemaan ja loistamaan raveissa. Hilavitkuttimen kuolema oli omistajalleen melkoisen draaginen: ori oli edelleen huimassa kunnossa, se kilpaili tiheään tahtiin raveissa ja ykskaks Hilavitkutin oli poissa. Ori tappeli laitumella toverinsa kanssa 13 vuoden ikäisenä, jonka seurauksena se sai osuman jalkaansa ja täten se myös lopetettiin.

eie. Tellervo oli kiltti ja rauhallinen, jokseenkin luonteeltaan melko ujo ja sisäänpäinkääntynyt suomenhevostamma. Tellervo oli lähtöisin hienosta ravisuvusta, mutta varsana se myytiin kuitenkin ratsastuslajeista kiinnostuneeseen kotiin, joten raviuraa se ei koskaan nähnyt hyvistä lähtökohdista huolimatta. Tamma ratsukoulutettiin helppoihin luokkiin ja vajaan metriin esteillä, joiden parissa se viiden vuoden ajan melko ahkerasti kilpailikin. Parhaimmillaan Tellervo oli kouluratsastuksen parissa, jossa se keskittyi tehtäviin huolella ja pyrki tekemään ratsastajansa tyytyväiseksi. Molemmista lajeista löytyy kuitenkin kivasti menestystä. Väritykseltään tamma oli kauniin tummanrautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 154cm. Tellervoa käytettiin kilpauran jälkeen muutaman kerran jalostukseen, mutta harmiksi tamma loi parit varsat ja täten sille syntyi vain yksi jälkeläinen. Tamma lopetettiin vanhuuden oireisiin ja pitkään vaivanneen jalkavikaan sen ollessa 25 vuoden ikäinen.

ee. Saarenmaan Ronja on Tuuve Heikkisen kasvattaman suomenhevostamma, joka on tehnyt tasaisen hyvää työtä raviradoilla. Ronja kilpaili nuoremmalla iällä ahkerasti ikäsarjoissa, joissa se menestyi kohtuudella - vanhetessaan startit ovat harventuneet ja täten sijoituksiakaan ei liiemmin enää satele. Koskaan tamma ei voittanut mitään "mahtavaa", vain ja ainoastaan peruskilpailuja, vaikka se hyviä aikoja juoksikin ja oli muutoinkin hyvä ravihevonen. Ronjan luonne voi olla osasyy siihen, miksi se ei enää tahdo menestyä kilpailuissa: se on aina ollut asteen verran laiskempi hevonen, eikä sitä muutenkaan mahda aina kaikki asiat kiinnostaa. Suloinen tamma on siis hyvin tyypillisen suomenhevostamman oloinen niin luonteeltaan kuin myös ulkonäöllisestikin. Väritykseltään se on rautias ja säkäkorkeutta löytyy vajaat 160cm. Raviuran ohella Ronjaa on käytetty jalostukseen neljän jälkeläisen verran, ja mitä tulevaisuudessa on luvassa, niin ainakin muutama jälkeläinen lisää. Ronja on nimittäin todettu äärimmäisen hyväksi periyttäjäksi, sillä sen neljällä jälkeläisellä on ollut terveet päät ja hyvät rakenteet. Muutoin tamma viettää nyt leppoisaa vanhuksen elämää laiduntaen.

eei. Unen Romppu on jo nytemmin taivaslaitumilla laukkaava suomenhevosori, jonka kasvatti Reija Silvennoinen. Rompusta odotettiin hyvää yleishevosta, sillä sen suvussa oli niin ratsu- kuin myös ravihevosia, jotka olivat menestyneet hyvin painotuslajeissaan. Tästä orista ei kuitenkaan ratsua muutamasta yrityksestä huolimatta kehkeytynyt, ja täten sitä nähtiin nuorena hevosena usein raviradoilla. Romppu voitti jos jonkinmoista sarjaa ja kisaa, mutta vähitellen iän karttuessa alkoi loukkaantumiset vaivata ja täten kisat hiljalleen jäivät pois. Hyväpäinen Romppu oli kylällänsä tavoiteltu siitosori ja siksi se pääsi astumaan naapuruston sisällä kymmenkunta tammaa. Näistä jälkeläisistä osa pääsi kilpailemaan raveihin ja osaa nähtiin jopa estekentillä kansallisissa luokissa asti. Luonteeltaan Romppu oli hyvin ihmisrakas ja yllättävänkin mukava oripoika, sitä pystyivät huoletta käsittelemään jopa lapsen. Vaaleanpunarautias, 154 senttinen ori lopetettiin suolistosairauden iskettyä 21 vuotiaana.

eee. Välke on aina ollut luonteeltaan tulinen ja kilpailuhenkinen tamma, joka ei ole edes nyt vanhetessaan vielä rauhoittunut. Nuorena tammasta odotettiin hyvää hevosta niin raviurheilun pariin kuin myös ratsastuslajeihin, mutta kas kummaa, Välke oli niin hyvä ravihevonen, ettei siitä sen kummempaa ratsua haluttu tehdä. Välkkeellä pystyi kuitenkin nuorena hyvin ratsastamaan, se osasi kyllä perusasiat, mutta olihan sillä virtaa ja tahdonvoimaa vaikka muille jakaa. Raveissa Välke menestyi kohtuullisen hyvin, mutta tämäkään tamma ei kuitenkaan yltänyt mihinkään äärimmäisiin suorituksiin. Kauniin rautias ja hyvärakenteinen hevonen se kuitenkin oli, kera 163 senttimetrin säkäkorkeuden. Välke pyörähti muutamaan otteeseen myös ravihevosten näyttelyissä, joissa se pääsi kunniamaininta sijoille. Nytemmin eläkkeellä olevalla Välkkeellä on ikää jo lähes 30 vuotta - ja sen rinnalla kasvaa sen upeita jälkeläisiä jo neljässä sukupolvessa.

Jälkeläiset

s. 07.08.2014, t. Mörkövaaran Vappukaappari (e. Mörkövaaran Vappu) omistaja: Mila
s. 04.10.2014, o. Mörkövaaran Univaras (e. Taikakuun Meriina) omistaja: leah
s. 19.11.2014, o. Mörkövaaran Unihiekka (e. Ventoksen Lena) omistaja: Mörkövaara
s. 09.01.2015, t. Mörkövaaran Uniaika (e. Ventoksen Kangerrus) omistaja: Ireth
s. 20.07.2015, o. Mörkövaaran Uninuttu (e. Mörkövaaran Unelma) omistaja: Hapero

Valmennukset ja päiväkirja

16.08.2015 Estevalmennus, valmentajana VRL-10352
Toisena valmennuspäivänä valvovan silmäni alle pääsi myös Eppu-ori. Aloiteltiin valmennus ihan perus ravi-pysähdys-ravi siirtymisillä, jotta saatiin oria hieman aktiivisemmaksi takaa. Hyppäämään päästiin miltei heti, sillä Eppu näytti vertyvän suhteellisen nopeasti. Se oli todella tarkkaavainen koko ajan, ja saatiin jo ravipuomeilla ihastella sen isoa liikettä. Epun kanssa aloitettiin valmennus pystyllä, jonka päällä laukanvaihto, ja seuraavalle esteelle, joka oli suhteellisen pieni ristikko. Alkuun vauhtia oli hieman liikaa, jolloin kaarteessa tuli kompurointia, eikä laukkakaan vaihtunut, mutta puhtaasti pääsitte yli kummastakin esteestä. Otettiin vielä uudelleen muutamaan otteeseen, ja joka kerralla suoritus näytti paranevan roimasti, ja viimeinen olikin jo oikein onnistunut suoritus! Eppu liikkui hyvin eteen, joten jatkettiin sarjatehtävälle, johon kuului kaksi estettä, jonka jälkeen viisi laukka-askelta ja okseri. Eppu otti jo vähän kierroksia, kun estekorkeudet nousivat, ja saatiin alkuun ottaa uudestaan monen monta kertaa jo ensimmäiselle esteelle lähestyminen, sillä vauhtia oli ihan liikaa. Kun saatii kuitenkin muutama onnistunut hyppy, lopeteltiin se siihen, ja otettiin loppuun vähän laukka-harjoituksia koko kenttää hyödyntäen, ja päästelitte menemään ihan huolella! Pikkuhiljaa orista vauhti hiipui, ja otettiin loppuun vielä parit hypyt okserille, jotka onnistuivat todella hyvin.

31.07.2015 Kouluvalmennus, valmentajana Jemiina
Valmennettavanani oli tänään Tvisha ja hänen suomenhevosorinsa Eppu. Komea raudikko oli ratsastajinensa kentällä verryttelemässä saavuttuani paikalle. Nainen kertoi ratsustaan, jotta tietäisin mitä odottaa. Kehotin alkuverryttelyssä ottamaan paljon taivutuksia, pysäytyksiä, peruutuksia ja hakemaan näin hevosta kuulolle ja tarkkaavaiseksi. Ajattelin, että valmennuksen aiheena olisi lisäykset, jotka ratsastajan mukaan tulisi tuottamaan hieman hankaluuksia - liikettä tästä hevosesta ei nimittäin paljoa irtoaisi. Verryttelyn ja pienien lepokäyntien jälkeen kerroin kuinka edettäisiin: lyhyet sivut normaalia, tai jopa kootumpaa ravia ja lävistäjälle lisäystä. Muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen neuvoin ratsastajaa kokoomaan vielä enemmän, loppuun saakka ja pistämään tallan pohjaan käännyttäessä lävistäjälle. Näin saimme mukavasti eroa kootun ja lisätyn ravin välille, vaikkei sitä täydellisintä irtonaista ja lennokasta ravia löytynytkään. Saman teetätin laukassa, joka olikin jo helpompi askellaji. Ero näkyi ja olimme molemmat tyytyväisiä orin suoritukseen.

07.07.2015
Haha, arvatkaapa mitä menin tekemään?! Heinäkuun KERJ laatuarvostelun kutsu julkaistiin hiljattain ja minähän sitten päätin repäistä ja ilmoittaa Epun mukaan. Kovin suuria emme tämän laatuarvostelun kanssa tavoittele, jos esimerkiksi kakkospalkintoon päästään, niin siihen olemme erittäin tyytyväisiä! Vaikka onhan Eppu itsessään ollut aivan loistava kenttäpeli, samoin kuin sen jälkeläisetkin ovat lajin parissa menestyneet. Pientä miinusta tulemme saamaan joka tapauksessa vanhempien sijoista, sillä ne eivät ole menestystä kentässä niittäneet samoin tavoin kuin heidän jälkeläisensä. Tästä eteenpäin jatkamme reippain ja avoimin mielin, kun KERJn laatis on takana, niin sitten suuntaamme vielä suomenhevosten laatuarvosteluun sekä ylaan! Vähän tässä kesän mittaan pohdin myös, että pitäisikö Epulle teettää pari jälkeläistä lisää... Neljä jälkeläistä on ollut minulla yleensä se maksimi, mutta näin hienon orin kohdalla täytyy ehkä joustaa...

27.06.2015 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään pääsimme Epun kanssa jälleen pyörähtämässä valmennuksessa, joka meni meidän osalta aikalailla penkin alle. Alkuverkassa ori vain sähläsi ja sähläsi, sen laukka ei päässyt mitenkään pyörimään, eikä se malttanut ottaa apuja vastaan ollenkaan. Aikamme saatiin siinä taistella valmentajan meille karjuessa, mutta ei, en yksinkertaisesti saanut hevosta kunnolla hallintaani. Kova lämmittely oli kuitenkin tehty ja saimme luvan aloittaa esteiden ylittämisen, jotka olivat tällä kertaa pääsääntöisesti erikoisesteitä. Eppu ei onnekseni esteitä alkanut yhtään kyttäilemään, vaan päinvastoin se ylitti ne täääysillä ja korkealta, ikään kuin niistä innostuen. Jälleen kerran Eppu sai kehuja hyvästä hyppytyylistä ja rehellisestä asenteesta, mutta edelleen sitä vauhtia vain oli vaikka muille jakaa. Parhaani mukaan yritin esteillä väsyttää Eppua, jotta saisin sen paremmin hallintaan, muttamutta... Jokainen valmennuksessa eteen tuleva este ylitettiin, siinä ei ollut ongelmaa, mutta lähestymiset ja esteen jälkeen jatkamiset oli melkoista showta ja selässä pysymisen taitoa. Loppua kohden Eppu ylitti muutamat esteet vähän rauhallisemmin, mutta silti lopputuloksena emme juuri mitään muuta kuin kritiikkiä saatu.

01.05.2015
Huhtikuu oli meidän kahden osalta melkoista laatuarvosteluhuumaa, Eppu nimittäin pyörähti este- ja kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuuksissa. Ensin, 15.4. oli KRJn laatis, jossa Eppu sai yhteispisteet 102, ja oikeastaan enempää emme olisi voineetkaan pisteitä saada. Tämä huikea kokonaisluku riitti KRJ-I palkintoon! Eppu käyttäytyi tilaisuuden ajan ihmeen rauhallisesti ja toi kyllä hyviä puoliaan tuomareille esille.
ERJn laatis oli puolestaan 30.4. ja sikäli minua harmittaa tuon laatiksen kohtalo, että tässä tilaisuudessa Eppu ei käyttäynyt puolestaan aivan niin hyvin. Sain tuskanhien kanssa Eppua siellä esittää, orin vähän vedellessä minua perässään ja oikeastaan tehdessään mitä mieleensä juolahti. Onneksi tuomarit ymmärsivät orin metkut ja yhteispisteiksi saimme 103,5. Eli tättärää, jälleen ykköspalkinto, ERJ-I! Aivan mieletön Eppu! Paremmin meillä ei olisi voinut laatuarvostelu-ura alkaakaan.
Seuraavasta laatuarvostelusta ei ole mitään hajua, vaikkakin tavoitteita ja haaveita meillä on vaikka sun minne.

16.03.2015
Kevään mittaan Epun kanssa on ahkerasti kierretty kenttäkisoja vähän vaihtelevalla menestyksellä - mutta tällä hetkellä plakkarissa sijoja jo 34 kappaletta! Enää muutamat sijat on siis siltä saralta keräämättä, jonka jälkeen voikin todeta Epun olevan kilpaeläkkeellä. Mutta, mikä hienointa, tänään tein sen mistä ollaan jo tovin haaveiltu! Ilmoitin Epun nimittäin mukaan ensi kuun kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuuteen! Aivan huippua! Eppu täyttää 8v huhtikuun alussa ja on tällöin siis laatuarvostelukelpoinen. Ja koska orin jälkeläiset ovat kisanneet monipuolisesti lajissa kuin lajissa, on Eppu tarkoitus ilmoittaa kevään/kesän mittaan myös erj sekä kerj laatiksiin. Epun vanhemmat ei tiedettävästi ole vielä laatiksissa pyörähtäneet, mutta onneksi niilläkin on sijoituksia lajista kuin lajista, joka antaa sitten meidän pojalle pisteitä. Mutta, jännitellään rauhassa ja katsellaan seuraavalla kerralla, että kuinka meillä oikein koululaatiksessa sujuikaan.

18.02.2015 Estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Osallistuin Epun kanssa tänään estevalmennukseen, joka järjestettiin J. Kauhasen toimesta Mörkövaarassa. Eppu oli alkuverkassa erittäin energinen, se paineli menemään ympäri maneesia hirmuista kyytiä, välittämättä minun pidätteistäni. Valmentaja pyysi topakammin hidastamaan oria ja tekemään pieniä kikkoja, joilla sain hevosta enemmän hallintaani. Kun Eppu kuunteli paremmin apujani ja oli malttavaisempi, saimme alkaa ylittämään kentälle rakennetttua esterataa, joiden korkeus oli noin 80-110cm. Ensimmäiset hypyt olivat melko hutaistuja kun en varsinaisesti päässyt hyppyihin mukaan, mutta vähitellen alkoi sujua paremmin ja hypytkin onnistuivat. Orin rauhoittuessa lähestymiset alkoivat luonnistumaan paremmina ja tekniikkakin oli kohdillaan. Valmentaja antoi Epulle kehuja erityisesti hyvästä hyppytyylistä ja rohkeasta etenemisestä. Vauhtiahan meillä oli koko valmennuksen ajan reilusti, mutta siitä huolimatta ori pysyi jotenkin hallinnassani. Muutamat pudotukset saimme aikaan sarjaesteillä, kun orin askeleet eivät sopineet täysin esteiden väliin, joten sitä saimme treenata oikein urakalla. Reilun tunnin työstämisen jälkeen olin erittäin tyytyväinen ratsuuni ja näin ollen saimme alkaa lopettelemaan ja siirtymään itsenäiseen loppuverkkaan. Saimme valmennuksessa äärettömän hyvää ja rakentevaa palautetta niin hevosesta kuin myös ratsastajasta, jota on hyvä hyödyntää vielä tulevaisuudessa estetunneilla.

20.01.2015
Uusia vuosia ja uusia tuulia - ainakin toivottavasti. Epun kohdalla tämä vuosi lähti ihan kohtuullisen hyvin käyntiin; 9. päivä ori nimittäin sai neljännen jälkeläisensä, joka on ainakin näillä näkymin myös viimeinen. Suloinen rautias tammavarsa nimettiin Mörkövaaran Uniajaksi ja kyseinen varsa siirtyy heti vieroituksen jälkeen Irethin omistukseen Viisikkoon. Uniaikaan tullaan siis tulevaisuudessa todennäköisesti törmäämään kilparadoilla, jipii!

Mitä Epun kenttäuraan taas tulee, on tammikuun alussa saatu jo hienosti kuusi sijoitusta kasaan. Viimeisin niistä oli itseasiassa tältä aamulta, kun Eppu suorastaan loisti Mörkövaaran omissa kenttäkilpailuissa - sijoitus 1/40! Ei yhtään hullummin. Ori tosin tuntui jo eilen illalla sen verta hyvältä, että tälle päivälle odotinkin siltä kovaa suoritusta. Kovaa tahtia yritetään saada nyt kevään aikana kyseisen lajit sijoitukset kasaan ja mikä hienointa, nyt keväällä Eppu täyttää 8v ja päästään mukaan laatiksiin! En malta odottaa enää hetkeäkään, sen verran kovat odotukset minulla kun tämän pojan suhteen on.

15.12.2014
Voi, voi, meidän ihanuus-Eppu! Eppu on vähän väliä sairastellut syksyn mittaan, sillä on ollut niin jalkavaivaa kuin myös pientä suoliston ärtyneisyyttä. Olemme saaneet lääkitä oria melkolailla, etenkin kun sillä on vielä kilpakausi menossa. Sairastelu on osittain rokottanut meidän pärjäämistä kenttäkilpailuissa, mutta hyvin urhoollisesti Eppu on taistellut ja saanut useita sijoituksia lisää, etenkin marraskuu sujui hyvin. Nyt onkin tavoite saada parin viikon aikana Eppu kuntoon, sillä ensivuoden puolella alkaa kova spurtti kerj kisojen merkeissä, niitä onkin kalenteri aaiivan täynnä. Vaikka tällä saralla meneekin vähän huonommin, voi todeta, että Eppu on saanut viime pk-merkinnän jälkeen kaksi jälkeläistä lisää! Lokakuussa syntyi ihastuttava orivarsa Mörkövaaran Univaras (e. Taikakuun Meriina) ja marraskuussa myöskin oripoika, Mörkövaaran Unihiekka (e. Ventoksen Lena). Univaras siirtyi vieroituksen jälkeen leahille Jalavaan, mutta Unihiekka olikin sen verta hieno yksilö, että se oli pakko jättää Mörkövaaraan kasvamaan. Toivotaan, että Eppu saa näistä varsoista hyvää näyttöä tulevaisuutta ajatellen. Vielä muutama jälkeläinen lisää ja vähän ikää päälle, niin laatikset kutsuvat...

04.11.2014 Kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Tänään saimme Mörkövaaraan ulkopuolisen valmentajan ja päätin Epun kanssa osallistua tämän kouluvalmennukseen. Alkuverkassa saimme valmentajalta noottia hevosen tahmeudesta ja ratsastajan asenne oli kuulemma peestä - what? Hiljattain yhteistyömme kuitenkin lähti sujumaan ja näin ollen ori liikkui tahdikkaammin eteen ja kuunteli maltilla antamiani apuja. Yksi valmennuksen aiheista oli avo- ja sulkutaivutukset käynnissä ja ravissa, jotka meiltä Epun kanssa luonnistuivat aika hyvin. Välillä Eppu tosin ravissa polki jalat ristissä vaikka minkämoisella uralla, jolloin valmentaja pyysi jälleen huolellisuutta ja napakkuutta peliin. Laukkatehtävässä tuli puolestaan laukata keskiympyrällä, tehden välillä siirtymisiä raviin. Eppu painoi ympyrällä melkolailla sisällepäin, sain täten antaa sille paljon tukea ja muistaa jatkuvasti puolipidätteet. Siirtymiset ravista laukkaan ja toisinpäin kuitenkin sujui vaivatta. Pieniä erimielisyyksiä meillä Epun kanssa oli, mutta kaikista pääsimme yhteisymmärrykseen kun tarpeeksi kovasti vain yritimme. Valmentajan mukaan teimme melkoisen parannuksen alun rauhattomasta menosta loppua kohden, joten lopettelimme valkan erittäin tyytyväisin mielin.

21.09.2014
Eppu paljastui ehkä hieman paremmaksi kilparatsuksi, kuin mitä siltä alussa odotettiin. Vaikka tiesin orin olevan hyvästä kilpasuvusta, en ajatellut, että tähän hölmöläiseen se voisi niin hyvin tarttua. Vajaan kahden kuukauden kilpailemisen jälkeen on plakkarissa 61, siis oikeasti, 61(!!) KRJ sijaa, 41 ERJ sijaa sekä 3 KERJ sijaa. Siis vaude! Eppu yllätti koulupuolella aivan kaikki, totaalisesti. Samalla voikin todeta, että Eppu jää nyt sekä koulusta, että esteiltä "kilpaeläkkeelle", huimastihan tuota ikää kun jo on, heh. Eppu keskittyy nyt loppuvuoden kilpailemaan vain ja ainoastaan kenttäratsastusta, tietysti lajikohtaisissa cupeissa pyrimme käymään.
Kilpailuista voikin siirtyä vauvauutisiin - Eppu sai viime kuussa ensimmäisen jälkeläisensä! Suloinen rautias tammavarsa syntyi 7. elokuuta Epulle ja Mörkövaaran Vapulle. Varsa nimettiin Mörkövaaran Vappukaappariksi ja vieroituksen jälkeen se matkasin Milan hoiviin Petäjävaaraan. Nytpä on jalostusorinkin ura Epulle avoinna! Kiva onkin seurata, kuinka orin jälkeläiset tulevat tulevaisuudessa kilpailuissa ja muuallakin pärjäämään.

03.08.2014
Eppu on kuukauden yhteisolon mittaan paljastunut kyllä tooodella hassuksi hevoseksi, enkä aina ole varma, että liikkuuko hevosen päässä mitään muuta kuin silmät. Eppu on äärimmäisen lempeä ja hyväsydäminen hevonen, mutta tosiaan sellainen hölmöläinen, että sen kanssa pitää tehdä kaikki kahteen kertaan ennen kuin onnistuu halutulla tavalla. Siksi orin ratsukoulutus oli himpun haastavaa, mutta kovalla työllä ja hiellä selviydyimme loistavasti. Nyt Eppu taittaa siis kouluratsastuksessa luokat helppo a tasolla ja rataesteitä se ylittää mieluusti hyvällä ponnulla 110cm asti. Heinäkuun lopulla aloitimme yhteisen kilpataipaleemme ja tulostakin olemme kivasti jo viikossa saaneet: 8 KRJ ja 3 ERJ sijoitusta. Kaksi KRJ sijoitusta tuli itseasiassa tältä aamulta, kun olimme Parodiassa että Rumour Poniesissa kisaamassa helpossa aa luokassa. Ensimmäisessä kilpailuissa sijamme oli 3/40 ja toisessa 3/30, hienoa Eppu! Orin kanssa on kyllä ollut mukava nämä ensimmäiset kilpailut kiertää ja tästä on vain suunta ylöspäin. Tässä kuussa on tarkoitus startata myös ensimmäistä kertaa kerj kilpailuissa - saa nähdä, kuinka niissä käy!

08.07.2014
Tänään Mörkövaaraan asteli uusi ihastuttava ori, Kadotettu Unisieppari. Olin hiljattain laittanut ostoilmoituksen suomenhevosoreista esille, ja tarjouksia alkoi tulvimaan vähitellen erilaisista hevosista. Silmääni osui näiden kaikkien hevosten joukosta yksi suloinen nuorikko, joka oli juurikin kyseinen Unisieppari. Ei minun tarvinnut kauaa miettiä, että otanko vai jätänkö, sillä samantien minulle tuli se tunne, että tässä hevosessa on jotain erikoista. Se omasi kohtuullisen hyvän kilpasuvun, eikä sen ulkonäössä saati rakenteessa juuri huomautettavaa ollut. Siispä tänäaamuna pakkasin kimpsut ja kampsut ja kävin noutamassa "Epun" Kadotetuista suomenhevosista Mörkövaaraan.

Epun kanssa meillä on tavoitteena päästä mitä pikimmiten kokeilemaan ratsun hommia, ja niiden luonnistuessa tähdätä heti ensimmäisiin kilpailuihin. Lähdemme oripojan kanssa kilpailemaan siis aktiivisesti krj, erj ja kerj kilpailuja, ja tietysti heti syksyn mittaan toivotaan jälkikasvua. Epusta onkin kovat odotukset myös laatisten suhteen, jotka se saa luvan lunastaa ensi vuoden mittaan, heh. Toivottavasti hyvin käy!

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 61, ERJ 43, KERJ 38, VSR 6 kpl

26.07.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
28.07.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
28.07.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
30.07.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
02.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
02.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
03.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
03.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
04.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
04.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
10.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
12.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
14.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
15.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
16.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
16.08.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/35
17.08.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/30
17.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
18.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
18.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
20.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
21.08.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/35
21.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
22.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
22.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
22.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
24.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
24.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
25.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
25.08.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
28.08.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
29.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
30.08.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
01.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
01.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
01.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
01.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
02.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/100
02.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/100
03.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/100
04.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
04.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
04.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
04.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
04.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
05.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
06.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
06.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
06.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
07.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
07.09.14, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
07.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
08.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
08.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
12.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
13.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
14.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
15.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
16.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
18.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
19.09.14, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40

31.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
04.09.14, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
04.09.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
16.10.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/50
05.11.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
08.11.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/50
20.11.14, KERJ (kutsu), CIC1, 05/40
23.11.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
24.11.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
03.12.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
11.12.14, KERJ (kutsu), CIC1, 04/35
29.12.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/34
01.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
05.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
10.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
11.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
17.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/40
20.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
22.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
23.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
23.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
24.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
24.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
25.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
27.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
31.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
31.01.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
08.02.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
15.02.15, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
15.02.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
19.02.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
23.02.15, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
10.03.15, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
15.03.15, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
15.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
19.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
21.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
24.03.15, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
27.07.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
27.07.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
31.07.14, ERJ (kutsu), 110cm, 01/40
05.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 01/40
09.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
12.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
13.08.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
15.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
20.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 02/30
22.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
22.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
22.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
24.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
24.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
24.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
25.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
28.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
28.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
29.08.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
02.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
02.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
02.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/50
03.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/50
04.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
05.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/50
05.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
06.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
06.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
07.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
08.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/50
08.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
09.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
09.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 01/40
10.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/50
11.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
14.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
15.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
15.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
16.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/30
17.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
17.09.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
22.09.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/50
30.11.14, ERJ CUP (kutsu), 110cm, 22/264

31.10.14, VSR CUP (kutsu), 90cm, 03/54
30.11.14, VSR CUP (kutsu), Helppo C, 01/45
31.12.14, VSR CUP (kutsu), 100cm, 01/71
30.04.15, VSR CUP (kutsu), 100cm, 02/65
30.06.15, VSR CUP (kutsu), 110cm, 02/55
30.06.15, VSR CUP (kutsu), CIC1, 01/64