Muistoissa: Mörkövaaran Aapeli - virtuaalihevonen
k. 24.09.2015

NimiMörkövaaran Aapeli LempinimiAapo
Rek.nroVH14-018-1127 Synt.päivä ja ikä12.12.2012, ikä
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori Säkäkorkeus ja väri164 cm, rt
KoulutustasoHelppo A, 110cm, CIC1 PainotusYleispainotus
KasvattajaMörkövaara OmistajaTvisha (VRL-01671)


© VRL-01222

Saavutukset

Yleislaatuarvostelun tilaisuus 25.02.2015
33(16+17) + 31(21+10) + 17 + 12 + 6 = 99p, YLA1

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.09.2014
21(6+8+7) + 40 + 25 + 10 + 8 = 104p, KRJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 30.11.2014
5,5 + 42 + 25 + 20 + 15 = 107,5p, ERJ-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 15.03.2015
6,5 + 40 + 25 + 20 + 15 + 2 = 108,5p, KERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelu 20.04.2015
11 + 23 + 25 + 25 + 20 = 104p, SLA-I

Luonne

Mörkövaaran Aapeli on sarjaa niin jääräpäinen suomenhevosori kuin olla ja voi, eikä sen kanssa eläminen ole aina ruusuilla tanssimista. Tai siis ikinä. Aapo saa usein hoitajissa aikaan sen toivottoman reagtion, sellaisen jolloin harjat ja talikot lentelevät pitkin seiniä ja suusta kuuluu hirmuinen kiroaminen. Ori ei koskaan, siis ei koskaan, anna mitään ilmaiseksi ja sen kanssa täytyy aina kaikki tehdä vaikeimman kautta. Aapo tekee sitä todennäköisesti aivan vain tekemisen ilosta ja siitä, että saa jotain nautintoa hoitajiensa härkkimisestä. Ori osaa kaikki temput tilanteessa kuin tilanteessa: se jumittuu aloilleen eikä hievahdakaan vaikka kuinka sitä tönisi, se riehaantuu täysin eikä pysy mitenkään käsissä, se näykkii, se potkii...se on aivan mahdoton! On suorastaan ihme miten hyvä kilparatsu siitä on tullut hankalasta luonteesta huolimatta.

Hoidettaessa Aapo on kaikkea muuta kuin rauhallinen ja kiltti, se hyppii karsinan seinille ja tarvittaessa myös hoitajansa niskaan, eikä kunnioita tämän käskyjä ollenkaan. Täten karsinassa hoidettaessa ori on syytä pitää aina riimusta kiinni, jotta se ei pääse liiakseen tallomaan hoitajansa varpaita. Orin harjaaminen sujuu tyypillisesti niin, että hoitaja pyrkii vain suurinpiirtein ottamaan pahimmat mudat karvapeitteeltä pois Aapon heiluessa sivulta sivulle. Kavioiden puhdistus ei missään tapauksessa onnistu ilman hoitajan hikeä, sillä Aapo suorastaan vaatii hoitajaltaan kuntoilua siinä kohtaa eikä ihan pienestä kaviotaan ylös nosta. Varusteiden laitto tuottaa hoitajalle kasan harmaita hiuksia, eihän Aapo nyt ilman taistelua suostu varuisteita ylleen ottamaan. Satuloidessa se nostelee uhkaavasti takajalkojaan, tarvittaessa myös käyttää niitä, sekä näyttää "söpöä" hammasrivistöään hoitajalle. Suitsiessa vuorostaan pää nousee niin taivaisiin ettei ainakaan lyhyt hoitaja saa päätä alemmas, saatika sitten ujutettua kuolaimia suuhun asti. Aapo vaatii siis topakan hoitajan, joka ei pojan tyhmistä tempuista säikähdä.

Ratsastettaessa Aapo on melkoisen omalaatuinen, eikä kovin useat ratsastajat pääse koskaan sen ajatusmaailmaan kiinni. Aluksi ori tyypillisesti sählää ja tekee täysin omia kuvioitaan, se hyvä että tajuaa ratsastajan olevan edes selässä. Aapon onkin aluksi hyvä antaa säädellä omiaan ja vasta jonkin ajan kuluttua aloittaa kunnon alkuverkka jossa päästää orista kaikki höyryt pois. Se on tietenkin harmillista, että yleensä ratsastajan voimat loppuvat kesken ennen Aapon hyytymistä. Aapo on tärkeää saada väsymään ennen kuin ratsastaja itse aloittaa edes tuntinsa, sillä näin se saadaan edes jotenkin hallintaan ja kuulolle. Ja mikäli orin saa hyvin kuulolle, on silloin jo ratsastaja jotenkin onnistunut. Tietysti se laittaa vastaan minkä vain kerkeää, mutta topakka ratsastaja pistää pojan hyvin ruotuun ja siitä se lyyti sitten lähtee kirjoittamaan. Orin saa hyvin kulkemaan eteen paino- ja pohjeavuilla, suustaan se on kamalan herkkä eikä siedä tasaista tuntumaa enempää painetta kuolaimelle. Mikään possujunahan Aapo ei myöskään missään tapauksessa ole, siltä löytyy vauhtia niin paljon kuin ratsastaja vain uskaltaa pyytää.

Kouluratsastus on yleispainotteisen Aapon huonompi puoli, vaikkakin se taittaa kaikki helpot luokat kuin vettä valuen halutessaan. Mutta koska ori ei ole kovin yhteistyökykyinen, on haastavien ja pikkutarkkojen tehtävien suorittaminen melkoisen vaikeaa. Lisäksi Aapolla on tietysti vaikeuksia keskittymisen kanssa niin eikös asiat hankaloitu entisestään. Taitava ratsastaja laittaa kuitenkin pojan kulkemaan eteenpäin vaikka mikä olisi, ja näin Aaponkin on vain pakko tehdä töitä. Aapon saadessa työskennellä rennosti hyvän ratsastajan kanssa, saattaa se yllättää aika monet hienoilla takaosakäännöksillään sekä lisätyllä ravillaan. Kun orin saa vielä päälle kulkemaan oikein päin ja ryhdikkäässä muodossa eteen, voi ratsastaja sanoa onnistuneensa tämän hevosen kanssa, eikä se ole missään tapauksessa itsestäänselvyys.

Esteillä Aapo on melkoinen tykki ja ruusukehai, joka käy selväksi jo nopealla vilkaisulla orin kilpakalenteriin. Jos hoitaja voisi sanoa Aapon rakastavan jotain, niin rakkaudenkohde on ehdottomasti esteet ja mitä suuremmat esteet, sen parempi. Tämä poika ei ole lainkaan arka hyppäämään, oli edessä este kuin este niin varmasti yli mennään vaikka korkeutta olisikin 140cm. Rataesteitä Aapolla hypätään 110cm luokkia, mutta kotona voidaan todellakin hypätä vielä parikymmentä senttimetriä korkeampiakin. Vauhtihan pojalla tyypillisesti lisääntyy esteille päästessään ja sekös hieman vaikeuttaa taas ratsastajan tehtävää, sillä orille on jaeltava koko ajan puolipidätteitä. On kuitenkin esteillä huomattavasti yhteistyökykyisempi kuin kouluratsastuksessa, ja siksi myös ehkä miellyttävämpi ja pehmeämpi ratsastettava. Kun esteiden rakastamisen ja vauhdin lisäksi päälle laitetaan vielä ketteryys ja älykkyys, on Aapo aivan lyömätön esteratsu.

Kilpailuihin tämän pojan kanssa lähteminen ei ole todellakaan mitään ihanaa puuhaa ja siksi kisahoitajaa saadaankin Aapolle etsiä kissojen ja koirien kanssa. Aluksi ongelmia tulee jo kotipihassa, sillä eihän Aapo millään traileriin haluaisi mennä. Sitä täytyykin houkutella vaikka minkämoisella herkkupalalla ja joskus peräti myös tallin kiimaisilla tammoilla. Matkustessa Aapo on hyvin levoton, se kolistelee koppia minkä vain kerkeää eikä rauhoitu hetkeksikään aloilleen vaikka vieressä seisoisi toveri tai edessä iso kasa syötävää. Kilpapaikalla alkaa se hirveä häslääminen ja tammoille huutelu että oksat pois. Orin kanssa onkin syytä suunnata lähes samantien lämmittelypaikalle, jotta se kerkeää siellä väsyä riittävästi. Aapolla kilpaillaan niin koulu-, este- kuin myös kenttäkisoissa, ja jokaisessa tietysti aina sama virsi. Pojalla täytyy olla selässä kokenut ratsastaja kera hyvien hermojen ja Aapo on saatava vain väsymään ja väsymään. Itse startin onnistuminen on täysin tuurista kiinni, vaikkakin Aapon tulee olla kohtuullisen hyvällä tuulella, kentänreunalla ei saa olla liikaa häiriötekijöitä ja ratsastajankin on annettava vielä parastaan. Hyviä tuloksia saadaan silloin tällöin kilparadoilta, mutta jokainen sijoitus on melkoisen tuskan ja hien takana.

Sukulaiset

i Lakean Justus
sph-o, rt, 146cm
YLA1, KRJ-I, ERJ-III, KERJ-I, SLA-I
ii Rikkimeni
sh-o, vrt, 156cm
KRJ-II, ERJ-I, KERJ-II, SLA-I
iii Täystuho evm
sh-o, lkk, 157cm
iie Likan Kristalli evm
sh-t, lkk, 150cm
ie VIR MVA Ch Ilon Pilvi
sph-t, rt, 144cm
KTK-II
iei Ilo-Hessu evm
sh-o, rt, 150cm
iee Vantastina evm
sph-t, rt, 145cm
e Taikakuun Meriina
sh-t, rt, 155cm
YLA2, KRJ-II, ERJ-III, KERJ-I, SLA-I*
ei Ryhdikäs Ryökäle
sh-o, prt, 157cm
KERJ-I, SLA-I
eii Ryökäle evm
sh-o, prt, 158cm
eie Ryhti-Tytti evm
sh-t, prt, 154cm
ee Melko Harmaja
sh-t, prn, 152cm
KERJ-II, SLA-II
eei Melko Huituli evm
sh-o, rnkm, 155cm
eee Melko Tahti evm
sh-t, rn, 152cm

Isä Lakean Justus on kuvankaunis suomenpienhevosori, joka omaa hyvän rakenteen, kauniin ruskean värityksen ja säkäkorkeutta vajaat 146 senttiä. Justus on luonteeltaan perinteinen oripoika, omaa tahtoa siltä löytyy siis äärettömyyksiin eikä se anna mitään hoitajalleen ilmaiseksi. Tältä suunnalta Aapeli on itsekin luonteensa siis perinyt. Vaikka Justuksen luonne ei yleisesti ketään hurmaa, on se sen sijaan erittäin taitava ratsuhevonen ja vähintäänkin kilpakentällä sen nähdessään suu loksahtaa auki. Tältä yleispainotteiselta mieheltä riittää kapasiteetti kouluratsastuksessa vaativa b tasolle, sekä rataesteillä 90 senttiin asti. Justus on aktiivisesti kilpaillut niin koulu-, este- kuin myös kenttäratsastuksen parissa, ja siten lajeista on keräynyt yhteensä 130 sijoitusta. Hyvän kilpailumenestyksen vuoksi Justusta on käytetty myös jalostukseen, tällä hetkellä orilta löytyy neljä enemmän ja vähemmän kilpakentillä pärjännyttä jälkeläistä. Hyvä rakenne, loistavat tulokset kilpakentillä sekä muutamat menestyneet jälkeläiset ovat olleet hyödyksi Justukselle laatuarvosteluissa: se on palkittu niin yleis- kuin myös kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimmäisellä palkinnolla. Nykyään Justus viettelee eläkepäiviään omistajansa Tvishan hoivissa Mörkövaarassa, jossa se on asunut koko elämänsä muutettuaan sinne varsana Virtuaalitalli Lakeasta.

Isänisä Rikkimeni on nytemmin Mörkövaarassa asustava suomenhevosori, jonka on kasvattanut Rilla SH. Vaaleanpunarautias, 156 senttinen Rikki on erittäin hyväluontoinen ori, jonka kanssa harvoin törmää erimielisyyksiin sen ollessa niin nöyrä ihmisiä kohtaan. Rikki on yleispainotteinen hevonen, jolla kilpaillaan ahkerasti niin koulu- kuin myös esteratsastuksen parissa. Kapasiteettia kouluratsastuksessa sillä riittää vaativa b tasolle saakka ja esteitä se ylittää parhaimmillaan 120cm luokkia, ja menestystähän molempien lajien parista on tullut. Lisäksi orilla on kilpailtu kenttäratsastuskilpailuissa, jonka saralta poika on ansainnut lähemmäs 40 sijoitusta. Kilpailujen ohella Rikki on myös jalostuskäytössä ja tällä hetkellä siltä löytyykin neljä kappaletta jälkeläisiä, joista kolme on menestynyt hyvin ratsastuskilpailuissa sekä laatuarvosteluissa. Rikin hienoudesta kertoo myös useat laatuarvostelupalkinnot: KRJ-II, ERJ-I sekä SLA-I. Tällä hetkellä Rikki viettää eläkepäiviään omistajansa hoivissa ja tarkoituksena olisi vielä päästä yleis- ja kenttäratsastuksen laatuarvosteluihin pyörähtämään.

Isänisäisän Täystuho oli komea ja hieno, liinakko 157cm korkea ori, joka oli painotukseltaan koulupuolelle suunnattu. Ori kilpaili nuoruudessaan aktiivisesti kouluratsastuksen parissa vaativia luokkia, ja menestystähän niissä reippaasti myös tuli. Nimensä vastaisesti Täystuho oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tuho, sillä se oli mitä mahtavaluontoisin ja ihastuttavin ori mitä maa päällään kantoi. Täystuhon kasvatti Reija Jääskeläinen ja kyseisen naisen hoivissa Tuho suuren osan elämästään viettikin. Ori ei omannut kovin kummoista rakennetta, mutta hyvän luonteensa sekä potentiaalinsa takia sitä käytettiin vanhemmalla iällä tiuhaan tahtiin jalostuksessa. Tiedettävästi Tuho jätti jälkeensä lähes 20 jälkeläistä, joista suurinosa menestyikin isänsä tavoin kouluradoilla. Ori jouduttiin lopettamaan vanhuudenoireisiin sen ollessa 24 vuotias.

Isänisänemä Likan Kristalli oli luonteeltaan kohtuullisen haastava tammaksi, se ei alistunut jokaisen käsiteltäväksi eikä se helppo missään tilanteessa ollutkaan. Väritykseltään Krista oli kauniin liinakko ja säkäkorkeutta se omasi vajaat 150cm. Nuorempana tammalla kilpailtiin sen painotuslajissa kouluratsastuksessa, jossa sillä riittikin kapasiteettia hienosti vaativa b tasolle saakka. Kyseisestä luokasta Kristalta löytyykin melkoinen määrä voittoja sekä muita sijoituksia. Kohtuullisen hyvin tamma menestyi myös rakenteensa ansiosta; vanhempana tammana se kantakirjattiin toisella palkinnolla. Menestyksekkään kilpauran jälkeen Krista siirtyi siitostamman leiviin jättäen jälkeensä neljä toistaan hienompaa jälkeläistä. Ikäväksi tamma menehtyi synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin jo 18 vuotiaana. Likan Kristallin kasvatti Ulla Autio.

Isänemä Ilon Pilvi on Virtuaalitalli Lakeassa asusteleva suomenpienhevostamma, jonka on kasvattanut Laura Nissinen. Tältä pieneltä, hyvärakenteiselta tammalta löytyy säkäkorkeutta vain 144cm ja väritykseltään se on rautias. Jo nuorena Pilvelle myönnettiin VIR MVA Ch arvonimi ja sitä ennen se myös kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Luonteeltaan tamma on hieman ahne ja huomionkipeä, mutta siitä huolimatta erittäin mukava toveri oikeanlaiselle, topakalle ihmiselle. Koulupainotteinen Pilvi on kilpaillut paljon painotuslajinsa parissa, tällä hetkellä siltä löytyy useita kymmeniä sijoituksia jopa vaativa b luokista asti. Lisäksi tammalla on kilpailtu jonkin verran myös esteratsastuksen parissa, mutta siltä suunnalta ei hirveää menestystä ole tullut. Lakean Justus on toistaiseksi emänsä ainoa jälkeläinen, mutta vanhetessaan Pilvi tulee mitä luultavimmin saamaan vielä monen monta hienoa jälkeläistä, ja uskoakseni sillä tähdätään myös laatuarvosteluihin.

Isänemänisä Ilo-Hessu on rautias tähtipäinen ratsu, jolta löytyy säkäkorkeutta noin 150cm. Yleispainotteisen Hessun kanssa on aktiivisesti kilpailtu sijoittuen esteratsastuksessa 100cm luokissa ja kouluratsastuksessa helppo a luokissa. Ratsastuskilpailujen ohella ori on niittänyt mainetta myös näyttelyissä hyvän rakenteensa johdosta, joukossa muun muassa useita BIS voittoja. Luonteeltaan Hessu on kohtuullisen nöyrä ja mukava, eikä se ollenkaan vieroksu työntekoa. Nytemmin Hessu viettelee ansaittuja eläkepäiviään kilpailuista, mutta toimii tarvittaessa jalostusoriina. Tähän mennessä ori on jättänyt jälkeensä neljä hienoa tammajälkeläistä, joista kaikki ovat päässeet näyttämään kynsiään kilparadoilla menestyen isänsä tavoin. Ilo-Hessun on kasvattanut Reija Ollilla.

Isänemänemä Vantastina on 145cm pientyypinedustaja, jonka päälajina on kilpailla kouluratsastuksessa. Vantastina omistaa pienhevoseksi hyvin hevosenomaiset isot liikkeet ja täten menestynyt myös vaativissa kouluratsastuksen luokissa keräten useita luokkavoittoja. Sijoituksia kyseisestä lajista on yhteensä tullut yli 50 kappaletta, eli mikään turha kouluratsu tämäkään tamma ei ole. Väriltään Vantastina on rautias ja sillä on päänmerkkinä piirto ja yllättävä herasilmä. Molemmissa takajaloista löytyvät myös puolisukat. Kouluratsastuksen laatuarvostelussa tamma on palkittu toisella palkinnolla. Perusluonteeltaan Vantastina on miellyttävä käsiteltäessä ja on hyvin ihmisystävällinen. Nykyisin tamma toimii täysipäiväisenä siitostammana, tällä hetkellä Vantasiina on varsanonut kolme hienoa jälkeläistä. Vantastina on elänyt koko elämänsä kasvattajan Heljä Nevalaisen hoidossa.

Emä Taikakuun Meriina on hieno suomenhevostamma, jonka omistajaa Tvisha kotitallinaan Mörkövaara. Niin kuin nimestäkin voi jo päätellä, Meriina on Taikakuun kasvatteja ja siksi tästä hevosesta odotettiin jo pienestä pitäen loistavaa kenttähevosta. "Merin" päästyä Mörkövaaraan ja siellä hetken kasvettuaan suunnattiinkin samantien kilparadoille koittamaan onnea, ja sehän kannatti! Yleispainotteinen tamma on kerännyt yli 140 sijoitusta koulu-, este- ja kenttäratsastuksen parissa. Kapasiteettia Merillä riittää kouluratsastuksessa helppo a tasolle, sekä rataesteillä reiluun metriin. Luonteeltaan Meri on kiltti mutta hieman höperö, ja siksi se luokin ratsastettaessa melko jännittäviä tilanteita kaahaillessaan sinne tänne ja tehdessään arvaamattomia oikkuja. Väritykseltään Meri on tummanrautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta siltä löytyy noin 155 senttimetriä. Toistaiseksi Meriina on jättänyt jälkeensä neljä jälkeläistä upeista oreista, ja tähän mennessä Aapelin lisäksi vanhin jälkeläinen on päässyt esiintymään kilparadoilla, ja sekin erittäin menestyksekkäästi. Meriinalla on edessään vielä melko monta laatuarvostelua, mutta nytemmin se on päässyt pyörähtämään yhdessä, nimittäin kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa, jossa se palkittiin toisella palkinnolla.

Emänisä Ryhdikäs Ryökäle, oli komea suomenhevosori kasvattajaan Raimo Ryhti. ”Kössi” asusteli alhipan hoivissa Taikakuun Kartanossa, jossa se oli aktiivisessa kilpa- ja jalostuskäytössä. Ori painottui kenttäratsastukseen, jossa se kilpaili CCI/CIC2 tasolla saakka. Kapasiteettia Kössillä kouluratsastuksessa riitti siis helppo a tasolle sekä rataesteillä upeasti 120cm. Orilta löytyi niin kenttä-, este- kuin myös kouluratsastuksesta useita kymmeniä sijoituksia ja lisäksi haavissa myös useita sijoituksia maastoestekilpailuista. Luonteeltaan Kössi oli herrasmiesmäinen ja mukava, mutta siltä kuitenkin löytyi se orimainen pilke silmäkulmasta ja siksi se vaati topakan käsittelijän. Luonteen sekä ratsastuskapasiteetin kruunasi vielä upea ulkonäkö, sillä Kössi omasi hyvän rakenteen kera punarautiaan värityksen. Säkäkorkeutta orilta löytyi 157cm. Hyvän rakenteen ansiosta Kössi menestyi myös kohtuudella näyttelyissä, jossa paras sijoitus LKV2. Taikakuun Meriina oli isänsä neljäs jälkeläinen, ja tähän mennessä syntyneet jälkeläiset ovatkin kaikki pärjänneet Kössin tavoin kilparadoilla. Kössi lopetettiin jalkavaivan iskettyä marraskuussa 2013.

Emänisänisä Ryökäle on jo edesmennyt suomenhevosori, jonka kasvatti Jouko Tarvainen. Punarautias, 158 senttinen Ryökäle kilpaili aktiivisesti kenttäratsastuksen parissa CCI/CIC2 tasolla keräten useita kymmeniä sijoituksia ja voittoja. Hyvän rakenteen ansiosta oria nähtiin ratsastuskilpailujen ohella myös näyttelyissä, joissa se menestyikin todella hyvin. Kilpauransa jälkeen Ryökäle kantakirjattiinkin ensimmäisellä palkinnolla. Luonteeltaan Ryökäle ei ollut mikään helpoin käsiltevä, sillä tulisuutta ja vauhdikkuutta tämä hevonen omasi loputtomiin. Vanhemmalla iällä ori siirtyi täysipäiväiseksi jalostusoriiksi saaden lähes 20 toistaan hienompaa jälkeläistä. Osa jälkeläisistä pääsi näyttämään Ryökäleen tavoin kynsiään menestyksekkäästi kenttäratsastuskilpailuissa. Ori kuoli luonnollisesti vanhuuteen kunnioitettavassa 26 vuoden iässä.

Emänisänemä Ryhti-Touko oli erittäin hyväluontoinen suomenhevosori, jonka kasvatti Taina Hovi. Väritykseltään Touko oli punarautias ja säkäkorkeutta se omasi noin 160cm. Hyvän rakenteen ansiosta ori myös kantakirjattiin nuorena toisella palkinnolla. Rehdin ja yhteistyökykyisen luonteensa vuoksi Touko oli hyvin etevä kilparatsu, jolla kilpailtiin kenttäkisoissa CCI/CIC2 tasolla usean vuoden ajan. Menestys ei ollut aina päätä huimaavaa, mutta kyllä ori sijoittui useasti ja voitti myös muutaman kilpailun. Ori jätti jälkeensä muutamia hienoja jälkeläisiä, joille erityisesti periytyi Toukon hyvää luonnetta. Ori menehtyi laitumellaan kunnioitettavassa 26 vuoden iässä.

Emänemä Melko Harmaja, tutummin Harmo, oli hyväluontoinen mutta hyvin energinen suomenhevostamma. Kenttäratsastukseen painottuvalta Harmolta löytyi kapasiteettia kouluratsastuksessa helppo b tasolle, sekä rataesteitä se ylitti hienosti 110cm luokkia. Tamma kilpaili aktiivisesti painotuslajinsa parissa keräten useita kymmeniä sijoituksia. Kenttäkilpailujen ohella Harmoa nähtiin myös erikseen este-, koulu ja maastoesteratsastuskilpailuissa, joissa menestystä on tietenkin tullut. Tältä kohtuullisen hyvärakenteiselta tammalta löytyi säkäkorkeutta vajaat 152cm ja väritykseltään se oli kaunis punaruunikko. Taikakuun Meriina oli Harmon neljäs, ja myös viimeinen jälkeläinen. Ennestään syntyneistä jälkeläisistä vain yksi on päässyt kokemaan emänsä tavoin kenttäkilpailujen saloja. Harmon kasvatti Meri Kaaja, jonka hoivista Harmo muutti Taikakuun Kartanoon jossa sen omisti alhippa. Harmo lopetettiin syksyllä 2013 vanhuuden oireisiin.

Emänemänisä Melko Huituli oli hieman omalaatuinen suomenhevosori, ainakin mitä tulee luonteeseen. Huituli oli varsin riehka ja välillä suorastaan rasittava hevonen, joka ei malttanut olla hetkeäkään aloillaan. Energisestä luonteesta oli tietysti etua kilparadoilla, ja Huitulia nähtiinkin niin este-, koulu- kuin myös kenttäratsastuskilpailuissa, joissa kaikissa se sijoittui kohtuudella. Ori kuitenkin painottui kenttäratsastukseen ja niin se myös menestyi siinä parhaiten. Kilpauran jälkeen ruunikonkimo, 155 senttinen Huituli kantakirjattiin toisella palkinnolla. Myöhemmällä iällä Huituli siirtyi täysipäiväiseksi jalostusoriiksi saaden 25 jälkeläistä, joista osa pärjäsi kenttäratsuina kilpailuissa isänsä tavoin. Huituli eli koko pitkän, 26 vuotiaan elämänsä kasvattajansa hoivissa.

Emänemänemä Melko Tahti oli rehellinen ja näpsäkkä suomenhevostamma, joka menestyi aikanaan suomenhevosten keskeisissä kenttäkilpailuissa erinomaisesti. Tahti oli Heikki Launosen kasvattama nätti tamma, joka oli väritykseltään ruunikko ja säkäkorkeutta se omasi juuri ja juuri 152cm. Hienon rakenteensa ansiosta Tahti pärjäsi myös näyttelyissä ja myöhemmällä iällä se kantakirjattiinkin erittäin hyvin pistein ensimmäisellä palkinnolla. Kenttäkilpailuissa Tahti sijoittui useasti CCI/CIC1 tasolla, mutta myös CCI/CIC2 tasolta löytyy startteja. Hyväluontoinen Tahti oli kilpauransa jälkeen mainio siitostamma ja se jättikin kolme toistaan upeampaa jälkeläistä jälkeensä. Jokainen jälkeläisistä menestyi jollain tapaa kenttäkilpailuissa emänsä kavion jäljissä. Tamma jouduttiin lopettamaan 24 vuoden iässä vanhuudenvaivoihin.

Valmennukset ja päiväkirja

01.04.2015
Tänään ilmoitin Aapelin mukaan huhtikuun SLA-tilaisuuteen. Tämä onkin 17,5 vuotiaan orin viimeinen "suuri koitos", ja taas yhden kerran odotukset on korkealla. Yhtään omaa hevosta kehumatta tiedän, että Aapeli saa ensimmäisen palkinnon, mutta yllettäisiinkö peräti kaikista hienoimpaan palkintoon, mm? No, ei paineita! Tästä kun Aapeli kunnialla selviää, niin sitten ei tarvitse enää ikinä tehdä mitään muuta kuin syödä ja riekkua tarhassa. Ehkä joskus pääsisi vielä ratsastustunnille, mutta se selviää sitten... Kovasti mietin myös sitä, että vaikka Aapelilla on "jo" viisi jälkeläistä, pitäisikö sitä tarjota vielä laatisten jälkeen ulkopuolisille jalostukseen? Jos sieltä muutama uusi helmi saataisiin pyöräytettyä, vaikkakin tavoitteenani on ollut, että hyvin montaa jälkeläistä en aina yhdelle orille teetä. Katsellaaaan!

27.02.2015
Aapelin viimekertaisesta "tilannekatsauksesta" onkin taas vierähtänyt tovi, joten päivitelläänpä orin kuulumisia. Lokakuun alussa Aapelista tuli viidennen kerran isä, kun Kajon Illusinaatio varsoi hienon orivarsan. Varsa sai nimekseen Mörkövaaran Möhköfantti ja vieroituksen jälkeen se muutti Suvin hoiviin Cresendoon. Möhköfantista on vanhempiensa tavoin kovat odotukset! Saa nähdä, mitä tuosta pojasta kehittyy.
Mutta mitenkäs sitten laatuarvostelurintamalla - no hirmuisen hyvin! Syyskuun krj-laatiksessa Aapeli sai komeat pisteet, 104p, joka oikeutti (tietenkin) KRJ-I palkintoon. Vastaavasti erj-laatiksessa pääsimme pyörähtämään heti marraskuussa, jossa saimme tooosi hyvät pisteet, 107,5p, joka jälleen oikeutti ykköspalkintoon! Aivan loistava hevonen! Pari päivää sitten olimme mukana yleislaatuarvostelun tilaisuudessa, jonne ikään kuin vain "tyrkkäsin" Aapelin mukaan ja toivoin vain parasta. Yllätys oli melko suuri, kun Aapeli nappasi siltäkin saralta 99p, jolla sai nipinnapin YLA1 palkinnon. Mutta mitä, ykköspalkinto sekin on! Nyt on tällä orilla loistava rivi hienoja palkintoja <3. Onneksi suunnitelmia on Aapelille lisää, nimittäin ensikuussa päästäänkin kerj-laatikseen mukaan! Toivottavasti siellä sujuu yhtä hyvin kuin mitä aikaisimissa laatiksissa.

15.01.2015
Tänä aamuna päätin lähteä Aapelin kanssa hyppäämään esteitä maneesiin. Aapeli oli aikaisin aamulla kun sitä tarhaan vein sen verta virkeä, että päätin antaa sille kunnon kyytiä ja pistää sen todenteolla töihin. Tallitytöt rakensivat maneesiin seitsemän erilaista estettä, korkeuksilla 80-110cm. Minä lämmittelin Aapelin huolellisesti, teimme paljon siirtymisiä ja temmonvaihteluja, jotta sain sen hyvin kuulolle. Vähitellen rupesimme ottamaan hyppyjä mukaan ja ai että... En ollut pariin kuukauteen taas tällä hevosella esteitä hypännyt, ja miten loistava se olikaan! Välillä ori tuntui menevän sekaisin jaloissaan tai sitten se vain kyttäsi esteitä, vähän oudolta kun sen liike tuntui. Sain keskittyä tunnilla eritoten siis hyviin lähestymisiin ja siihen, että annoin Aapelille aina hyvin tilaa ennen estettä ja sen päällä. Esteen jälkeen sitä sai jonkin verran pidättää, vauhtia kun riitti. Tunnin kuluessa pojasta kuitenkin alkoi huomata, että silläkin alkaa jo ikä painaa, sillä aivan samanlaisella vauhdilla ei enää mentykään kuin vajaa vuosi sitten. Hyvin meillä kuitenkin sujui, muutamat pudotukset tuli sarjaesteillä, kun askeleet eivät täysin mahtuneet väleihin, mutta muuten olen oikein tyytyväinen tähän vanhukseen!

24.12.2014
Hyvää Joulua! Ah, ihanaa, jouluaatto! Aina jouluisin tullessani tallille mietin tarkkaan, että kuka on se harva ja valittu, joka pääsee minun kanssa vetämään joulumaastoa tallitytöille ja hevosille. Tänävuonna sen roolin sai Aapeli, joka onkin ollut viimeisen vuoden ajan minun luottoratsu. Aamulla Aapeli sai siis leipomiani hevosille tarkoitettuja pipareita, sekä pari palaa omenaa ja yhden porkkanan. Orin napostellessa niitä tyytyväisenä kerkesin harjailla ja varustaa orin silmänräpäyksessä. Aapeli sai maastoon satulan päälle kivan punaisen loimen sekä jalkoihinsa punaiset pintelit. Kunnon joulumeininkiä! Maasto oli tällä kertaa asteen verran vauhdikkaampi, kun mennä laukkailimme peltojen halki aina vuorille asti. Lumi pöllysi hevosten ympärille ja kaikilla osanottajilla tuntui olevan hirmuisen hauskaa, niin ihmisillä kuin hevosillakin. Jollain tallitytöllä oli mukanaa vielä "taskuradio", josta kuuntelimme joululauluja lumisilla metsäpoluilla. Takasinpäin tullessa Aapeli oli vähän turhakin hötkylä, eikä se meinannut oikeasti edes pysyä käsissäni. Vähän sain poikaa siis topakammin komentaa, pitihän sen kärkihevosena osata käyttäytyä. Tallille päästessämme oli hevoset hiukka märkiä kovasta "treenistä", joten ne saivat fleeceloimet selkiinsä ja jäädä vähäksi aikaa talliin kuivattelemaan. Tallitytöt olivat onnekseni sen verran joulutuulella, että he halusivat auttaa minua ja parin tunnin kuluttua tulivat viemään sisällä olevat hevoset ulos. Minä katselin samaan aikaan tyttöjen ja hevosten menoa ikkunasta, kädessäni glögiä ja pipari. Jouluja!

29.10.2014 Estevalmennus, valmentajana Pierre
Saavuin valmentamaan tvishaa ja hänen oriaan Aapoa Mörkövaaran tiluksille. Ori esitteli omalaatuisen luonteensa jo alussa ratsastajan kiristäessä vyötä ja yrittäessä nousta satulaan: ori poukkoili edestakaisin intoa puhkuen, ja sama meno jatkui ratsastajan saatuaan itsensä ratsun selkään. Aapo viis veisasi saamistaan avuista, muttei kuitenkaan tehnyt mitään yltiöpäistä, vaan lähinnä valitsi itse kuljettavat reitit. Aapo sai hetken rellestää ihan luvan kanssa, kunnes tvisha otti ohjat tuntumalle ja aloitti varsinaisen verryttelyn. Aapo pani hanakasti vastaan, mutta nöyrtyi aina silloin tällöin ja tyytyi laiskasti tekemään mitä pyydettiin. Raviin siirryttäessä oma tahto puski taas läpi, ja saimme odotella tovin orin palattua takaisin maanpinnalle. Orin keskittyminen kuitenkin terävöityi kannettuani kentälle muutaman yksittäisen maapuomin verryttelyjä varten. Ratsukko työskentelikin tehokkaasti käyttäen puomeja hienosti apuna, ja Aapo oli kuin uusi hevonen. Mielenkiinnon loputtua loppui myös kunnioitus ratsastajaa kohtaan, joten aloitimme piakkoin isompien esteiden parissa.

Pystytin pari yksittäistä estettä, joilla ratsukko aluksi harjoitteli lähestymisiä erilaisilta reiteiltä. Aapo puski melko mallikkaasti apujen läpi, ja tvisha saikin pitää ohjat jatkuvasti tuntumalla ja antaa joka toisella askelella puolipidätteen, jotta meno rauhoittuisi hieman. Hyppytyyli Aapolla oli kuitenkin kunnossa, ja tämä selvitti esteet tarkasti ja varmasti, vaikka lähestymisien kanssa olisikin vielä hiottavaa. Keskityimmekin lähinnä vaiheeseen ennen hyppyä, joten pidimme estekorkeuden melko matalana koko valmennuksen ajan. Ratsukko suuntasi erilaisille esteille eri tempoilla ja erilaisia uria käyttäen, ja vaihtelu piti orin mielenkiintoa hyvin yllä. Vasemmassa kierroksessa kaarevalta uralta hyppääminen aiheutti päänvaivaa, sillä ori yritti jääräpäisesti loiventaa käännöstä ja puskea kaviouralle. Rauhallisemmalla vauhdilla Aapo taipui nätisti myös rungosta, eikä kulkenut vain pää esteelle taivutettuna, joten kaareva ura ei aiheuttanut enää vaivaa. Otimme vielä lyhyen laukkapätkän pääty-ympyrällä, jossa ori sai vielä kerran harjoitella oikeaoppista asettumista, ennen kuin aloitimme loppuverryttelyt, joissa Aapo käveli alkuun nähden yllättävän rauhallisesti vapailla ohjilla.

24.09.2014 Estevalmennus, valmentajana Isis
Tvisha ja suomenhevosori Aapo olivat kentällä lämmittelemässä kun saavuin paikalle. Emme ehtineet kovinkaan kauaa kentällä seistä kunnes viileä syystuuli alkoi puhaltamaan ja pian taivaalta alkoi tippumaan vesipisaroita. Siirryimme ripeästi maneesiin, sateelta suojaan ja annoin ratsukolle muutaman lämmittelytehtävän joiden aikana ehtisin rakentamaan heille jumppasarjan kentän toiselle pitkälle sivulle. Hetken kuluttua annoin ratsukolle luvan tulla sarjalle ja he lähtivätkin tahdikkaassa laukassa tähtäämään esteille. Muutama metri ennen sarjaestettä Aapo päättikin toimia oman mielensä mukaan ja koitti lähteä oikomaan ja ehkä se olisi jopa vain laukannut esteiden ohi ellei ratsastaja olisi saanut pidettyä sitä hallinnassaan. Tämän kertainen sarjaesteiden ylitys meni hieman säheltäen ja vaikka he ylittivät kaikki kolme estettä, Aapo piti silti liian kiirettä. Ratsukko kiersi pääty-ympyrän pariin otteeseen tehden samalla askelten lyhentämistä ja tulivat sitten uudestaan sarjalle. Nyt harjoitus sujui jo paljon paremmin ja ori pysyi ratsastajan päättäväisten apujen alla kuunnellen ratsastajaansa. Sarja käytiin läpi vielä pari kertaa ja sitten ratsukko sai hetkeksi siirtyä raviin ja kulkea jonkin aikaa itsenäisesti, kun sillä välin rakensin heille pari estettä kentälle joille tulot tapahtuivat kaarteiden kautta. Kaksi ensimmäistä estettä ratsukko ylitti vaivattomasti, mutta viimeistä estettä edeltävä kaarre olikin haastavampi. Aapo laukkasi energisesti ja ratsastaja sai antaa sille puolipidätteitä minkä kerkesi, mutta ori ei tahtonut hidastaa tahtiaan. Niinpä kaarteessa ratsukko lähti kaatumaan liikaa sisällepäin eivätkä he päässeet keskittämään hyppyään. Seuraavalla kierroksella ratsastaja lähti kokoamaan orin askelia heti toiselta esteeltä laskeuduttua ja nyt viimeinen kaarre sujui jonkin verran rauhallisemmin. Pyysin heidät kulkemaan hetkeksi ravissa ja tekemään keskelle kenttää suuren neliön. Näin Aapokin joutui väkisin hidastamaan tahtiaan kulmissa, jotta niistä tulisi oikeasti kulmat eikä vauhti saanut tippua raviin. Muutaman neliön jälkeen pyysin heidät uudestaan esteille ja suoritus oli erinomainen. He ratsastivat radan muutaman kerran kunnes oli aika aloittaa loppuverryttelyt. Loppuverkoissa ratsukko teki paljon taivuttelua ja askelten pidentämistä rauhallisessa tahdissa. Valmennus onnistui oikein hyvin ja olin erittäin tyytyväinen ratsukon työskentelyyn.

11.08.2014
Kesä on vierähtänyt tallilla touhutessa äkkiä, ja niin myös Aapelin kanssa on tapahtunut yhtä sun toista. Kilpailut esteiden parissa on saatu läjään, viimeiset "oikeat" sijoitukset haettiin kesäkuussa, jolloin kasaan saatiin peräti 62. sijoitus. Viime kuussa esteratsastusjaoksen cupissa Aapeli sijoittui sijalle 24 peräti 256:sta ratsusta, hienoa poika! Kenttääkin olemme kilpailleet mahdollisimman aktiivisesti, mutta kisoja on harmittavasti melko harvakseltaan. Tällä hetkellä 23 KERJ sijoitusta kasassa ja tarkoitus olisi kisata sinne 40 sijoitukseen asti, jos vain koskaan sinne asti päästään.
Kesäkuussa Aapeli sai sen kolmannen varsansa, josta aiemmassa uutisesta kerroinkin. Orivarsa Mörkövaaran Akseli jäi tosiaan talliin kasvamaan ja on hyvää vauhtia keräämässä sijoituksia kilparadoilta näyttönä isälleen. Viime kuun lopussa syntyi myös Aapelin neljäs jälkeläinen, Mörkövaaran Tähtihetki, joka etsii edelleen vielä omaa, hyvää kotiaan. No, nyt on hyvin varsoja alla, eikun siis laatiksiin tähtäilemään!
Koska Aapelin "tilanteet" alkaa olemaan hiljalleen kohdillaan, olisi todellakin aika aloittaa sen laatuarvostelutaival. Syyskuun kouluratsastusjaoksen tilaisuuteen lähdetään _ehdottomasti_, eikä sieltä mamman mussukalle kelpaa kuin ensimmäinen palkinto, piste. Syksyn mittaan olisi tarkoitus pyörähtää myös estelaatiksessa, mikäli vain kaikki menee suunnitelmien mukaan.

06.08.2014, Estevalmennus, valmentajana merikissa
Kasasin kentälle muutaman esteen ratsukon alkuverrytellessä. Aapeli vaikutti sivusilmällä katsottuna oikein näppärältä suomalaiselta. Ratsukko sopi hyvin yhteen ja yhteistyö toimi ilman näkyvää ongelmaa. Tehokkaan alkuverkan ja muutaman harjoitushypyn jälkeen aloitimme hyppäämisen. Pyysin ratsukkoa tulemaan kaikki neljä estettä haluamassaan järjestyksessä. Aapeli innostui taas esteelle lähestyttäessä ja ratsastaja saikin sitä vähän rauhoitella. Tiikeriloikalla yli, eikä pudotuksia tullut. Huomautin ratsastajaa oriin vauhdista, mutta ratsastaja olikin juuri kääntymässä ylimääräiselle voltille oria rauhoittelemaan. Muutamien hyppyjen jälkeen korotin esteet orin omalle tasolle ja pyysin ratsukkoa hyppäämään ne päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisellä kerralla. Ratsastaja jäi muutamassa hypyssä vähän jälkeen, joten tyylipisteitä voi hieman laskea, muuten ei ratsukolla oikein mitään huomautettavaa ollut. Loppukäynnit ratsukko lähti maastoon kävelemään, jonne lähdin mukaan "iltalenkilleni" kävelemään.

04.08.2014, Kouluvalmennus, valmentajana merikissa
Tänään valmennuksessa oli paljon kaikenlaista puuhaa ratsukolle: siirtymisiä, lisäyksiä, kaarevia uria, pohkeenväistöä, peruutuksia sekä laukkaharjoituksia. Aloitimme siirtymisillä sekä lisäyksillä. Aapeli kuunteli ratsastajansa apuja hyvin, siirtymiset olivat kokoajan lähes täydellisiä. Pyysin ratsukkoa menemään lyhyet sivut käynnissä ja tekemään pitkällä sivulla kaksi seis-laukka-siirtymistä ja myöhemmin lisäsimme tähän vielä pitkällä sivulla voltti laukassa. Jälleen hetken päästä lisäsin tähän vielä peruutuksen lyhyillä sivuilla. Aluksi peruutus meni hieman vinoon ja askelia tuli haluttua enemmän, mutta lopulta peruutuskin saatiin täydelliseksi. Lopulta lopetimme edellisen harjoituksen kokonaan ja pyysin ratsukkoa kääntymään lyhyeltä sivulta kentän keskelle ja tulemaan pohkeenväistöä molempiin suuntiin. Pyysin ratsastajaa hieman korjaamaan ryhtiään. Ratsukko oli treenannut paljon maneesissa, jonka peileistä on helppoa katsoa asentonsa, nyt se oli jäänyt huomioitta. Aapeli jaksoi keksittyä koko valmennuksen ajan tehtäviin ja se oli selvästi innoissaan siitä mitä tehtiin. Ratsukkoa oli ilo valmentaa, niin helppoa!

20.03.2014
Tänään koitti se päivä mitä olen reilun vuoden ajan jo odottanut - Aapeli sai ensimmäisen jälkeläisensä. Ori astui viime vuoden puolella Mörkövaaralaisen tamman, Rajamäen Helmen. Vihdoin ja viimein maailmaan sitten putkahti ihastuttava tammavarsa, joka nimettiin Mörkövaaran Helmiinaksi. Helmiinalle onkin jo superhyvä koti luvassa, se on alustavasti varattu Helmen kasvattajan Natalian hoiviin, jonne uskon sen kyllä lähtevän. Vanhempiensa tavoin Helmiinastakin odotetaan kovan luokan kilparatsua, joka toivottavasti antaa hyvää näyttöä vanhemmilleen.
Aapelille on myös toinen Mörkövaaran tamma, Mörkövaaran Vilna, kantavana. Tästä yhdistelmästä odotetaan varsaa syntyväksi ensi kuussa. Aivan sama mitä sukupuolta sieltä tulee, niin kaavailtu on, että kyseinen varsa lähtee Pierren matkaan Kadotettuihin Suomenhevosiin asumaan ja kilpailemaan. Mikäli kaikki siis sujuu synnytyksessä ja varsan kasvussa hyvin.
...Ja koska suokkivarsoja ei voi koskaan olla liikaa, niin ensi viikon aikana Aapeli pääsee jälleen astumaan yhden tamman. Kajon Illusinaatiolla on tällöin kiima ja jos astutus onnistuu, niin varsaa odotetaan syntyväksi kesällä. Hih, paljon pikku-Aapeleita!

27.02.2013
Ja mitä minä sanoin?! Onko tässä orissa kilpailijan vikaa vai? Alle kaksi kuukautta kilpailtu Aapelin kanssa ja mikä on tulos - KRJn parista 44 sijoitusta kasassa, vau! Siispä jäämme Aapelin kanssa jo siltä saralta pois, heh, neljä vuotiaana kilpaeläkkeelle koulun parista. No mutta, eipä se yhtään huonommin ole esteikilpailuissakaan mennyt. Aapeli on kerännyt ERJstä peräti 39 sijoitusta! Kevään jälkeen ori saa jäädä pienimuotoisella kisatauolle ja jatkamme sitten ns hermoloman jälkeen. Hyvässä kunnossa ori on pysynyt reippaasti kisatahdista huolimatta, minkäänmoisia väsymyksen merkkejä se ei ole näyttänyt. Hyvä, rakastava hoito ja kunnon ruoka, niillä tiellä pysytään. Kenttää emme tässä kuussa hirveästi kisanneet, mutta saimme alkukuusta plakkariin siltäkin saralta kolme sijoitusta lisää, hyvähyvä. Nyt todellakin jäämme tauolle ja sen jälkeen katsotaan Aapelin kuntoa ja mietitään mihin suuntaan lähdetään etenemään. Jälkeläisiäkin pitäisi tälle upealle kilpaherrallakin jo alkaa miettimään, mmm...

15.01.2013
Orin kasvaessa on kyllä tullut se asia selville, että Aapeli on perinyt täysin luonteensa isältään - voiko inhottavampaa ja haastavampaa hevosta ollakaan. Aapelia ei voi kaikki Mörkövaaran tallitytöt edes käsitellä, sillä se syö ne elävältä jos niikseen tulee. Siksi poika onkin vain minun, omistajan, ja tallimestarin käsiteltävänä ja ratsastettavana suureksi osaksi. Höh, luonteensa osin en kyllä saanut sitä unelmieni hevosta tästä orista, mutta josko tämä nyt alkuun välttää.
Kilpakentille suuntasimme tämän kuun alusta, koulussa kisaamme helppo a tasoa ja rataesteillä 110cm korkeudella, sekä kenttää CIC1 luokkaa. Onhan Aapeli todellakin näyttänyt kyntensä radalla kuin radalla, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kehnosta luonteestaan huolimatta ori on hyvin yritteliäs ja kilpailuhenkinen, joka näkyy jokaisen lajin tuloksissakin. Tähän mennessä plakkarissa on 7 KRJ, 3 ERJ ja 2 KERJ sijoitusta - ja vasta vähän reilu viikko kilpailtu. Ei siis yhtään hullumpaa! Tätä menoa kun jatketaan, niin onpa meillä vuoden päästä jo hyvin suuri ruusukekasa tallissa. Näillä mennään, eikun kilparadalle taas!

15.12.2012
Aikaisemmin viikolla Mörkövaaraan syntyi ihastuttava rautias orivarsa, yhdistelmästä Lakean Justus x Taikakuun Meriina. Tomera ja oikein leikkisä varsa nimettiin Mörkövaaran Aapeliksi ja ainakin toistaiseksi se saa jäädä rauhassa talliin kasvamaan. Uskoisin Aapelilla kuitenkin olevan meillä jalostuskäyttöä, ja siksi myyntiä kyllä saa pitkään harkita.
Vanhempiensa tavoin Aapelista tietysti odotetaan oikeaa kilpakenttien valtiasta, josta tulee olemaan niin lajiin kuin lajiin. Vanhemmat kaipailevat pikaisesti näyttöjä ja heti orin ratsukoulutuksen jälkeen siirrymmekin kilpailemaan krjn, erjn ja kerjn parissa. Kapasiteettia uskoisin pojalla riittävän korkealle niin koulussa kuin esteillä, mutta se jää nähtäväksi mille tasolle päästään.
Heh, mitä nyt kaipaamme sitä YLA1, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I-rivistöä. Ei suinkaan paineita Aapeli, ei! Rauhassa lähdemme katselemaan, mitä TÄSTÄ loistavasta hevosesta tulee... Josko jotain suurta ja mahtavaa, ken tietää.

Jälkeläiset

s. 20.03.2014, t. Mörkövaaran Helmiina (e. Rajamäen Helmi) omistaja: Natalia
s. 23.04.2014, t. Mörkövaaran Virna (e. Mörkövaaran Vilna) omistaja: Pierre
s. 08.06.2014, o. Mörkövaaran Akseli (e. Kajon Illusinaatio) omistaja: Tvisha
s. 25.07.2014, t. Mörkövaaran Tähtihetki (e. Moon Joulutähti) omistaja: misery
s. 03.10.2014, o. Mörkövaaran Möhköfantti (e. Kajon Illusinaatio) omistaja: Suvi

Kisakalenteri - sijoituksia KRJ 44, ERJ 64, KERJ 41, VSR CUP 5 kpl

09.01.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/40
10.01.13, KRJ (kutsu), Helppo C, 03/40
10.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
11.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
11.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
13.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
14.01.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/30
21.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
22.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
23.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
23.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
24.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
24.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
25.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
26.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
26.01.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
26.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
26.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
27.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
28.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
28.01.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/40
28.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
29.01.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
01.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
03.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
04.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
04.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/60
05.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/60
06.02.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 05/30
06.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
07.02.13, KRJ (kutsu), Helppo C, 03/40
11.02.13, KRJ (kutsu), Helppo C, 03/40
11.02.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
11.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
11.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
12.02.13, KRJ (kutsu), Helppo C, 04/40
15.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
19.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
19.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
20.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
21.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
21.02.13, KRJ (kutsu), Helppo B, 03/40
24.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
25.02.13, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40

02.01.13, KERJ (kutsu), CCI/CIC*, 01/38
03.01.13, KERJ (kutsu), CCI/CIC*, 01/38
01.02.13, KERJ (kutsu), CIC1, 03/50
07.02.13, KERJ (kutsu), CIC1, 07/50
08.02.13, KERJ (kutsu), CIC1, 06/50
24.05.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
25.05.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/55
01.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
02.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/40
05.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/50
05.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
07.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
07.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/50
09.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
10.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
11.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 07/50
13.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/50
14.06.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
11.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
12.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
16.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
28.07.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
09.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
15.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
15.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
18.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 05/30
20.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/30
21.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
24.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
26.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/50
27.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 06/50
31.08.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/40
03.09.14, KERJ (kutsu), Helppo, 05/31
04.09.14, KERJ (kutsu), CIC1, 02/40
15.09.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/40
22.09.14, KERJ (kutsu), CIC1, 04/30
16.10.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
18.10.14, KERJ (kutsu), CIC1, 03/30
23.10.14, KERJ (kutsu), CIC1, 01/30
30.11.14, KERJ CUP (kutsu), CIC1, 05/63
30.01.15, KERJ CUP (kutsu), CIC1, 06/78
06.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
07.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
08.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
19.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
22.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
23.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
26.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
26.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
28.01.13, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
30.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 01/40
31.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 01/37
31.01.13, ERJ (kutsu), 110cm, 01/25
01.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
01.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 04/40
01.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
02.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
02.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
02.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
03.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
03.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
04.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
04.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
04.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 06/40
05.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 02/30
06.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
07.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 03/40
07.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
07.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
07.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 05/50
08.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 02/40
09.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
09.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 07/50
12.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
12.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
13.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 02/50
13.02.13, ERJ (kutsu), 100cm, 04/60
19.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
21.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
22.02.13, ERJ (kutsu), 110cm, 01/30
22.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
23.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
24.05.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/80
24.05.14, ERJ (kutsu), 110cm, 04/80
27.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 07/55
27.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
28.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
29.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
30.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
31.05.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
01.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
02.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
03.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
05.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
05.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
06.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
06.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
07.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
08.06.14, ERJ (kutsu), 110cm, 05/30
08.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
09.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
09.06.14, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
10.06.14, ERJ (kutsu), 110cm, 03/30
31.07.14, ERJ CUP (kutsu), 100cm, 24/256
31.08.14, ERJ CUP (kutsu), 110cm, 02/288

30.09.14, VSR CUP (kutsu), CIC1, 01/45
31.10.14, VSR CUP (kutsu), CIC1, 02/29
31.01.15, VSR CUP (kutsu), 90cm, 07/82
31.03.15, VSR CUP (kutsu), Helppo A, 04/69
31.03.15, VSR CUP (kutsu), 90cm, 03/51