© M. Le Bel 

8 vuotta - 17.01.2009
9 vuotta - 18.04.2009
10 vuotta - 18.07.2009

Kingston Tyrone tutummin Ron on yleisesti näpsäkkä oripoika jolta piisaa vauhtia kuin rauhallisia hetkiäkin. Ensi silmäyksellä Ronia ei menisi vannomaan oriksi - käyttäytyy kuin lupsakka ruuna. Pojasta saa todellakin etsiä niitä orimaisia piirteitä, ihmisten käsittelyssä aina hyvin kiltti sekä maltillinen. Ronilla ei ole koskaan kiire minnekkään mikäli hoitajallakaan ei. Ori on hyvin ihmisläheinen, jokseenkin jopa riippuvainen niistä. Hyvin lupsakka lähes jokaiselle hoitajalle, uudet ihmiset tosin tuovat jotain mutkia matkaan. Ron ei välttämättä ihastu kaikkiin ihmisiin, varsinkin pelkääviä pieniä lapsia kohtaan voi olla hyvinkin epävarma ja näyttää myös itse tunnettaan luimistelemalla sekä huonoimmassa tapauksessa hampaitaankin vilauttamalla. Tutuille ja turvallisille Ron on kuitenkin lempeä nallekarhu. Pojalta löytyy kuitenkin hitusen pilkettä silmäkulmasta - aivan jokaiseen juttuun se ei välttämättä suostu. Välillä täytyy raportoida hoitajillekin vastaan, hyvinä esimerkkinä vaikkapa taluttaessa pysähtyminen sekä laitumelta satunnainen karkailu. Ron on yleensä kaikissa tilanteissa mukava, varmajalkainen poni joka harvoin säikähtelee erikoisempiakaan ääniä taikka esineitä. Niin kuin kaikkien hevosten, myös Ronin lempipuuhaa on tietenkin syöminen. Kaikki namupalat varmasti uppoavat isoon, nälkäiseen suuhun. Siitäpä syystä on hyvä muistaa välillä pitää pieniä dieettejä jolloin herkut on ehdottomasti kielletty. Yleisesti Ron on siis kiltti hevonen, lähes jokaisen ihmisen käsiteltävissä.

Hoidettaessa Ron rauhallinen ja oikein antautuu hoitajalle, kukapa ei tykkäisi paijailusta ja ehkäpä niistä porkkananpaloista.. Kun pojan karsinaan astuu, on ori usein miten jo ovella vastassa hoitajaan. Korvat höröllään Ron oikein tervehtii hoitajansa jonka jälkeen menee seisomaan keskelle karsinaa jopa ilman hoitajan käskyä. Harvoin tarvitsee laittaa karsinassakaan kiinni, osaa pysyä siis käskystä paikoillaan oikein moitteettomasti. Hoitajan tarvitsee kuitenkin olla hitusen varuillaan, välillä tuppautuu astumaan varpaille ja heittelemään turpaansa ylös ja alas osuen kipeästi hoitajan päähän. Ori on helppo ottaa riimuun vaikka kääntääkin ensiksi turvan pois päin ja esittääkin hankalaa. Harjatessa Ron on varmaankin helpoimmillaan - silloin se seisoo rauhallisesti paikoillaan, leputtaa takajalkaansa ja välillä ummistaa jopa silmänsä. Pojalla on hitusen herkkä ihopohja jonka takia siedä kamalan kovaotteista harjausta. Yleisesti orilla on erittäin hyvä peitekarva, sileä sellainen joten harvoin tuo paria kurakarvaa enempää tarhasta talliin kun ylimääräiset tippuvat jo matkalla pois. Poitsun harja tosin rakastaa mennä sotkuiseksi ja likaiseksi - joka ikinen päivä Ronin harjaa joutunee selvittämään parikin minuuttia jotta näyttää siistiltä. Ori ei ihastu asiaan että hänen harjaansa revitään ja kammataan, harjan kampaaminenkin osoittautuu monelle yllättävän vaikeaksi. Kavioiden puhdistus on melko helppo homma. Välillä Ron tietenkin koettelee hoitajaansa olemalla itsepäinen ja pitämällä kavionsa tiukasti maanpinnalla. Yleensä poika nostaa tosin pienestäkin hipaisusta kavion ilmaan ja antaa hoitajan rauhassa puhdistaa kavionsa ilman että repisi niitä esimerkiksi hoitajan kädestä pois. Varusteiden laitossa Ron on melko kiltti tai ainakin yrittää olla. Ei todellakaan pidä siitä ettäkö päälle iskettäisiin painava möhkäle ja rautapalat suuhun. Hoitajan täytyy olla vain päättäväinen ja samantien jo ilmaista että hän on se kenenkä tahtiin mennään, ei poni. Suitsiessa nostaa tyypillisesti heti ensin turvan kattoon tai ainakin pois päin hoitajasta. Kun Ronin pään saa hyvin hoitajan vierelle, saa suitset melko nopeasti pujautettua ponin päähän. Joskus tuppaa kuolaimet aiheuttamaan pientä mutinaa jolloin täytyy vain kutitella suunpielestä sen aikaa että kita aukeaa. Satuloidessa tekee sen perussetin minkä moni muukin hevonen - luimistellaan vähäsen ja kyllähän mahaakin saadaan pyöreämmäksi. Välillä pojan satulavyöstä saa vetää ihan kunnon otteella että ympäri sen pyöreän vatsan menee. Varusteet on kuitenkin jo aivan helppo laittaa pojan ylle, niistä se ei ole moksiskaan. Pintelit on helppo pyöräyttää Ronin jalkojen ympärille, tuskin edes liikauttaa jalkaansa keskeyttääkseen hoitajan hommat. Loimen kanssa saa olla hitusen varovainen, ainakaan sen ettei sitä heitä aivan täysillä Ronin selkään. Tahtoo nimittäin vähän kiivastua siitä asiasta. Yleisesti Ron on siis melko mukava hoidettava jota voivat huoletta hoidella ihmiset joilla on jonkinmoista kokemusta sekä päättäväisyyttä.

Taluttaessa Ron on reipas mutta siltikin täysin jokaisen hallittavissa. Kun poika haetaan karsinasta vaikkapa riimuun, puhkuu se jo suorastaan intoa sillä sehän tarkoittaa ulos pääsyä! Heti tallin ovella Ronin on pakko hirnahtaa, kaikkien on saatava tietää kuka on tulossa. Poni tanssahtelee nätisti kevein askelin hoitajan vieressä, ei lähde riuhtomaan mihinkään suuntaan. Täytyy vain tietää että Ron on melko reipas tapaus joten taluttajakaan ei voi jäädä juurikaan löntystelemään. Välillä Ronillekin tosin iskee päiviä jolloin ei kiinnosta ja sillonhan sitä täytyy tosiaankin vetää perässä. Ottanut tavakseen vähän 'tökkiä' käveltäessä, eli pysähtyy vähän väliä katselemaan taakseen ja muutenkin ympärilleen. Normaalisti pojan kanssa on kuitenkin kiva käydä vaikkapa taluttaen kävelylläkin, hienosti se osaa olla. Tammat eivät tuota vaikeuksia pojan kanssa. Kun vastaan tulee tamma niin tottakai pienesti täytyy nykäistä ja nuuskaista perään, aivan normaaliahan se. Ei koskaan lähde siis vetämään perään ja hyppimään esittääkseen tammoille. Normaalisti nämä perusreitit Ron osaisi suorittaa ilman talutustakin. Esimerkiksi aamuisin kun lähdetään laitumille niin poika tallustaa reippaasti itse jo portille ja odottaa vain portilleen avaajaa. Ron toimii myös hyvin liikenteen seassakin taluttaen vaikkakin välillä täytyy kuitenkin pysähdellä ja katsella ympärilleen. Tämä poika ei vaadi todellakaan taluttajaltaan erikoisempia taitoja, pysyy sen verran hyvin taluttajansa vierellä.

Ratsastettaessa Ron on oikein miellyttävä tapaus oikeanlaisella ratsastajalla. Kun pojan taluttaa kentälle ja pysäyttää paikoilleen, tuntee kuinka se pursuaa halusta päästä juoksemaan. Selkään noustessa poni lähtee jo kävelemään reippaasti eteenpäin, kovinkaan paljon malttia sillä ei aluksi ole. Kuitenkin pieni veto ohjasta saa sen tajuamaan mitä tulee tehdä. Aluksi Ron on muutenkin hyvin virtainen tapaus, alkuverkat tulee tehdä huolella jotta saadaan hevonen hyvin kuuntelemaan. Ron on hyvin miellyttämishaluinen ratsastajaansa kohtaan, tekee parhaansa siis ratsastajansa eteen. Ron kuuntelee erittäin hienosti selästä tulevia ohjeita mikäli se on heti alkutunnista saatu menemään ratsastajan mukaan, ei itse ponin. Ronilla on paha tapa joskus lähteä vähän kokemattomilla ratsastajilla luimumaan otteesta jolloin lähdetään tekemään rataa itse pojan mukaan. Yleensä kun selkään istuu kuitenkin päättäväinen ratsastaja päästään jo tunnin kulussa pitkälle. Ori kuuntelee ehkäpä parhaiten ratsastajan istuntaa- sekä pohjetyöskentelyä. Pienikin ratsastajan herjahdus kovassa vauhdissa antaa Ronille mitättömän käskyn jolloin poni menee ns. jumiin kun ei tiedä mitä tehdä. Orille on annettava muutenkin selvästi ohjeet kuinka tulee toimia. Kuuntelee myös ratsastajan ääniapuja melko kohtalaisesti joten maiskuttelut selästä ei välttämättä olisi pahitteeksi. Koska Ron on loppujen lopuksi herkkä ratsastettava, se ei siedä yhtään kuolaimesta vetoa taikka potkimista kylkiin. Silloin näytetään tietenkin takaisin ratsastajalle pukein taikka keskelle kenttää jumittamisella. Poika omaa melko mukavat askeleet joissa on helppo istua. Ravi varsinkin on hyvin pehmeää jolloin yksikään ratsastaja tuskin edes pomppaa itsestään satulasta. Laukka voi kuitenkin olla jo lennokkaampaa, siispä varsinkaan kovassa vauhdissa ei Ronin selässä ole mukava istua, pelloilla varsinkin laukataankin kevyessä istunnassa. Ronin selästä ei kuitenkaan kovin helpolla alas lennä, siitä pitää itse ponikin huolen. Mikäli ratsastaja lähtee pojan kylkeä pitkin luisumaan, osaa se itsekin jo ennakoida tilanteen ja hiljentää menoaan. Vaikka Ron onkin painotettu esteille ei se todellakaan tarkoita sitä etteikö se koulua osaisi mennä. Poni taittaa hienosti kaikki helpot luokat, perusasiat siis vahvasti hallinnassa ja lisäksi satunnaisia erikoisuuksia. Ronin saa kulkemaan melko helposti muodossa eteenpäin jolloin se näyttääkin todelliselta kouluponilta. Tällä hetkellä pojan ehkäpä parasta alaa kouluratsastuksessa on vaihdot sekä taivutukset. Ron ei ole mikään rautakanki eli saa kylkensä kunnolla taipumaan mikäli haluaa. Kouluratsastuksessa vaaditaan selkään melko hyvä ratsastaja mikäli halutaan oikein hienosti saada poni liikkumaan. Kulkee reippaasti eteenpäin, todella harvoin täytyy käynnissäkään eteenpäin hoputtaa. Esteillä tämä poni on täysin omiaan. Poika taittaa esteet todella hyvin, ratana pojalla hypitään reippaasti yli metriä ja sekin melkoisella ilmavaralla. Ronin tekniikka ja hyppytyyli ovat todellakin erinomaiset, kehuja on suuremmiltakin ratsastajatähdiltä tullut. Ei aristele ainuttakaan estettä vaan aina reippaasti hyppäämässä suuremmatkin esteet. Esteille lähestyttäessä poika tuppaa vähän kirimään jolloin joutuu antamaan jatkuvasti puolipidätteitä. Hevonen osaa kuitenki itsekin arvioida suunnilleen ponnistuspaikan ja se on vain plussaa. Ron ei koskaan ole kieltänyt esteillä sillä epävarmuutta siltä ei löydy. Huonot lähestymiset esteille saavat kuitenkin aikaan pudotuksia mutta niitähän tulee kaikille. Esteillä Ron tuntuu hieman enemmän kuumenevan ja välillä vähän ryöstämään ohjasta, selkään siis ihminen joka osaa käsitellä vähän hurjempaa vauhtia kiitävää ponia. Poika on myös täysin oivallinen maastoratsu - ori on täysin varmajalkainen eikä liikenteessa liikkuminen tuota ongelmia. Todella harvoin säikkyy mitään, mikäli säikähtää niin koskaan lähde tallille päin viemään. Silloin pysytään vankasti paikoillaan eikä säntäillä suuntaan tai toiseen, uteliaana ponina Ron haluaisi ottaa selvää tästä kyseisestä kohteesta. Poika nauttii itse todella paljon maastoilusta, onhan se mukavaa juoksennella pitkin peltoja ja liittää vaikka pari laukkapukkia mitään. Vaikka pojalta vauhtia piisaa, kyllä sillä pystyy myös rauhallisia maastoretkiä menemään. Yleisesti Ron on oikein mainio ratsu kokeneemmille, tavoitteellisille ratsastajille.

Lastattaessa Ron on oikein rauhallinen ja suostuu menemään traileriin mutkitta vaikka aluksi sitä tuntuukin vähän aristavan. Kisamatkoille poika tarvitsee aina jonkun kaverikseen traileriin, muuten matkat ovat ponille yhtä painajaista. Ron ei mitenkään rakasta olla suljettuna pieneen koppiin ainakaan pidempää matkaa vaikka tällä syömistä olisikin. Mikäli hermostuu niin pistää pienen mekkalan pystyyn jolloin on pakko pysähtyä ja laittaa hevonen uudelleen kuosiin. Mikäli Ronilla on seuralainen menee matkat kuitenkin aina kisapaikoille täysin ongelmitta. Traikusta peruuttaminen ei ole Ronin parasta alaa, sieltä tullaan joka kerta kamalalla ryminällä ulos. Kisamatkoja on kuitenkin taakse tullut sen verran että poika on jo hyvin totutellut matkusteluun ja selviää siitä lähes ongelmitta.

Kisoissa poika on aluksi hyvinkin epävarma ja täysin ymmällään. Trailerista tultuaan jähmettyy täysin ja pyörittelee silmiään minkä kerkeää. Tämä on vain parin minuutin kestävä tila jonka jälkeen Ron on taas oma itsensä ja maastoutuu hyvin ympärillä olevaan hälinään. Ron tanssahtelee nätisti taluttajansa vierellä kun tälle ruetaan pistämään varusteita niskaan. Tottakai varusteiden laitto tuppaa olemaan joskus hieman hankalaa kun uusi tilanne jälleen pojalle ja joka paikka pitäisi käydä tsekkailemassa lävitse. Kun varusteet on saatu hyvin päälle ja poika näyttää hienolta, päästään lämmittelyyn. Koska Ron kilpailee vain esteillä on koko veryyttelyrata täynnä n. 80cm esteitä. Lämmittely on vieläkin aikamoista sählinkiä vaikkakin koko ajan Ronin käyttäytyminen paranee. Jo muutaman lämmittelyesteen jälkeen poika kuuntelee jo ratsastajaansa mahdollisimman hyvin ja yrittää itsekin keskittyä tekemiseensä. Kun Ronin kanssa odottaa vuoroa päästessään suorittamaan rataa, tuntee todellakin miten se puhkuu jälleen intoa ja tanssahtelee alla. Kun rata alkaa ja ratsastaja antaa pojalle merkin se tietää että nyt on tosi kyseessä ja tekee parhaansa. Ron kilpailee normaalisti noin metrin luokkia ja nehän tältä pojalta ylittyvät helposti. Harvoin tätä ratsukkoa kilpailuista hylätään, kieltäytymisiä kuin koskaan tule eikä puomejakaan niin paljon lentele. Mikäli radalla ratsastaja on todella varma niin myös Ron. Orin silmistä näkee kuinka se keskittyy kuuntelemaan ratsastajan ohjeita ja ylittää nätisti esteen kerrallaan. Jokaisen suorituksen jälkeen Ron on erittäin pirteä, se todellakin näyttää tunteensa mikäli rata meni hyvin. Mikäli sijoitus on tullut ja päästään laukkaamaan kunniakierrosta on Ron aivan onnessaan. Poika laukkaa aina rauhallisesti kentän ympäri, eihän se toki ihme ole vaikkakin pari ilopukkiakin joukkoon mahtuisi. Ron on oivallinen kilpakumppani sillä se todellakin nauttii kilpailla.

Laitumella & muiden hevosten seurassa Ron on melko hyväkäytöksinen. Laitumella keskittyy yleensä pelkkään ruohon taikka heinän syömiseen eikä pienet laukkakilpailut lajitovereiden kanssa ole pois suljettu. Tulee hyvin toimeen muiden hevosten kanssa, myös tammojen. Vaikkei Ron ole tammojen perään juurikaan kiinnostunut ei sitä voida silti tarhata tammojen kanssa sillä koskaan tiedä mitä käy. Orien kanssa tulee melko hyvin toimeen paitsi niiden nuorten poikien jotka yrittävät hyppiä Ronin nenille, siitä kun ei poika itse tahdo pitää. Ron ei koskaan rupea haastamaan riitaa vanhempien hevosten kanssa, heitä kohtaan se käyttäytyy tosi hienosti. Ronin orimaisin piirre tuleekin selville laiduntaessa - mukavahan se on aina avonaisesta portista karkuun livahtaa. Karkailua poika harrastaa siis satunnaisesti, ei kuitenkaan lähde koskaan tallin pihasta pois vaan pysyy hyvin laumansa lähettyvillä. Orin voi aidata kuin lankku- niin myös sähköpaimenaitauksiin, molemmissa pysyy moitteettomasti. Lankkuaitoihin tahtoo tosin joskus käydä käsiksi, niitähän on nimittäin kiva jyrsiä. Ronin saa yleensä haettua laitumelta nätisti sillä se tulee jo luokse kun näkee edes hoitajansa. Hitusen villimmällä tuulella ollessaan sitä saa tosin jahdata pidemmän aikaa saadakseen kiinni.

Kengitettäessä Ron on rauhallinen hevonen, antaa tehdä kengittäjänsä työn rauhassa. Aluksi kun ori edes näkee tallinsa vakiokengittäjän lähtee se karsinansa perimpään nurkkaan, aivan kuin piiloon kengittäjää. Jos pojan tuo kuitenkin reippaasti kengittäjän eteen alkaa se seisomaan nätisti paikoillaan välillä kommentoiden tietenkin. Kun kengittäjä alkaa kengittämään ja jokin asia ei Ronia mielytä, alkaa se viskelemään päätään ja riuhtomaan kaviotaan kengittäjän otteesta. Ns. tuntemattomia kengittäjiä Ron tykkää vähän komennella, steppailee paikoillaan ja näyttelee hampaitaan. Yleisesti antaa kuitenkin ottaa hyvin kavionsa haltuun ja malttaakin pitää sitä jonkin aikaa ylhäällä. Kun homma on saatu valmiiksi ja pojalla on uudet kengät kavioissaan vaatii se palkaksi palan tai parikin porkkanaa, eihän kengittäjäkään mitään ilmaiseksi tee.

Eläinlääkärillä poika käyttäytyy melko epävarmasti, kas kun ei muutenkaan pidä tuntemattomista ihmisistä saati sitten olla reipas kun joutuu vaihteeksi uuteen paikkaan. Kun eläinlääkäri tarkistaa Ronia, on ponin pakko seurata koko ajan silmä tarkkana mitä lääkäri tekee. Klinikalla tarvitsee mukaansa oman tutun hoitajan, varsinkin jos joutuu jonnekin sädehoitoon tms. Ron ei yhtään pidä mennä mihinkään epämääräiseen laitteeseen ja sen huomaa todella orin käyttäytymisestä. Välillä tahtoo loikkia ja pomppia sinne sun tänne sekä näyttää hampaitaan eläinlääkärille. Tälläiset helpot toimenpiteet jotka eläinlääkäri voi käydä ihan kotitallilla asti on pojalle mieluisin ratkaisu. Normaalisti kaikki piikitykset sekä hampaiden raspaukset onnistuvat ihan helposti, tottakai välillä täytyy taas koetella ja esittää hankalaa. Onneksi Ron ei kuitenkaan sairastele juurikaan eikä kunnossakaan ole vikaa joten harvoin joudutaan eläinlääkärin suurempiin toimintapiteisiin osallistumaan.
© Hawering

rp-o. Kingston Tyrone	i. VIR MVA Ch Dior Tyson nf, KTK-II, YLA2	ii. Oakhom Typhoon
		ie. Dior Samantha
	e. Dear Lisbeth rp, esiKTK	ei. Maxwell she
		ee. Dear Annabell ox